- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
547-548

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katukivitys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Katumuspäivä—Kaufmann

548

Katumuspäivä, Suomessa tavallisesti r
u-kouspäiväksi nimitetty, määrätty
kirkollinen juhlapäivä, jonka tarkoituksena on
erityisesti kehoittaa ihmisiä selvittämään välejään
Jumalan kanssa. Katumuspäivät jaettiin
keskiajalla säännöllisesti palautuviin (dies
rogatio-uitm) ja erityisten tilaisuuksien aiheuttamiin
(dies supplicationutn). Vanhimman katumusajan
muodostivat pääsiäisen edelliset viikot
(quadra-gcs-ima), mutta keskiajalla kehittyi kullekin
vuodenajalle oma katumusaikansa
(quatember-paastot i. Suomessa on nykyään 4 säännöllistä
katumuspäivää. jotka kaikki vietetään
sunnuntaisin. A. J. P-ä.

Katunja-patsaat, lumipeitteinen vuori
venäläisessä Altai’ssa. Iluippu Beluha (n. 4,000 m).

Katuposti, postin kuljettaminen kaupunkien
piirissä käyttämällä vaunuja, joissa kirjeet
matkalla lajitellaan; k. ou olemassa vain
suurkaupungeissa, joissa se useasti on yhdistetty
julkisiin kulkulaitoksiin, esim. raitiotieliikenteeseen
y. m.

Katusilta, silta, jonka kansi on kaduksi
muodostettu. Sillä on siis yksi tahi kaksi käytävää
ja ajorata. Käytävät lasketaan puulla, asfaltilla
taikka kivellä; ajorata peitetään soralla, kivellä,
asfaltilla taikka kernaimmin puulla, jotta laskos
ei tulisi kovin raskas eikä aikaansaisi kovaa
tärinää sillalla ajettaessa. Kaupungeissa taikka
muutoin vilkasliikkeisillä paikoilla kun ovat,
pidetään k:ja rakennettaessa erityisesti silmällä
niiden muotoa ja ympäristön esteettisiä
vaatimuksia. vrt. S i 1 t a ja K a t u. J. C-én.

Katusulku (ransk. barricade), kaikenlaisista
saatavilla olevista esineistä — tynnyreistä,
ajoneuvoista. katukivistä, puista, huonekaluista
j. n. e. kiireessä tehty varustus, jonka
tarkoituksena on sulkea ahdas kulkutie esim. katu.
Erittäinkin Ranskan historiasta on tämä
varustus tunnettu. E. K-ja.

Katuvalaistus, katujen ja torien
keinotekoinen. kunnan ylläpitämä valaistus. Jo vanhan-ajan
suurkaupungeissa kuten Roomassa, Antiokiassa
y. m. käytettiin katulyhtyjä. Vv. 1524-53
käskettiin Pariisin asukkaita kl. 9 illalla
sytyttämään valoja akkunoihin katujen valaisemiseksi
ja 1667 oli jo kaikkialle katulyhtyjä pystytetty.
Pariisin esimerkkiä noudattivat Lontoo 1668,
Amsterdam 1669, Berliini 1679, Wien 1687 y. m.
ja 18:nnen vuosis. kuluessa useimmat
suuremmat kaupungit varsinkin Saksassa. Ensin
poltettiin lampuissa naurisöljyä, sitten paloöljyä.
Suuren mullistuksen k:een teki kaasuvalon
käytäntöön ottaminen. Monet keksinnöt sekä öljy- että
kaasulamppujen rakenteessa, erittäinkin
hehkuvien valaistuskappaleiden (sukkien) käyttäminen
ovat k:ta kehittäneet. Kaasuvalo otettiin ensin
käytäntöön Lontoossa 1814, sitten Berliinissä
1826. L7usin on sähkövalon — pääasiallisesti
kaarivalon — käytäntö k:een ensin Pariisissa
1877 sitten Berliinissä 1882. Sähkövalo otettiin
Suomessa ensin käytäntöön Tampereella 1888 ja
kunnalliseen k:een Helsingissä osittaisesti 1911;
useissa maaseutukaupungeissamme sähkövalo on
yksinomaisena k-.na. J. C-én.

Katzbach [katsbah], Oderin syrjäjoki. jonka
varrella elok. 26 p. 1813 kenr. v. Bliicherin
johtamat preussilaiset ja venäläiset (80,000)
voittivat marsalkka Macdonaldin komentamat ranska-

laiset (60,000). Voittajain mieshukka 5%,
voitettujen 50%. Taktillinen arvo I.07. -Iskm-,

Katzenauge (saks., = kissansilmii), korukivenä
käytetty ruskeanvihreä tai ruskea
kvartsimuun-nos. jossa ou hienoja yhdensuuntaisia asbesti
kuituja. p. E.

Katzenjammer (saks.. oik. = kissannauku),
pohmelo; melu. K. on kotoisin 1800-luvulta,
jolloin sen mainitaan ensiksi esiintyneen saks. yli
-oppilaskielessä.

Kauffmann, (Marie Anna) Angelika
(1741-1807), sveits. maalaajatar, opiskeli Italiassa
1753-66 etupäässä isänsä johdolla ja herätti jo
nuorena suunnatonta huomiota kauneudellaan ja
lahjoillaan. Tutustuttuaan Roomassa
Winckel-manniin hän liittyi taiteessaan n. s.
uusklassilli-seen kouluun. V. 1766 hän muutti Lontooseen,
jossa pääsi ylhäisimpien piirien tuttavuuteen ja
sai paljon muotokuvatilauksia, jopa valittiin
1768 perustetun kuninkaallisen taideakatemian
kunniajäseneksi. V. 1781 hän meni naimisiin
it-taiteilijan Antonio Zucehi’11 kanssa ja palasi
Italiaan. ensin Venetsiaan ja sitten Roomaan, jossa
eri maiden hallitsijoita, ylhäisiä ja kuuluisia
henkilöitä kävi häntä tervehtimässä ja
maalauttamassa hänellä muotokuviaan. M. m. Goethe ja
Herder puhuvat hänestä tavattomalla ihastuksella.
Parhaita hänen teoksistaan ovat enimmäkseen
yksityisten hallussa olevat muotokuvat, ne ovat
luonnollisen reippaasti, joskus voimakkaastikin
maalattuja. Hänen laatukuviaan sitävastoin
haittaa useinkin epävarma piirustus ja, joskin
miellyttävä, jotenkin pintapuolinen väritys. Sitäpaitsi
hänen henkilönsä ovat yleensä epätodellisesti
ihannoituja ja kovin hentomielisiä.
Tunnetuimmat hänen tauluistaan ovat Dresdenin gallerian
„Vestaalitar" ja „Hyljättv Ariadne" sekä
muotokuvista «Herttuatar Anna Amalia" (Weimarissa)
ja ,.Paronitar Kriidener lapsineen" (Louvressa).
— K. oli myöskin taitava etsaaja. [E. Engels,
«Angelika Kauffmann" (1904).] F. h.

Kauffmann, Konstantin Petrovits
von (1818-82), ven. kenraali. Tuli 1838 upseeriksi
insinöörikuntaan; kunnostautui Kaukaasiassa
varsinkin Karsin piirityksessä 1855; kohosi
kenraalimajuriksi 1857. Palveltuaan jonkun vuoden
sotaministeriössä nimitettiin hänet 1867
kenraalikuvernööriksi Turkestaniin. Asettui
asumaan Taskentiin, antoi tälle kaupungille
eurooppalaisen leiman, saavutti maan asukkaiden
luottamuksen ja saattoi maahan järjestyneet olot.
Hänen johdollaan suoritettiin retkikunta
Bucha-raan ja Samarkandin valtaaminen 1868. retki
kunta Kiivaan 1873 ja sotaretki Kokania
vastaan 1875. Hän valtasi myöskin Kuldsan. joka
1881 annettiin takaisin Kiinalle. E. il-a.

Kaufmann. 1. Alexander K. (1817-93),
saks. runoilija, Reinin maakuntain
lempirunoi-lija, jonka runot uhkuvat syvää tunnetta,
raikkautta ja elämäniloa. K:n runokokoelmat ovat
„Gedichte" (1852), «Mainsagen" (1853) ja
«Unter den Reben" (1871. K. on lisäksi julkaissut
teoksen «Der Gartenbau im Mittelalter und wäh
rend der Renaissance" (1892).

2. Mathilde K. (s. 1835), edellisen puoliso
(omaa sukua Binder), tuli tunnetuksi
salanimellä AmaraGeorge julkaisemalla synkkä
mieliset runonsa «Bliiten der Nacht" (1856).
Sitten hän julkaisi «Mythen und Sagen der India-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0298.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free