- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
549-550

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaufmann ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

549

Kaufmann—Kaukaan tehtaat

550

ner Amerikas" (1856) ja naimisiin mentyään
yhdessä miehensä ja Daumerin kanssa „Mythorpe.
Mvthen-Sagen- und Legendenbuch" (1858). K:n
muut tärkeimmät teokset ovat „Vor Tagesanbruch.
N"ovellen und Gedichte" (1859), „Auf deutschein
Boden, Erzählung" (1877), „Die Jungfrau von
Orléans, ein Lebensbild" (1877), „Dissonanzen
u. Akkorde. Roman" (1879) ja „Don Gabriel
Garcia Moreno, Präsident der Republik Ecuador"
(1891). J. H-l.

Kaufmann, Georg Heinrich (s. 1842).
saks. historioitsija, v:sta 1891 professorina
Bres-laussa; teoksia: „Deutsche Geschichte bis auf
Karl den Grossen" (18S0-81), „Die Geschichte der
deutschen Universitäten" (1888-96), „Politische
Geschichte Deutschlands im 19. Jahrhundert"
(1900).

Kaufmann, Richard von (1850-190S),
saks. taloustieteilijä, oli professorina m. m.
Aa-clienin ja Charlottenburgin teknillisissä
korkeakouluissa. Caprivin ollessa kanslerina 1S90-94
K. saavutti suuren vaikutusvallan hallituksen
neuvonantajana talous- ja finanssikysymyksissä;
teoksia: „Die Finanzen Frankreichs" (1882),
„Die öffentlichen Ausgaben der grössern
euro-päischen Länder nach ihrer Zvveckbestimmung"
(1889), „Die Eisenbahnpolitik Frankreichs"
11896), „Die Kommunalfinanzen.
Grossbritan-nieu, Frankreich, Preussen" (1906). K. tuli
myöskin tunnetuksi muinaistutkijana ja
kaivaustöiden toimeenpanijana Vähässä-Aasiassa,
Syyriassa ja Egyptissä. J. F.

Kauhajoki. 1. Kunta, Vaasan 1., Ilmajoen
kihlak., Kauhajoen nimismiesp. Kirkolle
Seinäjoen rautatienasemalta 63 km. Kristiinasta 50 km
ja Kaskisista 60 km: rakenteilla olevan
Seinä-joen-Kristiinan-Kaskisten rautatien varrella,
kunnan alueella, tulee olemaan 2 asemaa. Kauhajoki
ja Kainasto, edellinen 4 km. jälkimäinen 10 km
kirkolta. Pinta-ala 1,266.4 km3, joista 14.547 ha
viljeltyä maata (1901). Manttaalimäärä 32"/,,;
maatilojen lukumäärä 509, talonsavuja 510,
tor-pansavuja 814 ja muita savuja 734 (1907).
12,878 as. (1909), joista 0,4% ruotsinkielisiä
11900); 2,178 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 1.598 (1901). 1.430
hevosta, 4,675 nautaa (1908). — Kansakouluja
7 (1911). Kunnanlääkäri; apteekki. Säästöpankki.
— Teollisuuslaitoksia: Ikkelän ja Kyynvn
höyrysahat, Keturin. Teevahaisen, Kosken, Heikkilän
ja Pietarin vesisahat, osuusmeijeri ,,Toivo" ja
1 yksityinen meijeri, Kosken, Heikkilän,
Knuuttilan ja Mattilan myllyt. — 3
turvepehku-osuuskuntaa. — Kirkolla taistelupaikka, jossa v.
Döbeln 10 p. elok. 1808 löi kenraali Sepelevin
johtaman venäläisen armeiaosaston. Paikalla on
komea kivestä hakattu muistomerkki.
Kaatuneitten suomalaisten haudat ’/i km, venäläisten 2
km eteläänp. kirkolta. [O. Blomstedt, ..Kapina
Kauhajoella v. 1808".]. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Turun arkkihiippak.. Vaasan
ylärovastik.; perustettu Ilmajoen
saarnahuone-kunnaksi 1624 ja kappeliksi 1627: määrättiin
omaksi kkhrakunnaksi K. M. kk:llä 1858.
mikä kuitenkin saatettiin panna toimeen vasta
1892. Kirkko, puinen, rakennettu 1819, korjattu
perinpohjin 1902. L. H-nen.

Kauhajoki on nimenä Kyrönjoen (ks. t.)
latva-juoksulla; se alkaa Kauhajärven lammesta, lä-

heltä toiseen suuntaan juoksevan Karvianjoen
latvoja, Kauhajoen pitäjän kaakkoisosasta ja
juoksee vielä Ilmajoen nimellä ennen
Kyrös-joeksi tulemistaan. Suurin koski on Jyllinkoski,
lähellä Kurikan kirkonkylää, put. kork. 12 m.,
411 hevosvoimaa. — Jokilaaksossa Kauhajoen ja
Kurikan kirkonkylät. L. H-nen.

Kauhajärvi, rukoushuonekunta, eteläosassa
Lappajärven pitäjää, perustettu ja
kirkonraken-tamislupa annettu 14 p. kesäk. 1866. Kirkko,
jonka rukoushuonekuntalaiset omin voimin
rakensivat suurena nälkävuonna 1S67-68, sijaitsee
31 km: n päässä emäkirkolta. Siellä pidetään
j ii malanpalveluksia 8-10 kertaa vuodessa.
Kirkon luona hautausmaa. L. H-nen.

Kauhalanjoki on yksi niitä jokia, jotka
nov-gorodilaiset 1311 tekemällään ryöslöretkellä
jää-mejä vastaan „valtaavat" (ks. Kauppa joki).
Tarkoittaa ehkä Vihdin rajalta Haapajärveltä
Espoonlahteen tulevaa jokea, jonka Vähäjärven
ja Isojärven välistä Kauhalan kartanon ohitse
virtaavaa osaa vielä nykyään nimitetään
Kauha-lanjoeksi. A. Es.

Kauhava. 1. Kunta, Vaasan 1., Lapuan kili
Iak., Kauhavan nimismiesp.; kirkolle Kauhavan
rautatienasemalta 2 km. Pinta-ala 506,s km3, joista
viljeltyä maata 14,032 ha (1901). Manttaalimäärä
52 u/42; maatilojen lukumäärä 530, talonsavuja
520, torpansavuja 246 ja muita savuja 1,550
(1907). 8,838 as. (1909), miltei kaikki
suomenkielisiä; 1.475 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 948 (1901).
1,005 hevosta, 3,583 nautaa (1908). —
Kansakouluja 7 (10 opett.) (1911). Kunnanlääkäri;
apteekki. Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
puukkotehtaita 3, kaidetehdas, sahoja 3,
meije-reitä 3, höyrymyllyjä 2 ja vesimyllyjä 8.
–Yleisenä kotiteollisuutena vanhastaan puukkojen
valmistaminen (,.Kauliavan puukot"). — 2.
Seurakunta, konsistorillinen. Turun arkkihiippak.,
Lapuan rovastik.; perustettu Lapuan kappeliksi
1643, erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi 16 p.
toukok. 1859. Kirkko, puinen, rakennettu 1756,
korjattu 1886-87. — 3. Rau tätien asema
(IV 1.) Oulun radalla, Lapuan ja Härmän asemien
välillä, 456 km Helsingistä, 298 km Ouluun.
Ravintola. — Kauhavan kirkolle matkaa 2 km.

L. H-nen.

Kauhavanjoki, Lapuanjoen sivujoki, laskee
siihen oikealta 13 km alapuolella Lapuan
kirkonkylää. Joki saa alkunsa Kauhajärvestä ja
muutamasta sen pohjoispuolella olevasta pikkujärvestä.
Pituus (Kauhajärvestä laskettuna) lähes 40 km.
— Joki perattiin vv. 1902-04. 189,000 mk:n
kustannuksella; koko työssä tehtiin 58,727
päivätyötä. — Jokilaaksossa Kauhavan kirkonkylä, n.
9 km yläpuolella sen laskua Lapuanjokeen.

L. H-nen.

Kaukaan tehtaat, omistaja (v:sta 1903;
osakepääoma 4,s milj. mk. ä 5,000 mk.) „A k t i
e-b o 1 a g e t Kaukas Fabri k", on suuri,
etupäässä rihmarulla- ja puuvanuketeollisuutta
harjoittava liike, jolla nykyään on tehtaita
kolmessa pitäjässä. Sen ensimäisen
rihmarulla-tehtaan (Suomen ensimäisen) perusti 1873
patruuna R. Björkenheimin muodostama yhtiö
Keravanjoen Mäntsälän pitäjässä olevan K a
u-kaankosken varrelle; toinen
rullatehdas (palanut 1899, uudestaan käynnissä 1900),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0299.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free