- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
551-552

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaufmann ... - Kaukaasia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

551

Kaukaasia

ensimäistä suurempi, rakennettiin 1801
Parkka-rilan tilalle Lappvedeu pitäjässä
Lappeenran-nast.i koilliseen Saimaan rannalle. Ensimfiiuen
yhtiö hajaantui 1S94 myytyään tehtaat eversti J
II. Standertskjöldille. Tämä rakensi
Parkka-rilaan Kaukaan ensimäisen
sulfiittiselluloosa tehtaan 1890, sekä 1898 samalle tilalle
Kaukaan höyrysahan (palanut 1906,
uudestaan rak. 1908). Sam. v. siirrettiin
Kaukaan-kuskeu lakkautetusta tehtaasta työväki ja
koneet uuteen. Iitin pitäjään Uudenkylän
rautatieaseman lähelle perustettuun
rullatehtaaseen. Valmistamaan tätä varten aineksia
rakennettiin Seestan tilalle Nastolassa h 1 o k k i t e
h-das 1905. Edellisenä v. oli Parkkarilan
laitosten luku lisätty toisella
sulfiittisellu-1 o o s a t e h t a a 1 1 a. — V. 1896 rakennettiin
kapearaiteinen Kaukaan rautatie
(yksistään liikkeen omiksi tarpeiksi)
Lappeenrannasta Parkkarilaan, joka 1907 pidennettiin
Lauritsalaan; täältä Saimaankanavan toisella
puolen olevalla O.-v. Salvesenin Varkaansaareti
sahalle vievällä köysiradalla kuljetetaan
sahan-jätteitä K. t:ii tarpeiksi. — Maatiloja omistaa
yhtiö, paitsi Parkkarilaa, useita Itä-Suomessa;
suurin Puhoksen (ks. t.) tila. — Tuotanto
(1910) Parkkarilassa: rullatehdas (375
työmiestä) 1,« milj. grossia rullia,
puuvanuke-tehdas (309 työni.) 11.600 tonnia
sulfiittiselluloosaa, saha (22 työm.) 70,000 tukkia; Iitissä:
rullatehdas (85 työm.) O.15 milj. grossia rullia;
Nastolassa: blokkitehdas, 0,s milj. grossia
aineksia. -— Työmiehiä on kaikkiaan 1,035, joista
26 tulee rautatien (4 veturia, 116 vaunua) sekä
köysiradan osalle. Ammattityömiehet asuvat
maksutta yhtiön huoneistoissa taikka saavat
vuokra-avustusta. Parkkarilassa on 2 yhtiön
kustantamaa kansakoulua (7 opettajaa),
sairastupa. työväeukeittiö, lukusali, kirjasto y. m.

Tehtaitten toimeenpanevana johtajana on
\ :sta 1893 kauppaneuvos Gösta Björkenheim.

(G. B-m. <C- E. E. K.)

Kaukaasia (ven. Kavkaz), maantieteellinen ja
kansatieteellinen alue Venäjällä, Kaspian- ja
M usta 11-meren välissä, Manyts-alanteesta
valtakunnan rajaan etelässä; 469,220 km3 (’/« Suomea
suurempi), 11,735,100 as. (arv. 1911).
Kaukasusvuorten pohjoispuolella olevaa osaa nimitetään
Etu-K:ksi (ven. Predkavkazje) ; siinä on
ku-vernementti Stavropol sekä alueet Kuban ja
Te-rek. Kaukasus-vuoristossa ja sen eteläpuolella
olevaa seutua sanotaan Taka-K:ksi (ven.
Zaknvkazje); siinä ovat kuvernementit Baku,
Tsernomorskaja, Jelizavetpolj, Erivan, Kutais,
Tiflis, alueet Batum. Dagestan, Kars sekä piirit
Suliuin ja Zakataly. Paitsi viimemainittua.
Taka-K. muodostaa hallinnollisen kokonaisuuden K:n
käskynhaltija kun n an (laatuaan ainoa
Venäjällä), 243,024 km’, 6,602,100 as. (arv. 1911).

Pinnanmuodostus, vesistöt ja
ilmasto. K. jakaantuu neljään toisistaan
tuntuvasti eroavaan osaan. Etu-K. on suureksi osaksi
alavaa aroa, Kaakkois-Venäjän aroalueen
jatkoa, joka osaksi on hedelmällistä, venäläisten
talonpoikain ja kasakkain viljelemää mustaamultaa,
osaksi paimentolaisparvien hallussa olevaa
suola-aroa. Pääjoet ovat Kuina ja Terek
Kaspianmereen, Kuban Mustaan-mereen. — Toisen alueen
muodostaa vaikeakulkuinen, monisokkeloinen

alppivuorista K a u k a s u s-v u o r e t (ks. t.). Sen
eteläpuolella 011 kaksi kaakosta luoteeseen kulke
vaa, yleensä taajaan asuttua laskeumahau
taa. jotka toisistaan erottaa horstina seisomaan
jäänyt Meskiläis- 1. Suram-vuoristo.
Länteenpäin, Mustaan-mereen aukeavan laakson läpi
virtaa Rion. itäänpäin, Kaspianmereen Kura osaksi
(Sirinknin. Mugan, Peigauibar y. m.) aroseutujen
kautta. Yläjuoksultaan ne ovat kuohuvia
vuori-virtoja, kulkukelpoisia ainoastaan lyhyen matkaa
suupuolella. Laaksoaluetta rajoittaa etelässä
osaksi K:aan kuuluva, monien jokien (Tsoroh
Mustaan mereen, Aras Kaspian mereen) uurtelema A
r-m e en i a n ylänkömaa korkeine
vuorenhuip-puineen (Ararat 5.156 m) ja lukuisine järvineen
(Goktsa. Tsaldyrgöl). — Ilmastossa 011 jyrk
kiii vastakohtia. Pääpiirteissään se on
mantereinen Etu-K :ssa, Kuran laaksossa ja Armeenian
ylängöllä (Tiflis: v:n keskilämpötila -f- 12,7°C,
tammikuun 0°C, heinäkuun -f- 24,s°C), mitkä
mvös laajoilla alueilla kärsivät sateen puutetta
(Tiflis 490 mm v:ssa, Baku ainoastaan 241 mm).
Rionin laaksossa ja Mustan meren rannikolla
ilmasto on niitä suopein (Batum: v:n
keskilämpötila + 15°C, tammikuun -(- 5.»°C, heinäkuun
+ 17,s°C), sadetta runsaasti; Batumissa sataa
v:ssa 2,370 mm, joten se on Venäjän
saderikkaini-pia seutuja.

Kasvullisuus Mustanmeren rannikolla 011
tavattoman rehevä ja monilajinen; eri
korkeus-asteilla on Keski-Euroopan ja Välimeren puitten
muodostamia metsiä, joita vähemmän rehevinä
tavataan myös muualla vuorten rinteillä;
viiniköynnös menestyy 1.000 m:n korkeudelle, vilja
1,800 m: n. Alemmilla, kuivuuden vaivaamilla
seuduilla Etu-K :ssa ja Kuran laaksossa leviää
laajoja aroja. — Eläimistössä tavataan
runsaslukuisina Keski-Euroopan vuoristoseutujen
nykyään vähiin huvenneita lajeja: karhuja, susia,
villisikoja, kettuja, ilveksiä, näätiä. Aasian
puolelta tunkeutuu K:aan tiikeri ja pantteri,
yleisesti esiintyy sakaali. Useista kauris- ja
vuohi-lajeista mainittakoon kaukaasialainen vuorivuohi
(Capra caucasica), mufloni ja besoaarivuohi.
Syrjäisissä metsissä elelee vielä visentti (Box
bona-sus). Petolintuja on runsaasti.

Asutus. K:n luoksepääsemättömät vuoristot
ovat aina olleet turvallisia pakopaikkoja
lukuisille osaksi K:n ääritse kulkeneista
kansanvir-roista pirstoutuneille heimoille. Uusimpana
aikana on Venäjän hallituksen toimittama
uutis-asutus lisännyt kansain kirjavuutta. Vasta viime
vuosikymmeninä on tieteellinen tutkimus saanut
selvitetyksi näin syntyneet tavattoman sekavat
kansallisuussuhteet. Aikaisemmin oletettujen
150-300 kansallisuuden sijaan on luku nyttemmin
supistettu 50:een. Tärkeimmät niistä ovat (1897)
(ks. lähemmin erikoishakusanoja):
slaavilaiset 3.183,900 (joista muut venäläisiä paitsi 25,100
puolalaista), turkkilais-tataarilaiset
1,879.900 (näistä tataareja 1,509,800,
turkkilaisia 139,400, nogailaisia 64,000, kumykkeja i>3,400,
karapapakkeja 29,900, karatsaijeja 27,200,
turk-meeneja 24,500). karth velit 1,350,300, a
r-meenialaiset 1,118,100, lezgiläiset
600,500, tsetsenit 274.300, n. s. sirkassit:
tserkessit, kabardalaiset ja abhasit 214,000, o
s-seetit (iraanil.) 171,700, kreikkalaiset
100,300, kurdit (iraanil.) 99,800, taatit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0300.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free