- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
553-554

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaukaasia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

553

Kaukaasia

554

(iraauil.) 95.100, germaanilaiset 47,400.
juutalaiset 40,500, talysit (iraanil.)
35,000, kalmukit (mongol.) 14,400,
persialaiset 14,000, suomensukuiset 7,400
(virolaisia 4,300), ro maanilaiset 7,200,
I i e 11 u a 1 a i s-1 il 11 i 1 ii i s e t 6,700. —
Venäläiset ja osa karthveleista ovat oikeauskoisia
(yhteensä 50,»% K:n nsukk:sta); muihin
Kristittyihin kirkkokuntiin (etupäässä armeenialaiseen)
kuuluu 12,5%. Muhamettilaisia on 34,5%. vrt.
Kaukaasian kielet. J. E. R. (E. E. K.)

Elinkeinot. Maataloutta harjoittaa 78.» %
väestöstä; teollisuutta ja vuori työtä ainoastaan
ti,s %. Tärkeimmät viljalajit ovat (milj. tonneissa
1910) vehnä 3,»; (josta liki a/a Kubanissa), ohra
1,75 Cl, Kubanissa), maissi 0,»2 (3/5 Taka-K :ssa),
kaura 0,j« (yli ’/a Kubanissa), ruis 0,s« {’!.
Kubanissa), hirssi O.25 (Etu-K:ssa). Taka-K:ssa
viljellään myös riisiä. Tämän alueen viinit ovat
kiitettyjä (varsinkin Kahetiasta saadut), mutta
niiden viljelys vähenee. Etu-K :ssa vil jellään myös
paljon viiniköynnöstä, mutta viini on huonoa.
Tupakkaa viljellään Kubanissa. Kutaisissa ja
Tsernomorskajassa, sato 22,»s milj. kg 1. 24.3 %
Venäjän tupakkasadosta (190S). Erinomaisia
hedelmäpuita (persikka, aprikoosi) ja meloneja
viljellään kaikkialla, mulperipuita Taka-K: lie
tärkeän silkkiäistoukan ravinnoksi. Ramie-kasvia
on menestyksellä koteutettu tänne, samoin on
teepensasta hallituksen toimesta ryhdytty
viljelemään Mustan-meren rannikon suopeassa
ilmastossa (viljelysalue 1907 505 ha). Puuvillaa
korjattiin itäosassa maata 13 milj. kg (1909).
Karjanhoito alkuperäistä. V. 1910 oli: hevosia
Etu-K :ssa 0,45 milj. (joista Kubanissa */:)>
Takalassa O.is milj.; nautakarjaa Etu-K:ssa 2.os
milj., Taka-K:ssa 3,s milj.; lampaita ja vuohia
Etu-K :ssa 6,01 milj., Taka-K :ssa 5,98 milj.;
sikoja Etu-K :ssa 0,7», Taka-K :ssa 0,u milj. Täi
keä on mehiläishoito. Vuorit yön runsaat
tuotteet antavat K:lie merkityksen
maailmankaupassa. Tärkein on nafta. Vaikka
naftateolli-suus täällä on paljoa nuorempi kuin
Yhdysvaltojen, tuotti se kuitenkin vv. 1898-1901 enemmän
kuin viimemainittu. Loistavalle kehitykselle
antoivat hetkeksi pahan iskun 1905 puhjenneet
levottomuudet. Nafta-alueet K:ssa jakaantuvat
seuraavasti : Bakun kuvernementissa, Kaspian mereen
pistävällä Apseronin niemimaalla ovat maailman
rikkaimmat naftakentät Zabuntsi, Bibi-Eibat,
Ro-many ja Balahany. Bakun kuvernementista
saatiin 91.» % Venäjän koko naftatuotannosta (1907).
Toinen tärkeä alue on Terekin alueessa oleva
Groznyj. Kolmas tavattoman rikas, erittäin
edullisesti lähellä merta sijaitseva naftakenttä
Mai-kop Kubanin alueessa odottaa vain rautatietä
päästäkseen toimimaan. Yhteensä tuottivat K:n
nafta-alueet 8,58 milj. tonnia naftna, 1. 99 %
Venäjän koko naftantuotannosta (1907).
Erinomaista mang&animalmia louhitaan Kutaisissa
Tsjaturyn luona (678,600 tonnia 1907 67 %
tuotannosta Venäjällä), josta sitä viedään
Amerii-kan ja Euroopan rauta- ja terästehtaisiin.
Ku-parimalmia saadaan Jelizavetpoljin ja Tiflisin
kuvernementeista (5,020 tonnia; 37,7 % Venäjän
tuotannosta 1907), lyijyä (371 tonnia; Venäjän
tuotannosta 73% 1907), sinkkiä (155 tonnia;
15% sam. v.) ja hopeaa (1.238 kg; 47.5 %)
Terekin alueesta, kobolttia .Jelizavetpoljista (1,066

kg; koko Venäjän tuotanto). Kivihiiltä 011
runsaasti, mutta naftan laaja käyttö estää sen
kaivostyön kehitystä (53,000 tonnia 1008). ■
K:u kivennäisvesilähteet ovat kuuluisat.
Tunnetut ennen muita ovat Pjatigorsk ympäristössä
olevine kylpypaikkoineen, joista vesiä myös
lähetetään laajalti Eurooppaan (Ivislovodskista
varzan-, Essentukista essentuki-vetttl). -
Teollisuus tehdasmaisesti harjoitettuna rajoittuu
verrattain harvoihin tuotteisiin. Aksiisista
vapaitten teollisuuksien tuotantoarvo 1910 oli 125
milj. mk. (kone-, metalli-, mineraali-, puuvilla-,
ravintoaine sekä muutamia muita tehtaita); ak
siisinalaisissa tehtaissa (nafta-, viini- ja
oluttehtaita) oli 1907 18,730 työmiestä. Kaikki m*
ovat keskittyneet muutamiin suurempiin
kaupunkeihin. — Erinomaisten taiteellisten teräaseitten.
hopeaesineitten, silkki-, villa- ja
puuvillatuotteit-ten (matot), nahkateosten y. 111. käsiteolli
uus-tuo-tteitten valmistus supistuu vuodesta vuoteen.

Kelvollisten liikenneteitten
aikaansaaminen 011 tuottanut suuria vaikeuksia, .loista on
vähän hyötyä; höyryaluksilla kuljettavia ovat
ainoastaan Kuhan ja Kura, yhteensä 543 km.
Rautateitä ei ole vielä rakennettu suoraan
vuoriston yli; sen poikki kulkee grusialainen
sotilas-tie Vladikavkazista Darjal-solan kautta. Donin
Rostovista tuleva rautatie kiertää vuoriston
itäpään Bakuun, josta rautatie kulkee Potiin ja
Batumiin Mustanmeren rannalle, haarautuen
Tiflisistä etelään Erivaniin ja Persian rajalle.
Kaikkiaan K:ssa on rautateitä 3,916 km (1911).

K a u p p a ulkomaille käy etupäässä Saturnin.
Poti’n. Novorossijskin (Mustan-meren rannalla)
sekä Bakun (Kaspian-meren rannalla) kautta.
Sen arvo on 251,5 milj. mk. (1908; 285.< milj. mk.
1907), josta n. ’/.j naftan tuotteita. Tuonti käy
samojen satamien kautta; arvoltaan 97,5 milj. mk.
(1908).

Kansansivistys 011 vielä alhaisella
asteella ; lukutaitoisia on n. 12,1 % väestöstä.
Oppija ammattikouluja oli 1909: keskikouluja 77
(23,400 oppilasta), ammattikouluja 66 (6,700
opp.), yksityisten ja toisuskolaisten kouluja 67
(2,700 opp.), kansakouluja 4,199 (275,800 opp.) ;
tiedot oppilasmääristä ovat kolmesta
kuverne-mentista osaksi vajanaiset. Erivanissa on
hengellinen korkeakoulu (202 opp.). — Sairaaloita 011
289. lääkäreitä 940.

Historia. K:n asutuksesta vanhemmalla
rautakaudella ja myöhempinä .historiantakaisina
aikoina kertovat runsaat löydöt ja
hautarouk-kiot. Jo varhain kreikkalaiset tunsivat K:n.
käyden kauppaa Kolkhis-maassa, Phasis-virran
(Rionin) suulla, minne myös perustivat siirtolan.
Strabon y. m. kreikkalaisten historioitsijain
kuvaamissa sodissa Mithridates l:llä vuosisadalla
e. Kr. kukisti K:n kansat, paitsi vuorilla
asuvia. Roomalaiset eivät olleet K:n kanssa
välittömissä tekemisissä. Keskiajalla vuoristolaiset
yleensä säilyttivät vapautensa, alinomaisesti
taistellen turkkilaisten, persialaisten ja mongolien
kanssa sekä keskenään. Uudella ajalla lie
joutuivat tekemisiin Venäjän kanssa. Pietari
Suuren Persialta valloittamat Derbent ja Baku (j7221
tosin pian täytyi luovuttaa takaisin, mutta
auttamalla kristittyjä karthveleja taistelussa
turkkilaisia vastaan, venäläiset saavuttivat
näiden luottamuksen, niin että karthvelieu ruliti-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0303.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free