- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
555-556

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaukaasia - Kaukaasialainen rotu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

:>:>;. Kaukaasialainen

uas antautui Venäjän yliherruuden alle.
Ruhtinaan kuoltua 1S01) hänen maansa liitettiin
Venäjä.in, joka kukistettuaan osseetit ja
lezgiläi->et pian sai K n laaksoinaan käsiinsä (1310);
-mi 1 - ksi Persialta anastettiin Kaspian-meren
r. lue Lenkdranista Derbentiin (1813).
Tur-kin luovuttua Adrianopolin rauhassa (1829) K:u
vi rilieimojen nimellisestä yliherruudesta Venäjä
alkoi järjestelmällisen sodan heitä vastaan.
Lezgi-läi.-ten päällikkö ja ylimmäinen pappi Sam yi
kokosi hajallaan olleet heimot pyhään sotaan.
Sitä käytiin yli Euroopan ihailua herättävällä
sitkeydellä ja urhoollisuudella. Vasta 1859
onnistunut samylin vangitseminen katkaisi
vuoristolaisten yhteisen vastarinnan. Taistelua
kuitenkin epätoivoisasti jatkettiin v:een 1864.
Venäläis turkkilaisen sodan (1877-78) yhteydessä
puhjennut kapina kukistettiin. Adrianopolin
rauhassa Venäjä sai aikaisemmin (1828-29)
anasta-mie:i~a pohjois-anneenialaisten alueitten lisäksi
Karsin. Batumin ja Ardahanin alueet. — Monet
vuoristokansat eivät suostuneet Venäjän
herruuteen, vaan siirtyivät kymmenin tuhansin
maastaan pois. etupää.-sä Turkin alueelle. Näitten
sijaan hallitus toimitti siirtolaisia Venäjältä. —
Toimenpide, jolla hallitus otti armeenialaisen
kirkon omaisuuden valtion huostaan (1903), synnytti
levottomuuksia Taka-K:ssa. Ne eivät vielä olleet
talttuneet, kun 1905 verinen rotu- ja
uskonto-sota leimahti tataarien ja armeenialaisten välillä.
Hallituksen ollessa täydellisesti voimaton sitä
kukistamaan se taukosi vasta vähitellen,
tuotet-tuaan maalle suunnatonta tuhoa. (ks. Liitekuvaa
K a ukaasia; siinä kuvien ,,Leiri Htsen
lähellä" ja „Kazbek-vuori" allekirjoitukset
ereh-dvksestä vaihtaneet paikkaa keskenään.)

E. E. K.

Kaukaasialainen rotu, saksalaisen
antropologin J. F. Blumenbachin 1798 kirjallisuuteen
tuuma nimitys, jonka sijasta nykyään usein
käytetään nimityksiä indoeurooppalainen,
indogermaanilainen tai Välimeren
rotu. Tähän rotuun Blumenbach luki kaikki
muut Euroopan kansat, paitsi suomalaiset ja
lappalaiset; lisäksi kuului siihen muutamia Aasian
ja Pohjois-Ameriikan kansoja. Tämän rodun
ominaisuuksia oli: valkea ihonväri, tumma tai
pähkinän ruskea tukka, soikeat, säännölliset kasvot,
kapea nenä, pieni suu ja pystysuoraan toisiaan
vastaan seisovat hammasrivit. J. J. Jf.

Kaukaasian kielet. Ei millään kohdalla
maapalloa vastaavan’ suurella alalla puhuta niin
monta ja toisistaan niin eroavaa kieltä, kuin
Kaukaasiassa. Siellä näet puhutaan ensinnäkin
paitsi venäjän kieltä seuraavia
indoeurooppalaisia kieliä: 1) armeenian kieltä
(Erivanin, Jelisavetpoljin ja Bakun
kuvernemen-teissa sekä Karsin alueella), 2)
iraanilai-s i a kieliä, nim. ossetin kieltä (Terin alueella,
Terekin ja sen lisäjokien laaksoissa, osissa
Tiilisin ja Kutaisin kuvernementtia), persian kieltä
ja sen murteita (tatin ja talysin kieltä, Bakun
kuvernementissa), sekä sen kanssa läheistä sukua
olevaa kurdin kieltä Taka-Kaukaasiassa; 3) u u
s-kreikkaa (eri osissa Kaukaasiaa).
Turkki-1 a i s-m o n g o 1 i 1 a i s i s t a kielistä ovat
edustettuna nogain, truhmenin eli turkmeenin,
kara-tsain. kabardalais-tataarien ja kumvkin kieli
Poli-jois-Kaukaasiassa, aderbeidzanilaisten tataarien

otu—Kaukalopesä 550

ja turkkilaisten kieli Taka-Kaukaasiassa ja
kalmukkien kieli Stavropolin kuvernementin aroilla.
Suomalaisugrilaisista kielistä puhutaan viron
kieltä Stavropolin kuvernementissa ja Mustan
meren alueella. Pääjoukon muodostavat kuitenkin
ne kielet, joita varsinaisesti sanotaan
kaukaa-sialaisiksi ja jotka edellämainittuihin
verraten ovat tavallaan Kaukaasian alkukieliä. Nämä
voidaan jakaa kahteen ryhmään:
Kaukasus-vuorten pohjois- ja eteläpuolella puhuttuihin kieliin.
Eteläistä ryhmää nimitetään k a r t h v
e-I i 1 a i s e k s i 1. grusialaiseksi 1.
myöskin iberiläiseksi. Siihen kuuluvat grusian.
mingrelin, lazin ja svanetin kielet ovat todistet
tavasti läheistä sukua toisilleen.
Polijoiskau-kaasialaisten kielten sukulaisuussuhteet
ovat sen sijaan vielä hyvin vaillinaisesti
selvitetyt. Friedrich Miillerin mukaan nämä kielet ryh
mittyvät seuraavasti: 1) abhazin ja tserkessien
(cireassi) 1. adygin kielet Pohjois-Kaukaasian
länsiosassa ja 2) avaarin, kasikumykin, artäin.
hyrkanin, kyrinin, udin ja tsetsenin kielet
Pohjois-Kaukaasian itäosissa. Viimemainitut 2)
ryhmään kuuluvat kielet jaetaan myöskin
lezgiläi-siin, udilaisiin ja tsetseniläisiin kieliin.
Enimmän niistä, yli koko Dagestanin, on levinnyt
avaarin kieli. Pohjois-ja yleensä kaukaasialaisten
kielten lähempi selvitteleminen on erittäin tärkeä
Etelä-Euroopan ja Etu-Aasian muinaishistorialle
ja sellaisena nykyisen kielentutkimuksen
mieltä-kiinnittävimpiä, mutta myöskin vaikeimpia teli
täviä, kun nämä kielet lisäksi sekä äänteellisen
että muoto- ja lauseopillisen asunsa puolesta ovat
perin omituiset. Eteläkaukaasialaisten kielten
sukulaisia ou haettu Vähän-Aasian hävinneistä
sivistyskielistä (kuten esim. heettiläisten kielestä),
vieläpä etruskin ja baskinkin kielistä.
Kaukaasialaisten kielten tutkimisen panivat alulle
(lS:nnella vuosis.) Pietarin akateemikot
Gylden-stedt, Gmelin ja Pallas. Julius Klaproth („Reise
in den Kaukasus und nach Georgien", 1812-14.
„Tableau historique et ethnographique du
Cau-case". 1827) koetti ryhmitellä näitä kieliä. Erittäin
ansiokkaat olivat maamiehemme A. Sjögrenin
tutkimukset („Ossetische Spraehlehre", 1844) ja
A. Schiefnerin Pietarin akatemian toimituksissa
julkaistut selvittelyt K:n eri kielistä.
Schiefnerin kirjoitukset nojautuivat paroni Uslarin eri
kielistä tekemiin muistiinpanoihin, jotka
sittemmin ovat useassa osassa ilmestyneet Kaukaasian
opetuspiirin hallinnon toimituksissa, [v. Erckert.
„Die Sprachen des kaukasischen Stammes"
(1895).] vrt. Kaukaasia (asutus).

J. J. il.

Kaukaasian käskynhalti jakun ta ks.
Kaukaasia.

Kaukainen itä, Aasian itäisimmät osat.
Venäläiset tarkoittavat nimityksellä etupäässä
Mantsfiriaa.

Kaukainen länsi, Pohjois-Ameriikan
läntisimmät osat.

Kaukalopesä, puukaukaloa jäljittelemällä lau
doista tehty pitkä, soukka, päältä avattava ja
kehillä varustettu kaukalonmuotoinen
mehiläispesä. Mehiläisen asumatila on kaukalon toisessa
päässä, ja hunaja kokoontuu kaukalon takapään
kehiin, josta se otetaan lingottavaksi. Toukkain
ja hunajan hallussa olevat kehät ovat
samansuuruisia, mikä on etu kakkuja vaihtaessa. Viime

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0304.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free