Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaukas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kaukas—Kaukoputki
558
aikoina 011 pesä tehty lyhemmäksi ja mehiläiset
pakotetut kokoomaan hunajansa pesän päälle
asetettuun irtonaiseen hunajalaatikkoon, jolla on
vain pesän puoli korkeus ja jonka kehät ovat
puolta matalammat kuin toukkakehiit. Pienet
hu-najakehät ovat kevyemmät pidellä ja helpommat
lingota. Nämä pesät ovat yleensä levinneet
pohjoismaissa: Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa sekä
enemmän tai vähemmän muodostettuina,
muissakin maissa. Kellien suunta muodostaa yleensä
lämpimän rakenteen. A. il.
Kaukas ks. Kaukaan tehtaat.
Kaukasus-vuoret, joitten korkeimmat huiput
ovat Elbrus (5,629 m) ja Kazbek (5,043 m), ovat
pitemmät kuin Alpit ja niitä pidetään sen
pitkän ketjuvuoriston osana, joka ulottuu
Keski-Aasiasta (llindukus tai ehkä Tiensan) yli
Krimin ja Balkanin. Varmaa ei ole, milloin
poi-mettuminen alkoi, mutta että sitä jatkui vielä
tertiääriaikana, nähdään siitä, että tältä ajalta
on tavattu merenpohjakerrostumia K:issa
Alppien korkeudella. Keskusosat ovat vanhoja
vuori-lajeja (graniittia y. m.); sivustoilla tavataan
nuorempia vuorilajikerrostumia (liusketta,
hiekka-ja kalkkikiveä). Kaikki osoittaa, että uykyiset
mahtavat vuoret ovat vain tähteitä entisaikojen
vieläkin mahtavammasta Kaukasuksesta.
K. ovat paljoa jylhempää ja
luoksepääsemättö-mämpää vuoriseutua kuin Alpit. Jo maan
historia osoittaa sen luoksepääsemättömyyden.
Solat ovat hyvin korkealla; Keski-Kaukasuksella
alin sola on 2.379 m yi. merenp. Tämän kautta
kulkee georgialainen sotilastie. Vedenjakaja
seuraa enimmäkseen oikeanpuoleista, muurimaista
ja ikuisen lumen ja jään peittämää
pääharjan-netta. Sivustoilla tavataan useita syvälle
leikkautuneita, suurenmoisen jylhiä poikkilaaksoja,
joissa vaahtoavat vuoristopurot ryöpyten
virtaavat. Lumiraja on 2,900-3,900 m merenp.
korkeammalla, alempana runsassateisessa läntisessä
osassa ja korkeampana itäisessä. Myöskin
kasvikunta (Keski-Euroopan lehtipuita, havupuita,
alempana viiniköynnös y. m.) osoittautuu paljoa
rehevämmäksi Mustaan-mereen viettävillä
rinteillä kuin itäisissä laaksoissa. Keskisiltä K:lta
saavat alkunsa m. m. Kuban- ja Terek-joet, jotka
muuttuvat alajuoksullaan arojoiksi ja laskevat
edellinen Mustaan- jälkimäinen Kaspianmereen,
v rt. K a u k a a s i a. J. E. R.
Kaukjärvi, järvi Uudenkirkon (V. 1.) ja
Kuolemajärven kuntain rajalla; suurin pituus n.
10 km, leveys km. suunta luoteesta kaakkoon.
Järven ympäristöt kuuluivat keskiajalla v:sta
1362 Vexiön tuomiokirkon alle ja olivat
1500-luvulla erityisenä hallinnollisena pitäjänä.
Itäisellä rannalla, lähellä Talpolan kylää Uudenkirkon
pitäjässä, oli 1700-luvun lopulle saakka pieni
puukirkko; samoilla seuduin on nykyjään venäläinen
kirkko. — Järven rannikot tiheään asutuita ja
täynnä kesähuviloita. Lähettyvillä laaja sotaväen
leiripaikka. — Lähin rautatienasema on
Perk-järvi, jonne Kaukjärven majatalosta 13 km.
L. B-nen.
Kauko, Kaukomieli. Kalevalassa
Lemminkäisen toisintonimi: mutta alkuansa erityisen
runon päähenkilö. Inkerissä, missä runo on
erillisenä säilynyt, Kaukamoinen (vatjan
kielessä = v i e r a s) tulee kähärpään Kalervon pojan
olutpitoihin, joutuu juopuneena riitaan veitikan
verevän pojan kera, jonka surmaa
kaksintaistelussa, rientää kotiinsa ja saa vanhemmiltansa
neuvon paeta Saareen, josta taas kevytmielisen
elämänsä vuoksi on pakotettu poistumaan. Runo
on luultavasti syntynyt Varsinais-Suomessa
suomalaisen ja ruotsalaisen asutuksen välimailla
pakanallisen ja kristillisen ajan vaiheilla. [Kaarle
Krohn, „Kalevalan runojen historia" (siv.
516-552, 807-08).] K. K.
Kaukokohtio ks. T e 1 e o b j e k t i i v i.
Kaukokuvaus (t e 1 e f a n i a), kuvien
lähettäminen pitempien matkojen päähän sähkövirran
avulla käyttämällä seleenisolua, jonka sähkövastus
muuttuu valostuksen voimakkuuden vaihdellessa.
Täydellisempää kaukokuvauskeinoa ei ole vielä
keksitty. U. S:n.
Kaukola. 1. Kunta, Viipurin 1., Käkisalmen
kililak., Käkisalmi-Kaukolan nimismiesp.;
kirkolle Ojajärven rautatienasemalta 18 km,
Käkisalmen kaupungista 27 km. Pinta-ala 204,1 km’,
josta viljeltyä maata 5,493 ha (1901).
Manttaalimäärä 28.as; talonsavuja 436, torpansavuja
23 (1907). 4,268 as. (1909); 753 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti
449 (1901). 625 hevosta, 2,044 nautaa (1908). —
Kansakouluja 7 (1911). — Teollisuuslaitoksia:
1 tiilitehdas, 6 vesimyllyä. — Muinaismuistoja:
kivikauden asuinpaikat Piiksuon kankaalla,
Kaukolan, Kangasmäen ja Piiskunsalmen kylissä;
Kekomäen ja Kulhamäen kalmistot. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak-,
Käkisalmen rovastik.; oli Räisälän kappelina jo
ainakin 1693, siirrettiin Käkisalmen kappeliksi
1849, määrättiin omaksi kirkkoherrakunnaksi
2,/s 1869, mikä saattoi kuitenkin toteutua vasta
1896. Kirkko, puinen, rakennettu 1779, korjattu
perinpohjin 1908-09. [„Luettelo Suomen
muinaislinnoista" siv. 97. (Suomen muinaism.-ylid.
aikak. XII).] L. H-nen.
Kaukolämmitys ks. Lämmityslaito
k-s e t.
Kaukolämpömittari ks.
Teletermoindi-kaattori.
Kaukomieli ks. Kauko.
Kaukoniemi, säkeen: ,,Kauko niemen
kainalossa" kahden ensi sanan yhteen kirjoittamisesta
syntynyt (Kalevalassa esiintvvä) paikannimi.
K. K.
Kaukonäköisyys. 1. Lääkct. ks.
Hypermet-r o p i a.
2. Kyky poikkeuksellisessa sieluntilassa ,,nähdä"
eli sisäisen selkeänäköisyyden avulla tajuta
kaukaisia asioita, vrt. Cl a irvoyance ja
Kauko-vaikut u s 2. A. Gt.
Kauko-objektiivi ks. Teleobjektiivi.
Kaukoputki, valo-opillinen kone, jolla katsoen
etäinen esine näkyy suuremmassa näkökulmassa
kuin paljain silmin, joten esine näyttää
siirtyneen katsojaa lähemmäksi. K:ia on kahta lajia:
dioptrisia 1. refraktoreita
(jälkimäisellä nimityksellä tarkoitetaan etenkin suuria
tähtitieteellisiä koneita) ja katoptrisia 1.
reflektoreita. Edellisissä on ainoastaan
linssejä, jälkimäisissä käytetään sekä
kovero-kuvastimia että linssejä kuvan synnyttäjinä.
Esineestä tulevat valosäteet kohtaavat linssiä tai
kuvastinta, jota sanotaan objektiiviksi;
silmän eteen asetettavaa linssiä sanotaan
okulaariksi. Ensimäisen dioptrisen k:n arvellaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
