- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
559-560

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaukas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

559

Kaukoputki

56<)

Kuva 2.

Lippersliey nimisen hollantilaisen lasinhiojan
keksineen 1600-luvun alkuvuosina. V. 1609 Galilei,
kuultuaan Venetsiassa k:n keksinnöstä, rakensi
omintakeisesti samantapaisen kojeen ja teki sillä
monta tärkeätä havaintoa taivaankappaleista
tks. Galilei). Tällaista k:ea sanotaan
sentäh-den hollantilaiseksi 1. G a 1 i 1 e i’n k:ksi.
Siinä on objektiivi 00 (kuva 1) akromaattinen
kupera linssi ja okulaari VV kovero. Edellinen
antaisi esineestä AB ylösalaisin käännetyn
kuvan ba, mutta sen eteen objektiivin polttovälille
asetettu okulaari hajoittaa yhteenlänkeävät
säteet siten, että ne näyttävät yhtyvän okulaarin
ja objektiivin välissä, synnyttäen suurennetun,
oikeinseisovan valekuvan a’b’. Tavallisesti
yhdistetään kaksi Galilei’n k:ea toisiinsa, joten
voidaan katsella kummallakin silmällä yhtfaikaa.
Sellaista konetta sanotaan usein teatteri-k :ksi.
Hollantilaista k:ea ei nykyään enää käytetä
tähtitieteellisiin havaintoihin, vaan sen sijaan
on tullut Keplerin 1. tähtitieteellinen
k. Sen sekä objektiivi että okulaari ovat
kuperia linssejä. Objektiivin esineestä AB (kuva 2)
luomaa kuvaa ba katsellaan suurennuslasina
käytetyllä okulaarilla, jonka polttovälille kuva
joutuu. Siten saadaan ylösalaisin käännetty
lopullinen kuva b’a’ esineestä. Okulaari on pienempi
kuin objektiivi ja kiinnitetty putkeen, jota
voidaan työntää enemmän tai vähemmän syvälle
objektiivia kantavaan putkeen. Siten saattaa
okulaarista tulleet valosäteet tehdä joko
yhdensuuntaisiksi, hajaantuviksi tai yhteenlänkeäviksi,
sitä myöten onko katsojalla normaalinen,
likinäköinen vai pitkänäköinen silmä. Okulaari ei
ole yksi linssi, vaan kahden tasaisenkuperan
linssin yhdistelmä. Tällainen okulaari antaa joka
kohdastaan yhtä selvän kuvan. Huygensin 1.
negatiivisessa okulaarissa molemmat kuperat
pinnat ovat käännetyt objektiiviin päin, Ramsdenin
1. positiivisessa okulaarissa taas vastakkain.
■Jälkimäinen soveltuu paremmin
kulmamittauk-siin, koska siinä polttopinnalla, jonka kohdalle
mittaukseen käytetty mikrometri sovitetaan, on
pvsyväisempi asema kuin edellisessä tapauksessa.

Se seikka, että kuva Keplerin k:ssa on
ylösalaisin, ei vaikuta haitallisesti tähtitieteellisissä
havainnoissa, mutta jos tätä k:ea tahdotaan
käyttää maisemien tähvstelemiseen tai merellä,
on okulaariksi otettava neljästä kuperasta
linssistä kokoonpantu, heikosti suurentava,
yhdistetty mikroskooppi (terrestrinen okulaari), joka
kääntää objektiivin luoman ylös-alaisen kuvan
pystyyn. — K:ien hyvyyttä arvosteltaessa on
m. m. niiden suurentamiskyky ja näkö-

kuva 5.

Kuva 4.

Kuva 1

Kuva 3.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0306.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free