- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
561-562

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaukoputkitähtäin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

561

Kaukoputkitähtäin —Kaukovaikutus



alue huomioonotettava. Edellinen, jolla
tarkoitetaan kuvan ja esineen näkökulmien suhdetta, on
likipitäen yhtä suuri kuin objektiivin ja
okulaarin polttovälien suhde. Näköalue on sen
kartion-pinnan rajoittama tila, jonka asemana on okulaari
ja kärkipiste objektiivin keskustassa. Näköalue
pienenee, kun suurennus lisääntyy. Galileen k:lla
saavutetaan tavallisesti vain 3-4-kertaineu
suurennus. Maailman suurimmilla refraktoreilla:
Mount Hamilton-vuorella Kaliforniassa olevan
Lick-observatorin ja Geneva-järven rannalla
Wis-consinissa sijaitsevan Verkes-observatorin
jät-tiläis-k:illa saadaan 2,500- a 3,500-kertainen
suurennus. Koska kuvan joka piste saa valoa koko
objektiivista ja taittuneet säteet kohtaavat
okulaarin, on k:n valonvoimakkuus suoraan
riippuvainen objektiivin suuruudesta. Toiselta
puolen 011 kuvan valonvoimakkuus sitä pienempi,
kuta enemmän linssi suurentaa. Jotta
sentäh-den vahvasti suurentava k. antaisi tarpeeksi
valoisan kuvan, täytyy objektiivin olla hyvin suuri.
Äskenmainituista refraktoreista on edellisen
objektiivi 102 cm. jälkimäisen 91 cm läpimitaten.
Sellaiset linssit ovat tavattoman kalliita.
Galilean k:n näköalue on pienempi kuin
tähtitieteellisen t. terrestrisen k :n (maa-k :n), suurennuksen
ollessa sama. Jälkimäisillä k:illa on sitä paitsi
ensinmainittuun verrattuna se etu, että niillä on
reunaan asti yhtä valoisa näköalue. Mutta
Galilean k:ea saattaa sen lyhyyden tähden
mukavammin pidellä. Sen pituus on näet
suunnilleen yhtä suuri kuin objektiivin ja okulaarin
polttovälien erotus, jota vastoin tähtitieteellisen
k:n pituus on melkein yhtä suuri kuin mainittujen
polttovälien summa. Terrestrinen okulaari lisää
vieläkin k:n pituutta. Nykyään laajalti
käytäntöön tulleessa, Zeissin valmistamassa
prisma-kaukoputkessa 1. Goerzin
kaukoputkessa (Goerz Triëder-Binocle) on kummankin
k.-tyypin edut. Siinä on sovellettu Porron
keksimä järjestelmä kuvan kääntämiseksi
oikein-seisovaksi. Tähtitieteellisen k:n objektiivin ja
okulaarin väliin sommitellaan kaksi prismaa (tai
prismayhdistelraää), joiden taittavat särmät ovat
kohtisuorat toisiaan vastaan. Valosäde on
matkallaan okulaarista objektiiviin
kokonaisheijastuksen alainen neljä kertaa prismojen
sisäpinnoilla (kuva 3). Samalla kuin objektiivin
synnyttämä kuva täten kääntyy oikeinseisovaksi,
lyhenee k:u pituus siinä määrin, että se on
tuskin kolmatta osaa yhtä vahvasti suurentavan
terrestrisen k:n pituudesta. Galileen k:een
verrattuna prismakaukoputki on etevämpi isom’nan
suurennuksensa (se suurentaa 6-12 kertaa) ia
näköalueensa sekä reunaan asti selväpiirteisen
kuvan puolesta. Kuvassa 4 esittää sisäympyrä
edellisen ja koko ympyrä jälkimäisen näköaluetta.
— K:ien menestyksellinen valmistus on suuresti
siitä riippuvainen, missä määrin voidaan
valmistaa pallo- ja kromaattisesta aberratsionista (ks.
Poikkeaminen) vapaita suurempia linssejä.
Kun 18:nnen vuosis. lopulla oli vaikeata tehdä
suuria homogeenisia piilasilevyjä, ehdotettiin,
ettei piilasilinssiä sovitettaisi ihan kiinni
ruunu-lasilinssiin, vaan lähemmäksi okulaaria
suunnilleen ruunulasilinssin puolelle polttovälille.
Tällaisessa Plösslin keksimässä n. s. d i a 1 y y 11
i-sessa k:ssa, on piilasilinssi ruunulasilinssiä
melkoista pienempi. Dialyyttiset k:t olivat ai-

koinaan hyvin levinneet, mutta joutuivat
käytännöstä, kun Fraunhofer 19:nnen vuosis. ilussa
kehitti objektiivien ja refraktorien
valmistustekniikan ennen aavistamattoman täydelliseksi.
— Kuu Newton aikanaan oli sitä mieltä, ettei
k:ssa niin haitallista kromaattista aberratsionia
voida välttää, niin ruvettiin 17:nnellä vuosis.
kehittämään 161G keksittyä kuvastinteleskooppia
1. reflektoria. Yhteistä kaikille reflektoreille on
se, että niissä objektiivikuvastimena käytetään
laajan, toisesta päästä avonaisen torven pohjaan
asetettua koverokuvastinta, jonka synnyttämää
todellista kuvaa katsellaan
kuperalinssiokulaa-rilla. Newtonin teleskoopissa (kuva 5) on pieni.
45° kulman objektiivikuvastimen valo-opillisen
pääakselin kanssa muodostava, tasainen kuvastin
p, joka suuntaa objektiivista heijastuneet
valosäteet teleskoopin sivuun liitettyä putkea kohti,
niin että kuva syntyy 6:ssä. Siten vältetään epä
kohta, että havainnontekijän pää joutuisi
tähden ja objektiivin väliin, (vrt. myös
Tähtitieteelliset koneet). U. S:n.

Kaukoputkitähtäin, uudenaikaisiin tykkei
hin ja kuulakivääreihin liitetty, hiusristikolia
(ks. t.) varustettu kaukoputki, jonka avulla
ampuma-ase voidaan tarkkaan suunnata pilkkaa
kohti. O. S:n.

Kaukosignaali (ks. Signaali),
semafori, teline tai koneisto, jonka avulla
erityisillä merkeillä annetaan tietoja paikasta toiseen.

F. IV. L.

Kaukosäänmittaaja ks.
Telemeteoro-g r a f i.

Kaukovaikutus. 1. Luonnontiet. Tuutuu hei
polta ymmärtää, että kappale
koskettaessaan toista vaikuttaa siihen sysäämällä; sitä
vastoin tuntuu käsittämättömältä, kuinka se voi
vaikuttaa toiseen välimatkan päästä, s. o.
saada aikaan vaikutuksen paikassa, missä se ei
itse ole. Kuitenkin oletetaan fysiikan tavallisessa
oppijärjestelmässä, niinkuin se varsinkin
Newtonin keksintöjen ja oppien kautta on
vakaantunut. k:n luontoisia veto- ja poistovoimia;
yleinen vetovoima näyttää olevan kieltämätön
esimerkki kaukovoiman todellisuudesta; myöskin
elektrostaattisia ja magneettisia voimia
ajatellaan tavallisesti kaukovoimiksi. Itse asiassa ei
saakkaan a priori kieltää k:n mahdollisuutta.
Ei voida ehdottomasti väittää, että ajatuksemme
todellisesti ymmärtää kosketusvaikutusta sen pa
remmin kuin kaukovaikutustakaan. Kumminkin
on vanhastaan esitetty huomattavia yrityksiä
selittää kaikkia kaukovoimia avaruutta täyttävän
aineen työntö vaikutuksiksi, esim. Descartes’in
luonnonfilosofia on sellainen yritys. Viime
aikoina nämä yritykset ovat saaneet uutta tukea,
kun Hertz y. m. ovat todistaneet, että
elektro-staattinen ja magneetti-voima tarvitsee aikaa
siirtyäkseen toisesta avaruuden paikasta
toiseen, joka seikka viittaa siihen, että avaruutta
täyttävä väliaine välittää näiden voimien
vaikutusta. Sen johdosta on aivan nykyisin taas eri
tahoilta yritetty todistaa, ettei painovoimakaan
ole mikään todellinen k.

2. Sielullinen k. 1. telepatia on s e
1-keänäköisyyden 1. clairvoyancen
(ks. t.) erikoislaji. Siihen ovat niin. luettavat
ne tapaukset, joissa mielikuva tai joku muu
i sieluntila (tuune y. m.) näyttää suorastaan siir-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0307.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free