- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
565-566

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaulanikaman nyrjähtyminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

565

Kaulani kaman nyrjähtyminen—Kaulbars

566

Kaulanikaman nyrjähtyminen, eläinl.,
tapahtuu toisinaan hevosella ja naudalla
loukkaantumisesta. Eläin pitää tällöin kaulaansa vinossa,
ja nyrjähtymän kohta turpoaa. Pysyttämällä
eläimen kaulaa suorassa ja hoitamalla turpoamaa
vamma paranee tavallisesti jonkun päivän tai
viikon kuluessa. Kaulanikaman sijoiltaanmeno
ja murtuminen aiheuttaa selkäytimen
vahingoittumisen vuoksi nopean kuoleman. Kp.

Kaulanikamat, seitsemän ylintä, selkärankaa
muodostavaa ja ihmisen tahi eläimen kaulaa
vastaavaa nikamaa, vrt. Luusto.

Kaularauhaset, kaulan tienoissa ja varsinkin
leuan alla olevat imurauhaset: ne rauhaset, jotka
ennen muita usein joutuvat risataudille alttiiksi,
vrt. 1! i sataut i.

Kaularisa ks. K a u 1 a r a u h a s e t.

Kaularöhkä ks. K a u 1 a t a u d i t.

Kaulataudit. Kaulan tai oikeammin nielun
limakalvo ynnä nielurisat saattavat joutua
monenlaisille taudillisille ilmiöille alttiiksi.
Tavallisin näistä on yksinkertainen kaula- 1.
nielu-katarri, jossa limakalvo käy entistään
verek-käämmäksi, turpoaa jonkinverran ja erittää
tavallista enemmän limaa. Tätä tilaa, joka usein
on vain osana yleisemmästä hengittimien
katarrista, seuraa äkillisissä tapauksissa myöskin
jonkinverran kuumetta. Varsinaisempana
kaula-tautina esiintyy n. s. 1 a k u n a a r i n e n 1. f o
1-likulaarinen tonsilliitti (angina
lacu.-/Iari.i 1. a. follicularis), jossa etupäässä
nielurisat, mutta myöskin ympäristö ovat tulehtuneet
ja risain lokeroista tihkuaa märkäistä eritettä;
tämä muoto on se, joka yleensä kulkee äkillisen
kaulataudin, kaulatulehduksen 1.
kurkkutaudin ja nielurisain
tulehduksen nimellä. Tilaa seuraa kuume ja
kipua-tuottavat nielemishäiriöt. Seurauksena tästä
taudista saattaa myöskin kehittyä ,,k a u 1 a-a j o s"
risan ja kitakaaren välisessä kudoksessa; tämä
vaatii enimmäkseen asianymmärtäväistä
pulikase-mista. Yllämainitut kaulataudin muodot ovat
kaikki laadultaan äkillisiä ja johtuvat
vilustumisesta ja märkimiskokkien aiheuttamina sekä
ovat omintakeisia tauteja. Tämän lisäksi
kaula-taudit usein esiintyvät muitten tarttuvien
tautien paikallisina taudinilmiöinä; niin on aina
laita kurkkumädässä ja tulirokossa sekä joskus
tuberkuloosissa ja kuppataudissa. J/. 0-B.

Kaulatulehdus ks. Kaulataudit.

Kaulavaltimo (arteria carotis), emävaltimosta
lähtevät, kahden puolen kaulaa kulkevat haarat,
jotka vievät verta päähän ja aivoihin, vrt.
Verisuonet.

Kaulbach
bahj, Wilhelm von (1805-74),
saks. taidemaalari, aloitti opintonsa [-Diisseldor-tissa Corneliuksen johdolla ja seurasi tätä 1825
Müncheniin. Nuorempana hän osoitti
taipumuksia varsinaisen laatukuvan alalle; siitä on m. m.
esimerkkinä hänen kamala-aiheinen
piirustuksensa ..Hullujen huone", joka osoittaa hänen
terävää havaintokykyään ja joka hankki hänelle
lisänimen „Saksan Hogarth". Mutta ajan
yleinen taidekäsitys vei hänetkin historialliseen
monumenttaalimaalaukseen, ja tällä alalla hän
on luonutkin suurimmat teoksensa. Corneliuksen
seinämaalaukset olivat oikeastaan kookkaita
piirustuksia, viivakäsittely oli hänelle väriä paljoa
tärkeämpi. K. erosi siinä suhteessa opettajastaan.

että hän antoi arvoa myöskin värillisille pinnoille
ja siten hän välitti siirtymistä Corneliuksen
ankarasta muodonorjuudesta siihen teatterimaiseen
väriloistoiseen liistoriamaalaukseen, joka tuli n. s.
miincheniläisen koulun erikoisalaksi ja jonka
kuuluisimmat edustajat olivat Piloty ja Makart.
Vv. 1834-37 K. valmisti ensimäisen suurteoksensa
..Hunnilaistaistelun" ruskealla värillä ruskealle
pohjalle, ja sitä seurasi samojen periaatteiden
mukaan sommiteltu ..Jerusalemin hävitys". V.
1847 hänet nimitettiin Münchenin
taideakatemian johtajaksi ja sam. v. hän sai koristaakseen
Berliinin uuden museon porraskäytävän suurilla
seinäkuvilla, joiden tuli esittää
maailmanhistorian tärkeimpiä tapahtumia. Ne valmistuivat
1863 ja olivat aiheiltaan seuraavat:
..Hunnilais-taistelu", ,,Jerusalemin hävitys", ..Babelin tornin
kukistuminen", ..Kreikan kukoistus",
..Ristiretke-läiset Jerusalemin edustalla" ja
„Uskonpuhdis-tuksen aika". Samoihin aikoihin hän koristi
Münchenin uuden pinakoteekin ulkoseinät
freskoilla, joiden tuli esittää taiteiden kehitystä
Miinchenissä Ludvik I:n aikana. Maalaukset
herättivät suurta suuttumusta, koska väitettiin K :n
niissä tehneen pilaa siitä, mitä hänen olisi tullut
ylistää. Hänen muista
monumenttaalimaalauksis-taan mainittakoon „Otto III Kaarle Suuren
haudassa" (1859, Nürnbergin gerniaanil. museossa),
..Salamiin taistelu" (Münchenin
Maximilianeu-missa), „Nero" (1873) ja ..Vedenpaisumus". —
K. maalasi myöskin muotokuvia ; niistä on etenkin
Ludvik I:n mainio luonteenkuvauksensa ja
reip-j paan tekotapansa puolesta. Sitäpaitsi hän kuvitti
i Schillerin ja Shakespearen näytelmiä ja
Wagne-, rin oopperoita sekä julkaisi joukon satiirisia
pii-I rustuksia. Luonteeltaan hän olikin epäilevä ja
pilkallinen, vailla Corneliuksen uskoa ja
hartautta taiteeseen. Hänen aikanaan niin suuri
maineensa on nykyaikana nopeasti laskenut.
[H. Müller, „W. von Kaulbach" (1892); F. von
Ostini, „W. von Kaulbach" (1907,
..Kiinstler-Mo-nographien", Bd. 84).] F. L.

Kaulbars von. 1. Lars Fredrik von K.
(1734-1815), vapaaherra, ruots. sotilas, oli
mukana Pommerin sodassa (1757-62); v:n 1772
vallankumouksen kannattajia; tuli sen jälkeen
everstiksi ja v. 1782 kenraalimajuriksi. Kun
Kustaa III 1789 eteni Haminaa kohti, marssi K.
pienemmän osaston johtajana Lappeenrantaan päin,
mutta voitettiin Kaipiaisissa ja peräytyi, vasten
saamaansa käskyä, Anjalaan. Tämän johdosta K.
tuomittiin ammuttavaksi, mutta kuningas
lievensi tuomion 1790, niin että K. menetti virkansa,
mutta sai pitää palkkansa. J. F.

2. Nikolai von K. (1842-1905), vapaaherra,
ven. kenraali. Tuli 1868 yliesikunnan upseeriksi,
otti osaa venäläis-turkkilaiseen sotaan ja
nimitettiin 1881 sotilasattaseaksi Wieniin. Syksyllä 1883
hänet lähetettiin Bulgaariaan sovittelemaan
riitaisuuksia, jotka olivat syntyneet ruhtinas
Aleksanterin kanssa. Viimemainitun luovuttua
halli-I tuksesta K. lähetettiin uudelleen Bulgaariaan
syysk. 1886 valvomaan Venäjän etuja, mutta
hänen jyrkkä esiintymisensä ei vienyt tarkoitetuille
perille. V. 1889 K. nimitettiin
yliesikuntapäälli-köksi Varsovaan, 1891 Suomeen ja 1S99
pääesikunnan tieteellisen osaston jäseneksi. Hän tuli
myöskin tunnetuksi useiden kartografisten ja
sotilaallisten teosten laatijana.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0309.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free