Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaulanikaman nyrjähtyminen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kaulun—Kauneus
5ßs
3. Aleksandr v o 11 K. (s. 1844),
vapaaherra. edellisen veli. ven. kenraali. Teki 1869-72
löytöretkiä Tian-sanissa ja otti 1873 osaa
Amu-Darja-retkikuntaan. Sen pulan aikana, joka
syntyi Bulgaariassa ruhtinas Aleksanterin
valtiokei-kauksen jälkeen 1S81, K. nimitettiin heinäk.
18S2 Bulgaarian sotaministeriksi. Hän joutui
kuitenkin pian ilmiriitaan ruhtinaan kanssa,
rvh-tyipä vielä vehkeilyihinkin yhdessä Bulgaarian
vastustuspuolueen kanssa häntii vastaan. Kun
kuitenkin vastustuspuolue syysk. 1883 sopi
ruhtinaan kanssa, erosi hän ja palasi Venäjälle. Hän
toimi sittemmin useissa sotilaallisissa päällikön
viroissa, kohoten ratsuväen kenraaliksi.
Venä-läis-japanilaisessa sodassa hän oli mukana ollen
ensin kolmannen ja helmikuusta 1905 toisen
Mantsurian armeian päällikkönä ja ottaen osaa
m. m. Mukdenin onnettomaan taisteluun. Odessan
sotilaspiirin päällikkö v:sta 1904. K. on
julkaissut useita topografisia ja sotilaallisia teoksia.
E. il-a.
Kaulun (engl. Koivloon), kaupunki
Etelä-Kii-uassa, Kvantungin maakunnassa, vastapäätä
Hongkongin saarta, Englannin vuokraamassa
alueessa; laivatarve-varasto, hiili-asema, kuivia
telakoita. K. avattiin 1887 ulkomaiselle kaupalle.
Sen kauppavaihto (1908: tuonti 107,s milj., vienti
51.» milj. mk.) jää vain Sanghain ja Kantonin
kauppavaihdosta jälkeen. E. E. K.
Kaulus, painiskelussa, kaulaa kuristava,
kielletty painiote, ks. Paini.
Kaulushaikara (Botaurus stellaris) eroaa
muista haikaroista pehmeän liöyhenpeitteensä
puolesta. Erittäinkin
kaulassa höyhenet
ovat sangen pitkät.
Väri on
epämääräisen kellanruskea,
mustine juovilleen
ja täplineen
varsinkin selkäpuolella. Jalat ovat
lyhyet, koko
linnun pituus 70 cm.
K. ei, kuten muut
haikarat, esiinny
joukoissa, vaan
yksinään. Se oleskelee kosteilla mailla
ruovikoissa, joihin rakentaa pesänsä kaisloista, ja
josta sen mylvivä, yksitoikkoinen ääni kuuluu.
Seistessään kaula ja pää kapeina melkein
pystysuoraan ylöspäin, koko lintu muistuttaa kuivaa
kantoa oksineen. Tavataan Keski- ja
Etelä-Eu-roopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Ei ole
harvinainen vielä Saksassa ja pesii paikka paikoin
Kaak-kois-Suomessakin. Syö rottia, hiiriä, lintuja,
käärmeitä, sammakoita, kaloja ja hyönteisiä.
E. W. S.
Kauluslintu (Chlamydodcra holosericea) on
•mstraalialainen, rastasta vähän suurempi
varpuslintu. Koiras kiiltävän sinimusta, naaras
viheriän-harmaa, alta kirjava. Niskassa on
tasaisenpit-kiä, alaspäin kaulukseksi kääntyneitä höyheniä.
Sillä on omituinen tapa rakentaa pitkiä,
leliti-kujan muotoisia pesiä, joissa sekä hääilot että
munien hautominen toimitetaan. Kisuista tehty
pesä maassa; sen ympärille on koottu
kaikenlaisia kiiltäviä esineitä, kuten höyheniä,
simpukankuoria, kiviä, kukkia y. m. E. W. S.
Knnlushaikaru
Kauluspekkari ks. N a p a s i k a.
Kaunat ks. T äh ky la.
Kauneus, estetiikan (ks. t.) pääkäsitteitä. Mo
net esteetikot sekä vanhempina että uudempina
aikoina ovat tavallista kielenkäyttöä muuttaen
antaneet ..kauneus" sanalle niin laajan
merkityksen, että ovat siihen sisällyttäneet koko este
t i i k a n. jolloin estetiikka on määritelty yksis
tään vain tieteeksi kauniista. Tällöin
selitetään esteettisesti vaikuttavan muut muodot
(ylevä, koomillinen, traagillinen. karakteristinen
j. n. e., vieläpä usein kauniin tavallisen kielen
käytön mukainen vastakohta, rumakin) kau
neuden muunnoksiksi
(modifikatsio-neiksi). Näin laajaa merkitystä ja
yksinvaltiasta asemaa ei kauneuskäsitteellä ollut
vanhimmassa estetiikassa, eikä uusinkaan estetiikka
enää sellaista kauneuskäsitystä yleisesti hyväksy.
Esim. Platon ja Aristoteles, vanhan
ajan ensimäiset ja suurimmat esteetikot, eivät
antaneet kauneuskäsitteelle sellaista keskeistä ja
yksinvaltiasta asemaa, jommoisen se myöhem
mässä estetiikassa sai. Platon puhuu tosin
kauneudesta paljon ja innostuksella, mutta kau
neus ei näytä olevan hänelle ainakaan selvästi
mikään yksistään esteettinen käsite, vaan se
sekaantuu hänellä alinomaa yhteen hyvän kä
sitteen kanssa. Sen vuoksi ei Platon myöskään
aseta, myöhemmän ajan esteetikkojen tavoin,
kauneutta ja taidetta mihinkään
olemus-ja syy-yhteyteen toistensa kanssa, vaan
määrittelee taiteen ilmiöitten jäljittelyksi.
Aristoteleen ajatuksissa näyttää tosin
kauneudella ja taiteella olevan enemmän keskinäistä
yhteyttä kuin Platonin, päättäen siitä, että
Aristoteles runousopissaan selittäessään etenkin
tragedian lakeja perustelee niitä joskus
viittaamalla siihen, että se ja se on kauniimpaa.
Niin esim. vaatiessaan, että murhenäytelmän
juonen tulee olla jokseenkin pitkä („Poetiikka",
7:s luku). Mutta kuitenkaan ei Aristoteleskaan
tee kauneudesta mitään esteettistä pääkäsitettä,
vaan määrittelee taiteen, kuten Platonkin,
jäljittelyksi; ei kuitenkaan ilmiöitten jäljittelyksi
semmoisenaan, vaan ilmiöitten olennaisten 1.
tyypillisten puolien, s. o. niihin sisältyvän idean,
jäljittelyksi. Muutenkin Aristoteles puhuu
kauneudesta suoranaisesti erinomaisen vähän ja
senkin aivan sivumennen. — Ensimäinen filosofi,
joka kohdisti esteettisen ajattelunsa etupäässä
kauneuden käsitteen selvittämiseen ja siten
tehokkaasti kohotti tätä käsitettä siihen
keskeiseen asemaan, minkä se myöhemmässä
estetiikassa sai. oli P 1 o t i n o s. Plotinoksen jälkeen
käsittivätkin halki vuosisatojen useimmat
esteetikot, estetiikan päätehtäväksi kauneuden
käsitteen. sen muunnosten ja alalajien
määrittelemisen ja selvittelemisen.
Itse kauneuden käsitteen
mäiirittelemisyritvk-sissä voi erottaa kaksi pääsuuntaa:
objektiivisen ja subjektiivisen 1.
psykologisen. Edellistä menettelytapaa noudatettaessa
koetetaan saada selville, mitkä itse esineissä
ilmenevät (objektiiviset) ominaisuudet 1.
syyt tekevät esineen kauniiksi. Jälkimäistä
menettelytapaa noudatettaessa taasen jätetään itse
esineet ensi aluksi syrjään ja tarkastellaan vain
sitä vaikutusta, minkä ne meihin tekevät ja
tämän vaikutuksen erilaisuudesta koetetaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
