Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauneus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
571
Kauniaisten kartano-Kaunoluistelu
set estetiikan historiat sekä Lotzeu ja Edv. v.
Hartmannin uudemman (etup. saksalaisen)
estetiikan historiat. — Yksityisten esteetikkojen
kauneusselvittelyistä ansaitsevat mainitsemista
eritvisesti Kant. ..Kritik der Urteilskraft";
Hegel, ..Vorlesungen üher die Æsthetik"; Vischer,
.^Esthetik" ja ..Das Schöne u. die Kunst" (1898)
sek;; Volkelt, „Svstem der Ästhetik" II (1910).]
K. S. L.
Kauniaisten kartano. Suoniemen kappelissa,
Kuloveden rannalla; 900 ha. Oli toista sataa
vuotta Wegelius-suvun hallussa, joutui 1896
nykyiselle omistajalleen, agronomi W. Rosenlewille.
Kaunis ks. K a u n e u s.
Kaunissaaren saha on Luvian pitäjässä
Lapinjoen suussa n. 2 penink. pohjoiseen Raumalta.
Hyvä lastaussataina. Saha, höyryllä käypä
(omist. A. Ahlström osakeyhtiö), rakennettiin
ensin 2-raamiseksi; nyk. siinä on 4 raamia; tuotteet
sahattuja puutavaroita 8,000 stand. (1909), arvo
1,» milj. mk. brutto (1880: 3,500 st., 1890: 5,000
st.; 1900: 6,800 st.). Työväestö (250 työmiestä
1909) asuu enimmäkseen yhtiön huoneistoissa;
kirjasto, kansakoulu. E. E. K.
Kaunissaari. 1. Merensaari 15 km Kotkan
kaupungista lounaaseen. Pyhtään pitäjän alueella
(,.Pyttis-Fagerö"), pituus 3 km, leveys n. l,s km :
luotsiasema (Viipurin luotsip.). — 2. Merensaari
Sipoonselän etelärannalla („Sibbo-Fagerö"),
pituus n. 1,5 km; liöyrylaivalaituri. L. H-nen.
Kaunisto, ratsutila Tyrvään pitäjässä, 20 km
Tyrvään asemalta eteläänpäin kulkevan
maantien varrella. Haunian ja Kataran ratsutiloista
erotettu yksinäistaloksi 1829. Pinta-ala 800
ha, josta peltoa 250 ha; l5/^ manttaalia. Tilan
ensimäinen omistaja oli vänrikki Sven Eric von
Pfaler (1829-36); hänen jälkeensä laamanni P. E.
Falck (1836-61) ; nykyisin talonpoikais-suvun
käsissä. — Tilan alueella on mylly ja sahalaitos.
L. Il-nen.
Kaunitz, Wenzel Anton von (1711-94),
ruhtinas, itäv. valtiomies, tuli 1735
valtakunnan hovioikeuden jäseneksi Wieniin.
Toimittuaan Itävallan hallituksen edustajana
Sardinian hovissa ja Alankomaisssa sekä Aachenin
rauhankongressissa 1748, jossa tuli huomatuksi
taitavana diplomaattina, hänet nimitettiin
salaisen valtiokonferenssin jäseneksi. Oltuaan vielä
Itävallan lähettiläänä Ranskan hovissa ja
saatuaan aikaan lähentymisen näiden maiden välillä
K. tuli 1753 hovi- ja valtiokansleriksi. Lähes 40
vuotta hän nyt johti maansa sekä sisä- että
etenkin ulkopolitiikkaa, ollen varsinkin Maria
Tere-sian aikana Itävallan todellinen valtias. Hän
pyrki ennen kaikkea estämään Preussin vallan
kasvamista ja teki siinä mielessä liiton Ranskan
ja Venäjän kanssa. Hänen toimestaan tehtiin
ensimäinen suuri koalitsioni Fredrik II:ta
vastaan. K. oli uudenaikaisen valistuksen
kannattajia ja lämmin tieteiden ja taiteiden suosija.
V. 1792 hän luopui viroistaan. [Arneth,
„Bio-graphie des Fiirsten K." — K:n kirjeenvaihto
Josef II:n, Leopold II:n y. m. kanssa on julkaistu
painosta.] K. B:dt.
Kaunokainen ks. Bellis perennis.
Kaunokirjallisuus on se laji kirjallisuutta,
joka lähinnä vetoaa lukijan tai kuulijan
mielikuvitukseen, luoden kirkastetun kuvan sisäisestä
tai ulkonaisesta todellisuudesta. Muodoltaan se
saattaa olla suorasanaista tai runomittaista.
Esitystavaltaan kaunokirjallisuuden tuotteet
jakaantuvat kolmeen osaan: lyyrillisiin, eepillisiin ja
draamallisiin, riippuen siitä, ovatko ne
suoranaisia tunteenilmaisuja vai kertomuksen tai
näytelmän muotoon puettuja.
Kaunokit fCcntaurca), mykerökukkaisiin
kuuluva kasvisuku. Tärkeimpänä tuntomerkkinä ovnt
neuvottomat, isot
laita-kukat. Lukuisia lajeja
etenkin Etelä-Euroopassa,
Suomessa 4, joista yleisin
ruispelloissa kasvava siili-
kukkainen
ruiskaunokki (C. cyaiius).
J. A. W.
Kaunoluistelu esittää
kokoelman käyräteräisillä
kaunoluistimilla
suoritettuja tasapainoliikkeitä,
joiden tarkoituksena on saada
jäähän piirretyksi
määrättyjä kuvioita. K:ssa
erotetaan kaksi eri suuntaa:
koululuistelu ja
vapaaluistelu. Edellinen
käsittää varsinaiset
alkeis-kuviot ja niiden
suorituksen, ympyrän, terän-
vaihdon, kolmosen, apilaanlehden, silmukan,
vastakolmosen, vastakäännöksen ja
vaihtokään-nöksen, jotka kaikki on tehtävä kummallakin
jalalla neljällä eri tavalla (aloittaen eteenpäin
jilos- ja sisäänpäin sekä taaksepäin ulos- ja
sisäänpäin), jälkimäinen sisältää edellisten
liikkeiden yksinkertaisia yhdistelmiä. Vapaaluistelu
(engl. free skating, saks. Kiirlaufen) käsittää
kaikki koululuistelun ulkopuolelle kuuluvat
liikkeet, jotka luistelija saa vapaasti sommitella
kokoon voimiensa ja taitonsa mukaan. K. on
moni-puolisimpia ruumiinharjoituksia,
ruumiinharjoi-tustaidetta, joka kehittää vartaloa (k:ssa
tekevät kuvioiden suorituksen mahdolliseksi
etupäässä joustavanäkkinäiset ja voimakkaat
var-talonliikkeet, jalkojen ja käsien tehtävä on
toisarvoinen) ja vaatii suorittamisessa enemmän
kuin mikään muu urheilu
ruumiinhallitsemis-kykyä ja plastiikkaa, hioo pois kankeutta sekä
tekee liikkeet pehmeiksi ja sulaviksi.
Varsinaiseksi taiteeksi kohotti k:n amer.
kaunoluistelu-taituri Jackson Haynes, joka 1860-luvulla
matkoillaan monessa Euroopan kaupungissa,
herätti suurta huomiota. K:a harjoitetaan
nykyään, paitsi Pohjoismaissa, myös
Keski-Eu-roopassa esim. Berliinissä ja varsinkin Wienissä,
jossa nykyinen kaunoluistelujärjestelmä ja
kilpailusäännöt (vahvistettu kansainvälisissä
Iuis-telukongresseissa Kööpenhaminassa 1895 j:i
Ruiskaunokki.
Kaunoluistelukaavoja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
