- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
573-574

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaunopuheisuus ... - Kauppa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



Tukholmassa 1897) alkuaan kehittyivät.
Kansainvälisen luistinliiton toimesta on v:sta 1896
saakka toimeenpantu vuosittain k:ssa
maailmanmestaruuskilpailuja, joissa useimmin on
mestariksi tullut ruots. Ulrich Salchow.
Viimemainittu on julkaissut lyhyen, hyvän
kaunoluis-teluoppaan: „Handbok i konståkning på
skrid-skor". A. A. V-a.

Kaunopuheisuus (lat. eloquentia), taito
sattuvasti, vaikuttavasti ja taiteellisen muotoisesti
suusanallisessa puheessa tuoda esiin jotain
kysymystä tai ainetta koskevia ajatuksia. J. H-l.

Kaunopuhetaito ks. Kaunopuheisuus.

Kaunosielu, kaunokirjallisuuden ja taiteen
tuntija, ihailija ja harjoittaja. Myös kauneuden
maailmassa haaveilija, usein käytetty ivallisessa
merkityksessä henkilöstä, jolle tosioloinen elämä
on vieras. J. H-l.

Kaunosilmä ks. C o r e o p s i s.

Kaunotaide ks. Taide.

Kaunotiede ks. Estetiikka ja Taide.

Kaunti, suomalaismuotoinen kirjoitustapa
sanalle county (ks. t.).

Kaupanvälittäjä ks. Meklari.

Kauppa. Kauppaa (lat. commercium, saks.
Händel, ransk. commerce, engl. trade)
laajemmassa merkityksessä on yleensä kaikki
arvoesineiden vaihtaminen, ostaminen ja myyminen,
mutta suppeammassa merkityksessä kauppa on
sellainen elinkeinotoiminta, jossa ostetaan tahi
hankitaan hyödykkeitä jälleen myytäväksi tai
poisluovutettavaksi, siinä tarkoituksessa, että
saataisiin täten voittoa tai ansiota osto- ja
myymähinnan erosta. Kauppias on työnjaon
kehittyessä tuottajan ja kuluttajan välille
tullut välittäjä, joka ostaa tuottajalta ja myy
kuluttajalle. Kaupassa tavarat eivät
olemukseltaan muutu, mutta kauppaan saattaa kyllä
kuulua esim. niiden uudestaan päällystäminen,
ulkoasun muuttaminen ja sekoittaminen.

Kauppa voidaan eri perusteiden mukaan
ryhmittää eri ryhmiin seuraavalla tavalla. 1. Sen
mukaan mitä kaupassa vaihdetaan, erotetaan
toiselta puolen kiinteistöjen kauppa, toiselta
puolen tavarakauppa, kirjakauppa sekä
raha- ja arvopaperikauppa. Tavarakaupan alalla
on sellaisten tavarain kuin esim. väkijuomien,
apteekkitavarain ja ampumatarpeiden kauppa
erityisten lakimääräysten alainen. Raha- ja
arvopaperikauppaan kuuluu rahan, jalojen metallien,
pankkisetelien, vekselien, osakkeiden ja
obli-gatsionien kauppa. 2. Kaupassa on yhteisenä
vaihtoesineenä ylimalkaan raha tai
rahanvasti-neet. On olemassa myös, varsinkin alhaisimmalla
kansantalouden kehityskaudella, n. s.
vaihtokauppaa, jossa tavaroita vaihdetaan suoraan
toisiin tavaroihin. 3. Kaupassa siirtyvien
tavaraerien suuruuden mukaan puhutaan
tukkukaupasta ja vähittäiskaupasta,
jolloin tukkukaupalla tarkoitetaan tavaran
myyntiä suurissa erissä kauppiaille, ja
vähittäiskaupalla tavarain myyntiä pienissä erin kuluttajille.
Raja näiden välillä ei aina ole aivan tarkka.
Vähittäiskauppa ei merkitse samaa kuin
pikkuliike; ulkomailla eräissä suurkaupungeissa on
myös erittäin suuria vähittäiskauppoja,
suurmyymälöitä (ks. t.). Vähittäiskaupan alalle
kuuluvat myös sellaiset erityiset kaupanlajit kuin
rihkamakauppa, kulkukauppa, tori-

574

kauppa, markkinakauppa j. n. e. 4.
Kauppa-alueen laajuuden mukaan erotetaan
kotimaankauppa ja
ulkomaan-k a u p p a. Ulkomaankauppa on tuonti-
(im-portti-)tai vienti- (eksportti-) kauppaa tai
myös v ä 1 i k a u p p a a, jolloin tavarat ostetaan
ulkomailta ja myydään edelleen johonkin
ulkomaiseen paikkaan. Kun tavarat kuljetetaan maan
läpi, ilman että ne ovat joutuneet maan omien
kauppiaiden omaisuudeksi, nimitetään tällaista
kauppaa kauttakulku- 1.
transitokau-p a k s i. Puhutaan myöskin esim. m e r i k a
u-pasta ja karavaanikaupasta
kauppateiden mukaan, ja maakaupasta vastakohtana
kaupungeissa harjoitetulle kaupalle. 5.
Aktiivista kauppaa sanotaan sellaisen maan
harjoittavan, joka myy itse omain kauppiaittensa,
pääomainsa ja meriliikenteensä välityksellä
tuotteensa muihin maihin ja samoin ostaa itse
ulkomaiset tuotteet itselleen, kun taas
passiiviseksi sanotaan kauppaa sellaisessa maassa,
jonka ulkomaisesta tavaranvaihdosta pitävät
huolen pääasiassa ulkomaalaiset kauppiaat. (Eri
merkitys on aktiivisella ja passiivisella
kauppa-bilanssilla, ks. t.) 6. Kauppaan osallisten
vastuunalaisuuden kannalta katsottuna on olemassa
kauppaa omaan lukuun ja
komis-sionikauppaa (ks. t.). 7. Kaupatun
tavaran ostajalle toimittaminen voi tapahtua
kahdella tavalla: tavara toimitetaan ostajalle joko
heti kaupan tapahtuessa tai voi kauppa olla myös
n. s. hankinta- 1. leveranssikauppa,
jolloin myyjä sitoutuu toimittamaan tavaran
ostajalle myöhemmin (ks. Pörssi). 8. Jos
kauppa-yrityksen omistaa yksityishenkilö, sanotaan
sellaista kauppayritystä yksityiskaupaksi
ja sen omistajaa yksityiskauppiaaksi.
Muita kauppayritysmuotoja ovat erilaiset y
h-tiöt (ks. t.) ja osuuskaupat.

Kaupan tehtävä ja
kansantaloudellinen merkitys johtuu siitä, että
työnjakoon perustuvan taloudellisen järjestelmän
vallitessa tavaroiden vaihtaminen on välttämätöntä
ja että tuottajan ja kuluttajan välillä tarvitaan
välittäjä, joka tämän vaihdon ottaa
suorittaakseen. Kaupan tehtävä on pitää huoli
tuottajain valmistamain tuotteiden menekistä ja
toimittaa kuluttajille säännöllisesti heidän
tarvitsemansa tavarat. Kauppa on
kansantaloudellisesti tuottava silloin, kun se tasoittamalla
hyödykkeiden liiallista runsautta tai puutetta lisää
niiden käyttömahdollisuutta, kun se suorittaa
tavarain vaihdon halvemmalla ja täydellisemmin
ja tekee tarpeiden tyydyttämisen mahdolliseksi
paremmin, kuin mitä ilman sitä voisi tapahtua.
Kaupan avulla eri maiden tai paikkakuntain
asukkaat saavat käytettäväkseen sellaisia
tuotteita, joita ei siellä ollenkaan voida tuottaa, vaan
jotka on tuotava toisista maista tai toisilta
paikkakunnilta. Kauppa edistää kansainvälisen
ja eri paikkakuntain välisen työnjaon
syntymistä, joten kunkin maan tai paikkakunnan
työvoima ja pääoma tulee käytetyksi kaikkein
tuot-tavimmalla tavalla. Kauppa pakottaa tuottajat
antautumaan sellaisen tuotannon harjoittamiseen,
johon kullakin maalla ja paikkakunnalla on
luon-nollisimmut edellytykset ja jossa
tuotantokustannukset tulevat suhteellisesti halvimmiksi. Kauppa
vaikuttaa tasoittavasti tavaroiden hinnan eroa-

Kaunopuheisuus—Kauppa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0313.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free