- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
579-580

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppa - Kauppa-alus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

579

Kauppa-alus—Kauppa-apulaiset

juutensa. Mutta suuret erehdykset sekä sisä- että
ulkopolitiikassa kukistavat pian sen
mahtavuuden ja Alankomaat ovat jonkun aikaa.
1700-luvulle asti maailman ensimäineu kauppakansa.
Lissabonin jouduttua Espanjan haltuun
valloittivat hollantilaiset vähän kerrassaan
Portugalin itä-intialaiset siirtomaat sekä Kapmaan, ja
1602 perustettu hollantilainen Itä-Intian
kauppakomppania anasti Itä-Intian kaupan haltuunsa.
Samoin joutui heidän haltuunsa osa Länsi-Intiaa,
jonka kauppa jäi 1021 perustetun Länsi-Intian
komppanian haltuun. Pohjois-Ameriikassa
perustettiin m. m. Uuden-Amsterdamin siirtola
(nykyinen New York) 1614.

Sittenkuin Englannin laivasto Elisabetin aikana
oli voittanut Espanjan laivaston, tulivat
englantilaiset pian Ranskalle ja Alankomaillekin
ylivoimaisiksi merellä ja anastivat vähitellen
suurimman osan näiden siirtomaita Intiassa ja
Pohjois-Ameriikassa. Suurimman osan
Etu-In-tiaa valloitti vähitellen 1600 perustettu
Englan-nin Itä-Intian komppania. Samoin
englantilaiset rupesivat vähän kerrassaan asuttamaan
1600-luvulla löydettyä Austraalian mannerta. Suuri
osa hollantilaisten harjoittamasta rahtiliikkeestii
joutui englantilaisten haltuun Cromwellin
pur-jehdussäännön (1651) vaikutuksesta. Vähitellen
joutui maailman kauppa melkein kokonaan
englantilaisten haltuun ja juuri kauppa ja
teollisuus ovat luoneet tämän valtakunnan
mahtavuuden. Kun 18:nnen vuosis. lopulla tehtiin
suuria keksintöjä (höyrykone, kehruu- ja
kutomakone), tuli hyöty näistä alussa etupäässä
Englannille. Pohjois-Ameriikan menettäminen 1783 ei
Englannin kauppaa paljoa vahingoittanut. Vasta
19:nnen vuosis. loppupuolella on Saksan ja
Yhdysvaltain kilpailu käynyt Englannin asemalle
maailman ensimäisenä kauppavaltana
vaaralliseksi.

Viimeiselle vuosisadalle on taloudellisen elämän
ja kaupan suurenmoinen kehitys ominaista.
Kauppavaihto on kasvanut tällä aikaa
moninkertaiseksi. Maailman koko vaihto on laskettu
1800 noin 7’/, miljardiksi mk:ksi, 1900 n. 110
miljardiksi ja 1910 n. 175 miljardiksi mk:ksi
(nämä luvut osoittavat kansainvälistä
ta-varanvaihtoa kaksinkertaisena, nimittäin
tuo-tantomaiden vientiä ja kulutusmaiden tuontia
yhteenlaskettuna). Tämä kauppavaihdon
laajeneminen johtuu pääasiassa tuotannon
suurenemisesta ja kulkuneuvojen kehityksestä.
Teollisuus-tavaroiden tuotanto on suunnattomasti
laajentunut, uusia tuotantomaita on tullut entisten
lisäksi, aivan uusia kauppatavaroita on keksitty
ja sellaiset joukkotavarat kuin esim. vilja, ioita
ennen voitiin kuljettaa vain vähemmässä
määrin, ovat kulkuneuvojen kehityksen tähden
tulleet erittäin tärkeiksi kauppatavaroiksi. Kulutus
on suurentunut vastaavassa määrässä sen tähden,
että väestö on lisääntynyt, markkina-alue on
laajentunut ja kulutuskyky on hintojen
halpenemisen ja yleisen hyvinvoinnin edistymisen
tähden kasvanut. Uudenaikaiset liikenneneuvot,
höyrylaivat, rautatiet, kanava-, tunneli- ja
silta-rakennukset, posti, sähkölennätin ja telefoni ovat
saaneet aikaan, että liikenne on tullut
nopeammaksi ja varmemmaksi. Kaupan kehitystä on
myöskin vaihtovälineiden suuri lisääntyminen
sekä raha- ja luottoliikkeen kehitys jouduttanut.

Kaupan kansainvälisessä jakaantumisessa on
1800-luvulla tapahtunut se muutos, että Englanti
on alkanut menettää vallitsevan aseman
maailman kauppamaiden joukossa. Edelleen Englanti
on kumminkin ensimäisellä sijalla; viime
vuosina sen kauppavaihto on ollut noin 16—17 °/0
maailman koko vaihdosta ja siirtomailleen on
Englannin osuus maailman kauppavaihdosta
enemmän kuin neljäsosa. Samalla kuin
Englannin ja myöskin Ranskan osuus
maailmankaupasta on suhteellisesti pienentynyt, on Saksan
ja Yhdysvaltain merkitys kasvanut. Myöskin
Euroopan osuus maailman kauppavaihdosta on
muiden maanosien kilpailun tähden ollut
vähenemään päin. Kumminkin Euroopan asema
maailmankaupassa on vielä aivan vallitseva. Sen
väkiluku on noin ’/< maailman väkiluvusta,
mutta kauppavaihto liki 2/, maailman
kauppavaihdosta. Neljän tärkeimmän kauppamaan,
Englannin, Yhdysvaltain. Saksan ja Ranskan
kauppavaihto yhteensä on enemmän kuin puolet koko
maailman kauppavaihdosta. Suomen kaupasta ja
kaupan historiasta ks. Suomi.

Maailman koko kauppavaihto
(Gustav Sundbärg, „Apercus statistiques
internatio-naux") oli (milj. mk.):

Tnonti Vienti Koko vaihto
1876 36,909 32,053 68,962
1880 42.338 36,529 78,867
1890 47,815 42,833 90.648
1900 61,148 56,423 117,571
1905 75,083 70,606 145,689
1906 82,548 77,537 160,085
1907 87.960 81,620 169,580

Saksan tilastollisen vuosikirjan mukaan oli
maailman tärkeimpien maiden
kokonaiskauppa-vaihto 1908 155.432 milj. mk. ja 1909 165.440
milj. mk. V:n 1910 kauppavaihto voidaan
arvioida n. 175 miljaardiksi markaksi. Muutamien

tärkeimpien maiden kauppavaihto 1910 oli
(milj. mk) :
Tuonti Vienti Koko vaihto
Iso-Britannia 14,654 10.980 25,634
Saksa 11.168 9,343 20,511
Yhdysvallat 7.995 8,978 16,973
Ranska 6.760 6,006 12,766
Alankomaat 6.605 5.204 11.809

31. n.

Kauppa-alus, alus, jota
ansaitsemistarkoituk-sessa käytetään joko henkilö- tai
tavaraliikkee-seen, hinaamiseen, pelastamiseen tahi kalan
taikka muun saaliin pyyntiin. F. W. L.

Kauppa-apulaiset 1. liikeapulaiset,
sellaiset liikkeen omistajan palveluksessa olevat
apulaiset, jotka suorittavat varsinaisia
kauppa-tehtäviä. vastakohtana tavallisille palvelijoille.
Suomen oikeuden mukaan kauppa-apulaiset ovat
elinkeinolaissa olevien, elinkeinoapulaisia,
työntekijöitä ja oppilaita koskevien yleisten
määräysten alaiset. Niiden mukaan
elinkeinonharjoittajalla on oikeus työntekijäänsä
noudatettaviksi määrätä ohjeet työtunneista, järjestyksestä
työnteossa j. n. e. Apulaisten tulee osoittaa
elinkeinonharjoittajalle uskollisuutta ja
kuuliaisuutta, noudattaa sovittua tai paikkakunnalla
tavallista työaikaa ja olla ilmaisematta
elinkeino-liikettä koskevia liikesalaisuuksia. Jollei
sopimuksen lakkaamisen ajasta ole erityisesti mää-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0316.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free