- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
583-584

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppa-apulaiskoulut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

r>83

Kauppa- ja teollisuustoimituskunta—Kauppakamarit

584

tai maksettavia ulkomaille, jotka eivät ole
tulleet suoritetuiksi sinä aikana, jota maksubilanssi
koskee. Aktiivinen k. voi eri tapauksissa olla
todistuksena joko suotuisista tai epäsuotuisista
taloudellisista oloista ja päinvastoin. Vanhojen
sivistysmaiden k:t ovat ylimalkaan passiivisia.
Englannin k. on ollut passiivinen jo viime vuosi- 1
sadan alkupuolelta lähtien. V. 1910 oli tuonti
vientiä 3.« miljardia mk. (tuonnista 21.s %)
suurempi. Saksan k. on samoin jo pitemmän
aikaa ollut passiivinen. V. 1910 oli tuonti 1’/»
miljardia mk. vientiä suurempi. Ranskan k. oli
1910 noin ’/’« miljardia mk. passiivinen,
Yhdysvaltain n. 17, miljardia mk. aktiivinen ja
Venäjän yli 1 miljardin mk. aktiivinen. Suomen
k. on ollut pysyvästi passiivinen. Varsinkin
nel-jänä viime vuonna on tuonti ollut paljon
suurempi vientiä (1910 93.: milj. mk.). Jonkin maan
maksubilanssin laskeminen on erittäin vaikea
tehtävä eikä esim. Suomen maksubilanssia ole
saatu suunnilleenkaan lasketuksi.
Vekseli-kurssi (ks. t.) ilmaisee jossakin määrin onko
maan maksubilanssin tila määrättynä hetkenä
aktiivinen vai passiivinen (vrt.
Kauppa-tilasto). M. II.

Kauppa- ja teollisuustoimituskunta ks. S
e-naatti.

Kauppajoki (K upetskaja reka), muudan niitä
jokia, jotka novgorodilaiset 1311 jäämien
maahan tekemällään ryöstöretkellä ..valtasivat". K.
on siis etsittävä jostain Suomenlahden
pohjoisrannikolta. On arveltu sillä tarkoitettavan
Ky-minjokea, jonka vanhan nimen Ankoper (ks.
A n k a p o r a) un selvitetty johtuvan saksan
kielestä (vrt. saks. Ankäüfcr) ja merkitsevän
kauppiasta. Äskettäin on Ankoper nimelle esitetty
toinenkin selitys, jonka mukaan se johtuisi
mui-nais-pohjoismaisesta kielestä. [M. Akiander,
,.Utdr. ur ryskä annal." (Suomi 1848).] A. Es.

Kauppakaari, viides kaari Ruotsin
valtakunnan laissa v:lta 1734. Se sisältää
varallisuusoikeudellisia määräyksiä, jotka eivät
suoranaisesti koske kiinteimistöä. Tämän ohella siinä on
useita määräyksiä oikeudesta harjoittaa kauppaa.
Tärkeitä osia k:sta on kumottu myöhemmillä
asetuksilla. Iluomattavimpia viimemainituista
ovat Keis. as. etuoikeudesta ja konkurssisääntö
9 p:ltä marrask. 1808, Keis. palkkaussääntö 30
p:ltä tammik. 1865. Keis. as. elinkeinoista 31
p:ltä maalisk. 1879 j. n. e. E. K-ja.

Kauppakalenteri 1. kauppa- ja t e o 1 1
i-suuskalenteri (ks. Kalenteri), maan
liikkeenharjoittajain osoitekalenteri, joka voi
sisältää myös tietoja muista maan liike-elämää
koskevista seikoista. Suomessa julkaistaan nykyään
sellaisia kaksi, toinen on E. Lammin-Koskisen
julkaisema „Suomen kauppa- ja
teollisuuskalen-teri" (uusi jakso, toinen vuosikerta 1911) ja
toinen Mercatorin julkaisema „Mercators
handels-och industrikaleiuler" (ensimäinen vuosikerta
1910-11). Ulkomaisista kauppakalentereista
mainittakoon seuraavat: „Sveriges handelskalender"
(Alb. Bonnier), „Svensk Industri- och
export-kalender", ..Kongeriget Danmarks
handelskalender", ..Kjobenhavns veiviser — Danmarks
han-delsspejl", „Norges handelskalender", „Deutsches
Reiclisadressbuch fiir Industrie, Gewerbe und
Händel", ..Internationales
Welthandelsadress-buch", „Leucli’s Adressbuch äller Länder der

Erde. der Kaufleute, Fabrikanten ete.", .,Kellv’s
directory of merchants, mauufacturers and
ship-pers of the World", vrt. ..Adressbuch der
Adress-biicher" ja Didot-Bottin, „Annuaire du
eom-merce". M. B.

Kauppakamarit ovat joko lainsäädännön
järjestämiä tai aivan vapaita liikemiesten
valtuustoja, joiden tehtävänä 011 määrätyllä alueella
kaupan ja teollisuuden etujen valvominen ja
näiden elinkeinojen edistäminen. Kauppakamarien
tehtäviin kuuluu m. m. viranomaisten pyynnöstä
tai omasta aloitteesta antaa lausuntoja
kauppaa. teollisuutta ja liikennettä koskevista
kysymyksistä. esiintuoda toivomuksia ja antaa
tietoja näiden elinkeinonhaarojen tilasta sekä
toimittaa niistä tarpeellista tilastoa.
Kauppakamari-laitos on, niinkuin nimikin (ransk. chambre de
commerce), alkuisin Ranskasta. Ensimäinen
sentapainen laitos perustettiin 1599 Marseillessa,
1700-luvun alussa niitä perustettiin useampia ja
sittenkuin ne suuren vallankumouksen jälkeen
1803 Napoleonin toimesta järjestettiin uudestaan,
on niitä viime vuosisadalla syntynyt yhä uusia,
niin että niitä nykyään on Ranskan kaikissa
departementeissa. Voimassa olevan
kauppakama-reita koskevan asetuksen mukaan v:lta 1898
määrää k: ien perustamisesta Ranskan
presidentti; hän määrää myöskin niiden jäsenluvun
(tavallisesti toistakymmentä), mutta jäsenet
valitsee paikkakunnan etevimpien liikemiesten
muodostama valiokunta. Ranskassa k. ovat
virallisia, hallinnollisille viranomaisille neuvoa-antavia
laitoksia. — Napoleonin aikana
kauppakamari-laitos levisi myöskin naapurimaihin. Italiaan,
Belgiaan, Alankomaihin ja Länsi-Saksaan.
Saksassa on kauppakamareja runsaasti, mutta
niiden toiminta ei ole valtakunnanlainsäädäunöo
järjestämä, joten ne eri valtioissa ovat hyvin
erilaisia, toisissa niillä on virallinen luonne,
toisissa ei. V. 1861 muodostettiin Saksan
kauppakamarien kesken liitto, „Der deutsche
Handels-tag", johon nykyään kuuluvat myöskin muut
laillisesti järjestetyt liikemiesten valtuustot sekä
joukko vapaita yhdistyksiä. Liitto on Saksan
hallituksesta riippumaton. Se kokoontuu kerran
vuodessa, ja kokousten väliajoilla hoitaa sen
asioita valiokunta, joka kokoontuu vähintään
neljä kertaa vuodessa ja joka asettaa erityisiä
komiteoja määrättyjä tarkoituksia varten.
Englannissa k. ovat täysin vapaita laitoksia.
Tärkein niistä on 1881 perustettu Lontoon k.,
joka työskentelee useihin osastoihin ja
erikois-komiteoihin jakaantuneena. V. 1860
muodostettiin Englannin kauppakamarien kesken liitto.
„The association of chambers of commerce of the
United Kingdom", joka kokoontuu kerran
vuodessa. Venäjällä vastaavat kauppakamareja
jossakin määrin pörssikomiteat, mutta
viime aikoina on sielläkin ruvettu perustamaan
kauppakamareja, joilla on osittain virallinen
luonne. Tärkein niistä on 1909 perustettu
„Ve-näläis-Englantilainen kauppakamari", jonka
toinen osasto on Pietarissa, toinen Lontoossa.
Ruotsissa on vasta viime vuosikymmenellä
perustettu kauppakamareja. Niiden kesken
muodostettiin 1908 liitto, joka kokoontuu kerran
vuodessa.

Viime aikoina on ruvettu perustamaan
myöskin ulkomaisia kauppakamareja, joi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0318.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free