- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
585-586

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppakemia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

585

Kauppakemia— Kauppakomppaniat

tien tehtävänä ou avustaa ulkomailla toimivia
kotimaan liikemiehiä, avustaa konsuleja ja antaa
tietoja kotimaan liikemiehille ulkomaisista
liikesuhteista. Ensimäinen tämänlaatuinen laitos oli
1870 Konstantinopoliin perustettu Itävallan k.
Sen jälkeen muutkin maat ovat perustaneet niitä,
vaikka paljoa vähemmässä määrin kuin
kotimaisia kauppakamareja. Ulkomaisistakin
kauppakamareista ovat toiset virallisia laitoksia, toiset,
kuten englantilaiset ja ameriikkalaiset, ovat
vapaita yhdistyksiä. Ou olemassa myöskin n. s. k a
n-saiu välisiä kauppakamareja, joiden
tarkoituksena on määrätyillä ulkomaisilla
paikkakunnilla valvoa vieraiden liikemiesten yhteisiä
etuja. — Viime vuosina eri maiden k. ovat
ryhtyneet yhteistoimintaan siten, että on ruvettu
pitämään kansainvälisiä
kauppaka-marikongresseja iLiègessä 1904,
Milanossa 1906. Praagissa 1908 ja Lontoossa 1910).

Suomessakin on viime vuosina herännyt
kysymys kauppakamarilaitoksen
aikaansaamisesta. Turun kauppiaskokouksessa (1907) oli asia
esillä ja kokouksen päätöksen mukaisesti asetettu
valtion komitea kaupan edistämistä tarkoittavain
kysymysten pohtimista varten antoi asiasta
mietintönsä 1910. Sen mukaan tulisi
kauppakamareja maahamme perustettavaksi yksityisestä
aloitteesta siten, että muodostettaisiin
kauppakamari-yhdistyksiä, jotka valitsisivat keskuudestaan
k:n muodostavan johtokunnan. Kauppakamareja
tulisi perustettavaksi viisi, Helsinkiin, Turkuun,
Viipuriin, Tampereelle ja Vaasaan, jota paitsi eri
kauppakamarien valitsemat valtuutetut
muodostaisivat Helsinkiin erityisen
keskuskauppakamarin. Kustannukset viimeksimainitusta
suoritettaisiin kokonaan valtion varoista, samoin
toinen puoli yksityisten kauppakamarien
kustannuksista. Kauppakamarilaitosta koskeva asetus
on vahvistettu v:n 1911 lopulla ja samalla on
kamareille tuleva valtioapu erinäisillä ehdoilla
periaatteessa myönnetty. M. IJ. (K. J.)

Kauppakemia (ks. Kemia) käsittelee
kauppatavaroita kemiallisessa suhteessa, nim. niiden
kemiallisia ominaisuuksia ja tuntomerkkejä sekä,
mikäli ne ovat kemiallisia tuotteita, myös niiden
valmistustapoja. Edv. Bj.

Kauppakemisti (ks. Kemisti), henkilö,
jonka toimena on kauppiaiden,
teollisuudenhar-joittajaiu y. m. pyytäessä tutkia kemiallisesti
kaupassa esiintyvien tavarain laatu sekä antaa
siitä lausunto tai todistus. Kauppakemistit
voivat olla valtion, kunnan tai jonkin
kauppa-miesjärjestön palkkaamia tai voivat he saada
tulonsa kokonaan toimittamistaan tehtävistä.
Paikoin ulkomailla kauppakemistien tulee vannoa
erityinen virkavala. Suomen k:eistä ks.
Maanviljelys- ja kauppakemialliset
labo-r a t o r i t.

Kauppakirja, asiakirja, jonka kautta omistaja
siirtää ostajalle oikeutensa omaisuuteen.
Historiallisesti k:n käyttö on meidän oikeudessamme
saanut alkunsa siitä Maanlain määräyksestä, että
kiinteimistön kaupan tuli tapahtua käräjillä ja
että kihlakunnantuomarin 1. laamannin tuli olla
kaupan välittäjänä. Kun kauppa oli tehty, teki
tuomari sen tunnetuksi lain määräämillä
kaava-sanoilla sekä antoi kaupasta kirjallisen
todistuksen, jota alettiin kutsua kiinnekirjaksi
(kaupungissa kaupunginkirjaksi). Kirjoitustaidon le-

vitessä syntyi menettelyssä sellainen muutos, että
ostaja ja myyjä sopivat kaupan yksityisesti.
Myyjä laati kirjallisen, todistajien oikeaksi
vahvistaman k: n, joka oli samantapainen kuin
oikeuden antama kiinnekirja. Vasta 1734 v:n
laki, jonka määräykset edelleen tähän nähden
ovat Suomessa voimassa, asettaa
kiinteimistö-kaupan pätevyyden ehdoksi, että se tapahtuu
kirjallisesti. Täyttääkseen lain muotomääräykset
tulee kauppakirjasta ilmetä, että myyjä luovuttaa
omistusoikeuden kiiuteimistöön, ja sen tulee
sisältää kiinteimistön virallinen nimitys, ne ehdot,
joihin kauppa perustuu sekä ostajan suostumus
kauppaan. Tavallisesti laaditaan 2 asiakirjaa,
kauppakontrahti ja varsinainen kauppakirja,
jotka kumpikin ovat molempien sopimuskumopa
nien allekirjoitettavat. Edellinen sisältää
tarkat määräykset kaupan ehdoista, jälkimäinen
itse luovutuksen. Kahden asiakirjan laatiminen
ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan on vks’
ainoa riittävä. Tällöin on samantekevää,
sanotaanko sitä kauppakirjaksi tai
kauppakontrah-diksi. —Myös irtaimiston kaupassa voidaan
käyttää kauppakirjaa, vaikka se ei tällöin ole
oikeustoimen pätevyyden ehtona. E. K-ja.

Kauppakirjasto, yleisön käytettävänä oleva
kirjasto, joka sisältää pääasiassa liikealaa
koskevaa kirjallisuutta. Ainoa tämänlaatuinen
kirjasto Suomessa, lukuunottamatta kauppaopistojen
ja -koulujen kirjastoja, on Kauppavaltuuskunnan
keskusvaliokunnan kauppa-nsiamiehen kirjasto
Helsingissä. M. E.

Kauppakollegi (ruots. KommersUollegium),
Ruotsissa finanssidepartementin alainen
keskusvirasto, jonka tehtävänä on kaupan,
merenkulun, vuorityön ja teollisuuden silmällä
pitäminen ja edistäminen, työtilastollisten tutkimusten
toimeenpaneminen v. m.; vastaa Suomen
teolli-suushallitusta. K. päätettiin perustettavaksi jo
1637, mutta aloitti toimintansa vasta 1650-luvulla;
lakkautettiin 1680, jolloin sen käsiteltävät asiat
siirrettiin kamarikollegille. mutta uudistettiin
1711.

Kauppakomppaniat (ks. Komppania),
kauppaseurat. jotka etuoikeuksilla tai
täydellisellä monopolillakin varustettuina kävivät
kauppaa varsinkin siirtomaiden kanssa. Niitä
perustettiin Länsi-Euroopan maissa 16:nnen vuosis.
lopulta lähtien. Mutta jo ennen näitä oli
keskiajalla varsinkin Saksassa ja Italiassa
toisenlajisia kauppaseuroja. Näiden jäsenet kävivät
kauppaa omaan laskuunsa, sitoutuen vain
noudattamaan kauppaseuran järjestysmääräyksiä ja
suorittaen yhteiseen rahastoon maksuja, samalla kuin
jäsenet puolestaan saivat nauttia seuralle
myönnettyjä etuoikeuksia, oikeusturvaa vieraissa
maissa j. n. e. Samalla näillä seuroilla oli
valtiollisiakin tarkoitusperiä.

Varsinaiset k:t, joita 1600- ja 1700-luvuilla
perustettiin kaikkiaan enemmän kuin 70, olivat
osakeperiaatteen mukaan järjestettyjä yhtiöitä,
jotka toimivat varsinkin siirtomaissa ja olivat
valtiolta saaneet etuoikeuksia tai yksinoikeuden
kaupan harjoittamiseen jollakin määrätyllä
alueella tai jollakin erityisellä tavaralajilla.
Yksityiset eivät voineet harjoittaa kauppaa
siirtomaissa, sillä olot olivat erittäin vaaralliset, kun
Englanti ja Hollanti toiselta puolen sekä Espanja
ja Portugali toiselta puolen taistelivat keskenään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0319.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free