- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
587-588

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppakemia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

587

siirtomaiden omistuksesta, ja lisäksi
kauppayri-tykset vaativat erittäin suuria pääomia samalla
kuin menettämisen vaara oli suuri. Sen vuoksi
muodostettiin tällaisia komppanioja, joilla
tavallisesti oli suuria pääomia ja joita hallitukset
suo-jeliv.it ja suosivat etuoikeuksia antamalla.
Palkkioksi k:t maksoivat suuria veroja valtiolle ja
niistä oli liyötvä myöskin siten, että ne
hankkisit uusia siirtomaita. Aluksi nämä
kauppaseu-rat usein menestyivät hyvin ja voivat saada
tavattoman suuriakin voittoja, mutta lopuksi ne
yleensä joutuivat epäjärjestykseen ja lakkasivat
toimimasta, saaden usein siirretyksi velkansa ja
asiansa valtiolle.

Komppanioista ovat kaikkein huomattavimpia
11 ä-I ntian kauppakomppaniat.
(Englannin. perustettu 1600; Hollannin 1602;
Tanskan 1616; Ranskan 1664; Ruotsin 1731 y. m.),
Länsi-Intian komppaniat (Hollannin
1621. Ranskan 1664, Ruotsin 1786 ja Ranskan
Mississippi-komppania 1717)
.Guinea-komppauiat ((Ruotsin 1649 y. m.),
Englannin lludsonba y-k o m p p a n i a (1670),
Englannin Venäläinen kauppako m
ppa-n i a (1554), Saksan
Seehandlungsgesell-schalt (ks. t.) (1772), Ruotsin ja Suomen
tervakornppauiat,
kuparikomppa-n i a t, t u p a k k a k o m p p a n i a t,
suola-komppaniat y. m.

Viime vuosikymmeninä on varsinkin
Englannin siirtomaissa syntynyt uudenlajisia
komppanioita, n. s. Chartered c o m p a n i e s, joille
valtio antaa muutamia etuoikeuksia, esim.
oikeuden järjestyksen ylläpitoon, verojen ja tullien
kantoon, mutta samalla valvoo tarkoin niiden
toimintaa ja vaatii niiltä määrättyjä sitoumuksia.
Näillä komppanioilla ei ole koskaan
kauppamono-polia. Niistä mainittakoon ,.British North
Borneo Company" (1S82), ..British South Africa
Company" sekä Saksan Itä-Afrikan komppania
ja Uuden Guinean komppania, jotka
viimemainitut ovat luopuneet etuoikeuksistaan. M. II.

Kauppakorkeakoulut. Kysymys
kauppakorkeakoulujen perustamisesta heräsi viime
vuosisadan lopulla, jolloin muuttuneet taloudelliset olot
ja kaupan erinomaisen nopea kehitys asettivat
liikemiehille, etenkin johtavassa asemassa oleville,
entistä paljoa suurempia vaatimuksia varsinkin
heidän tietoihinsa nähden, kuin mitä siihen asti
toimineet erilaiset kauppaoppilaitokset (ks. t.)
voivat tyydyttää. Tarvittiin sellaisia
kauppaoppilaitoksia, joissa voitiin tarjota
perusteellisempaa, tieteellistä opetusta, ja jotka vastasivat
kaupan alalla sitä. mitä teknilliset korkeakoulut
ovat teollisuuden alalla. Antverpenin Institut
supéricur de commcrcc oli jo kehittänytkin
ohjelmaansa tähän suuntaan ja 1881 oli Ameriikassa
Philadelphian yliopiston yhteyteen perustettu
erityinen osasto korkeampaa kauppaopetusta
varten. Samoin perustettiin 1898 Lontoon yliopiston
yhteyteen erityinen taloudellisten ja
valtiotieteiden osasto, London school of economics and
politi-cal science ja Saksassa sam. v. Leipzigin
yliopiston ja öffcntliche Ilandclslehranstaltin
avustuksella Leipzigin kauppakorkeakoulu, jota pian ovat
seuranneet itsenäiset Frankfurt am Mainin,
Kölnin ja Berliinin y. m. kauppakorkeakoulut.
Muissa maissa syntyi kauppakorkeakouluja
samaan aikaan, 1898 Wienissä n. s. Export-Akade-

588

mie Itävallan kauppamuseon yhteyteen, v. 1900
Budapestissä, 1902 Milanossa. Englannissa ja
Yhdysvalloissa syntyi kauppakorkeakouluja
myöskin. mutta ne ovat siellä samoinkuin Belgiassa
perustetut yliopistojen yhteyteen. Ruotsissa
perustettiin Tukholmaan itsenäinen
kauppakorkeakoulu. joka aloitti toimintansa 1909. Myöskin
teknillisten korkeakoulujen yhteyteen on
muutamia kauppakorkeakouluja järjestetty.

Suomessa oli kysymys kauppakorkeakoulun
perustamisesta esillä jo siinä komiteassa, joka
1897 asetettiin tekemään suunnitelmaa kauppa
opetuksen järjestämiseksi maassamme.
Kymmentä vuotta myöhemmin kysymys virisi
uudelleen sen johdosta, että Suomen liikemiesten
kauppaopistoon oli täytynyt muodostaa erityiset
rinnakkaisluokat ylioppilaita varten. Opiston
johtaja Kyösti Järvinen, ulkomailla asiata
tutkittuaan, teki 1907 ehdotuksen näiden
ylioppilasluokkain järjestämisestä varsinaiseksi
kauppakorkeakouluksi. Jo sam. v. opiston johtokunta
teki hallitukselle anomuksen asiasta. Kysymys
oli sitten 1908 keskustelun alaisena
ensimäi-sessä yleisessä Suomen kauppaoppilaitosten
opettajain kokouksessa, joka, pitäen
kauppakorkeakoulun pikaista aikaansaamista suotavana, asetti
komitean asiasta antamaan lausuntonsa. Komitea
sam. v. julkaisemassaan mietinnössä puolsi
Suomen liikemiesten kauppaopiston
ylioppilasluokkain muodostamista kauppakorkeakouluosastoksi.
Asiasta tehtyyn anomukseen hallitus antoi 1910
periaatteessa suostumuksensa, ja sittenkuin
tarpeellinen valtioapu oli saatu, alkoi
kauppakorkeakoulu Suomen liikemiesten kauppaopiston
erityisenä osastona toimintansa
kevätlukukaudella 1911 yhtenä ja syksystä 1911 kahtena
vuosiosastona aluksi väliaikaiselle kannalle
järjestettynä. M. n. ct K. J.

Kauppakoulu ks.
Kauppaoppilaitokset.

Kauppala. Alkujaan k:t olivat kaupungeista
(ks. t.) riippuvaisia kauppa- ja lastauspaikkoja,
joissa emäkaupungin asukkailla oli oikeus asua
ja harjoittaa elinkeinoa. Myöhemmällä ajalla on
syntynyt kauppaloita, jotka ovat kaupungista
riippumattomia. K:n oikeudet annetaan
erityisellä hallitsijan päätöksellä. Samalla määrätään
k:lle alue, jonka se joko silloin tai myöhemmin
saa omaksensa valtion kustannuksella. Tätä
tarkoitusta varten voidaan tarpeen vaatiessa
käyttää pakkoluovutusta. Perustamispäätöksessä
järjestetään tavallisesti k:lle oma hallitus, jossa 011
järjestysmies puheenjohtajana ja muutamia
jäseniä. Hallituksen asettamisesta sekä muusta k:n
järjestämisestä ja hallinnosta määrää senaatin
talousosasto k:lie vahvistamassaan ohjesäännössä.
K. kuuluu kirkollisessa suhteessa ja
oikeudenhoitoon nähden sitä ympäröivään maaseutuun.
Samoin se saattaa kunnallisiin asioihin nähden
kuulua siihen maalaiskuntaan, jonka piirissä se on.
K:n asukkaat säilyttävät silloin kunnalliset
oikeutensa ja velvollisuutensa, mutta samalla on
heillä k:n jäseninä omat asiansa ja oma
riippumaton taloutensa. K. julistetaan erityiseksi
kunnaksi tavallisesti sen asukasten hakemuksesta.
Tämä saattaa tapahtua samalla kuin k. saa oman
hallituksen tahi vasta myöhemmin. — Paloviinan
valmistukseen ja myymiseen sekä miedompain
väkijuomain kauppaan nähden k:t ovat samalla

Kauppakorkeakoulut—Kauppala

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0320.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free