- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
589-590

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppalainsäädäntö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

589

Kauppalainsäädäntö—Kauppamuseo

kannalla kuin maaseutu, mutta sitävastoin
mal-lasjuomain anniskeleniiseen ja myymiseen sekä
sähkölaitosten perustamiseen samassa asemassa
kuin kaupungit. K. muodostaa omau kyytilohon.

È’. K-ja.

Kauppalainsäädäntö käsittää kauppaoikeutta
(ks. t.) koskevat lainmääräykset, jotka useissa
maissa ovat kootut erityiseen kauppalakikirjaau.
(Ranskassa: code de commerce, Saksassa: 11
an-delsgesetzbucli des dcutschen Rcichs). Suomessa
ei ole tällaista yleistä k:öä. vaan tähän alaan
kuuluvat määräykset ovat löydettävissä
kauppakaaresta ja erityisistä asetuksista. E. K-ja.

Kauppalaiva ks. K a u p p a-a 1 u s.

Kauppalaivasto. K:n muodostaa jonkin
kansan kaikki alukset, joita
ansaitsemistarkoituk-sessa käytetään henkilö- ja tavaraliikkeeseen,
hinaamiseen, pelastamiseen sekä kalan tai muun
saaliin pyyntiin (soutu- ja muita pienempiä
veneitä kuitenkaan lukuunottamatta). Suomen
virallinen tilasto lukee k:oon 19 rek.-tonnin
kan-toiset ja suuremmat alukset. Laajemmassa
merkityksessä siihen luetaan meri-, järvi- ja
joki-alukset; ahtaammassa merkityksessä ainoastaan
merialukset. Eri maitten k:jen suuruus 1909
näkyy alla olevasta taulukosta. Koska
muutamien maitten tilasto ottaa lukuun myös
vähäiset alukset neljään rek.-tonniin asti, eivät
alusten lukumäärät ole aivan verrannollisia, mutta
rek.-tonnimäärään epämääräisyys vaikuttaa
vähän. Verrattaessa laivastojen arvoa toisiinsa on
otettava huomioon höyryalusten purjealuksia
paljoa suurempi työkykyisyys: höyryaluksen
rek.-tonnin lasketaan toimittavan saman työn kuin
n. 3.» purjealuksen rek.-tonnia. Sillä luvulla
kerrottuun höyryalusten rek.-tonnimäärään
lisäämällä purjealusten rek.-tonnimäärä saadaan
muutettu rek.-tonnimäärä, joka parhaiten
ilmaisee laivastojen voimasuhteet.

Purjealuksia Höyryaluksia [-Muutettua-] {+Muutet- tua+} 1.000 rek.-t.
kpl. 1,000 rek.-t kpl. 1,000 rek.-t.
Suomi..... 2.771 320 netto 454 71 netto 574
Ruotsi..... 1,689 193 „ 1.211 583 ., 2.291
Norja..... 5.2111 702 „ 2.698 870 „ 3,830
Tanska . .. . 2.804 126 „ 1,635 420 „ 1.641’
Venäjä . . . . 2.485 258 „ 898 443 „ 1.853
Saksa ..... 2.685 522 „ 1.955 2,303 „ 8.823
Alankomaat 426 47 „ 303 464 ., 1.717
Belgia..... 4 3 „ 97 184 ,. 665
Iso-Britannia. 9,392 1,301 „ 11,797 10,285 „ 38,326
tson-B:n
alusm. . . . 12.236 873 „ 5.373 889 „ 4,073
Ranska . . . 15,878 638 „ 1.670 806 „ 3,539
Kspanja.... 545 79 „ 462 433 „ 1,638
Portugali . . . 269 50 „ 58 40 „ 193
Italia...... 4.701 453 „ 626 568 ., 2,498
Itävalta . . . . 1,427 19 322 343 .. 1,254
Unkari . . . . 90 1 116 11 * „ 411
Kreikka . . . . 882 165 „ 261 292 „ 1.216
Yhdysvallat . 14.017 2,640 brutto 11,641 4,7»9 brutto 19.735
Brasilia . . . 298 63 netto 224 121 netto 499
Argentiina . 179 52 „ 156 71 „ 307
Chile..... 90 49 „ 85 68 „ 282
403 brutto 2,360 1,198 brutto 4,716
Kiina...... 3| 1 netto 43 42 netto 150

Yhdysvaltain suunnattoman suurella laivastolla
ei ole vastaavaa merkitystä maailmanliikenteessä.
sillä suurin osa siitä 1. S" %
brutto-tonnimää-rästä välittää ainoastaan kotimaista liikennettä.
Japanin ja Kiinan aluksista on otettu lukuun
ainoastaan eurooppalaismalliset. Japanilla esim.

on japanilaismallisia purjealuksia 301,000
rek.-tonnia. — Oman maamme kauppalaivastossa
vallitsevasta omituisesta suhteesta purjealusten ja
höyryalusten välillä ks. Suomi. vrt. myös
L a i v a 1 i i k e. E. E. K. <t F. W. L.

Kauppalehdet, sanoma- tai aikakauslehdet,
jotka käsittelevät pääasiassa liikealaa. Suomessa
ilmestyvistä tätä alaa käsittelevistä lehdistä on
vanhin ..Kauppalehti, Suomen liikemiesten
äänenkannattaja", joka on ilmestynyt v:sta 1898
lähtien. Muita liikealaa käsitteleviä lehtiä meillä
ovat ruotsinkielinen ,.Mercator", jossa on
englannin- ja saksankielinen osasto, Kauppalehden ja
Mercatorin yhteisesti julkaisema venäjänkielinen
„Ekonomist Finljandii" sekä ..Liikeapulainen",
„Hermes" ja ..Maakauppias". il. H.

Kauppalippu, kansallislippu, jolla
kauppa-alukset ilmaisevat kansallisuutensa, on
tavallisesti n. puolitoista leveyttään pitkä, erilaisilla
väreillä, vaakunoilla ja tunnuskuvilla merkitty;
se nostetaan joko aluksen perässä olevaan
lipputankoon tai perämaston huippuun taikka sen
kahvelin kärkeen. Väärän lipun kantaminen on
rangaistuksenalainen. On myös sotalippuja, jotka
muutamilla kansoilla ovat samanlaiset kuin
niiden kauppaliput. F. W. L.

Kauppamaantiede ks. Talousmaantiede.

Kauppamatkustaja on henkilö, joka tekee
matkoja ottaen kauppa- tai teollisuusliikkeen
valtuuttamana vastaan tavarain tilauksia sellaisilla
paikkakunnilla, jossa liikkeenomistajalla ei ole
myymälää, ja tavallisesti myöskin perien
maksut myymistään tavaroista. Ulkomaisten
kauppamatkustajat on monessa maassa maksettava
erityistä elinkeinoveroa. Sellaista ei Suomessa
nykyään ole. M. H. (K. J.)

Kauppamatrikkeli ks.
Kaupparekisteri.

Kauppamerenkulku, ansaitsemistarkoituksessa
harjoitettu merenkulku kauppa-aluksilla.

Kauppamerkki ks. T a v a r a 1 e i m a.

Kauppaministeri on se ministeristön jäsen,
joka johtaa kauppa- ja teollisuusasiain hallintoa,
jolloin näitä asioita varten on eri ministeriö
olemassa. Muutamissa valtioissa kauppa- ja
teollisuusasiain hallinto kuuluu raha- tai sisäasiain
ministerille. Itsenäinen kauppaministeriö tai
kauppa- ja teollisuusministeriö on m. m.
Englannissa (board of trade), Ranskassa, Saksassa ja
Venäjällä. Suomessa vastaa senaatin
talousosaston kauppa- ja teollisuustoimituskunta tätä
ministeriötä. Muutamissa maissa kuuluu
kauppa-ja teollisuusasiain hallinto maanviljelysasiain
yhteyteen, toisissa taas kauppa- ja työasiain
hallinto kuuluu yhteen. Ruotsissa on kauppa-asiain
hallinto jaettu finanssi- ja siviilidepartementtien
kesken, Norjassa kauppa-, teollisuus- ja
meri-liikenneasiat kuuluvat yhteen. M. H.

Kauppamonopoli ks. Monopoli.

Kauppamuseo, pysyvä kauppatavarain
näytteiden näyttely, jonka tarkoituksena on antaa
kauppiaille ja teollisuudenharjoittajille
käytännöllistä viittausta tuotteiden valmistuksesta,
kaupasta ja menekistä, muiden maiden tarpeista,
makusuunnasta j. n. e., yleensä vieraiden
mark-kinain kaikista omituisuuksista. K:t ovat
syntyneet usein yleisten näyttelyjen jälkeen siten,
että näyttely on jäänyt pysyväiseksi. Siten
syntyi Wienissä 1873 pidetyn maailmannäyttelyn

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0321.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free