- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
591-592

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppalainsäädäntö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

591

jälkeen n. s. ..Itämainen museo", v:sta 1886
tunnettu nimellä ..Itävallan kauppamuseo", joka on
nvkräiin parhain tämänlaatuinen laitos. Muita
huomattavia kauppamuseoita ovat Brysselin
„Mu-sée eommercial", Lontoon ..Imperial institute",
Philadelphian „Commereial bureau". Ruotsissa
on yleisen kauppayhdistyksen hallussa oleva
..Svenskt Industri- och handelsmuseum" (perust.
1805). K:iden käytännöllinen merkitys ei ole
varsin suuri, sillä niiden ylläpito ja niissä
esitettyjen näytteiden hankkiminen ja alituinen
uudistaminen tulee kalliiksi. Tuotteiden
näyt-teillepanijoita on suhteellisesti vähän ja
museoissa ei ole yleensä kävijöitä runsaasti.
Paljoa suurempi merkitys on usein
kauppamuseoi-den yhteyteen perustetuilla kauppatietojen
toimistoilla (ks. ti). Suurempien
kauppa-museoiden yhteydessä on tavallisesti kirjasto ja
lukusali, ja ne julkaisevat joskus omaa
aikakauslehteä (Wienin „IIandelsmuseum", Brysselin
„Bul-letin eommercial" j. n. e.). Erityisesti viennin
edistämistä silmällä pitäen järjestetään
kauppa-museoiden ohella erityisiä
vientinäyteva-rastoja joko kotimaahan tai ulkomaille, jotta
ulkomaiset ostajat olisivat tilaisuudessa maan
vientitavaroihin tutustumaan. M. H. (K. J.)

Kauppaneuvos (ruots. kommerserdd, saks.
Kommerzienrat), Ruotsissa kauppakollegin
jäsen; Saksassa, Venäjällä ja Suomessa arvonimi,
joka annetaan kauppiaille ja tehtailijoille;
viimemainituissa maissa k:n arvonimi vastaa
virka-arvojärjestyksen kahdeksatta luokkaa.

Kauppaoikeus, laveammassa merkityksessä se
osa oikeudesta, joka käsittelee kauppaa, mutta
tavallisesti sillä ymmärretään ainoastaan
yksityisoikeudellisia tätä alaa koskevia säännöksiä.
K. on niinmuodoin osa varallisuusoikeudesta
(ks. t.). Siihen kuuluviksi luetaan määräykset
kauppa-, hankinta-, kuljetus-, kustannus-,
vakuutus-, välityssopimuksista, yhtiöstä ja
toimini-mestä j. n. e. sekä vekseli- ja merioikeus.
Erikoista k:lle on, että se eri kansakunnilla yhä
enemmän pyrkii kehittymään samanlaiseksi, mikä
onkin ymmärrettävää, kun kauppaoikeudellisten
sääntöjen yhtäläistyminen helpottaa
kauppa-yhteyttä eri maiden välillä. E. K-ja.

Kauppaoikeustoimi, kauppalain alainen
oikeustoimi. Kun kauppaoikeus Suomessa ei ole
muusta yksityisoikeudesta erotettu, niin k:t
täällä ovat yleisen siviililain alaiset. E. K-ja.

Kauppaopisto ks.
Kauppaoppilaitokset.

Kauppaoppilaitokset ovat
ammattioppilaitoksia, joiden tarkoituksena on antaa
kauppa-ammatin harjoittamista varten tarpeellisia esitietoja.
Jo keskiajan lopussa oli Italiassa ja Saksassa
kauppakouluja, joissa opetusaineina olivat
kirjoitus, laskento ja kirjanpito.
Valistusaikakau-della, 1700 luvun loppupuoliskolla syntyi sitten
muutamia tiudenlajisia yksityisten tai valtion
toimesta perustettu ja kauppaoppilaitoksia, joissa
annettiin perusteellisempia tietoja sekä
varsinaisissa kauppateknillisissä että muissa yleisemmissä
aineissa kuten maantieteessä, kielissä ja
kauppa-historiassa. Ensimäisiä näistä olivat ministeri
Pombalin Portugalissa perustama kauppakoulu
ja Tlampurissa 1768 perustettu yksityinen
kauppa-akatemia. Kun viime vuosisadalla ja varsinkin
sen viimeisinä vuosikymmeninä kauppa on saanut

Kauppaneuvos—Kauppaoppilaitokset

592

yhä suuremman merkityksen, on kauppaopetus
laitos kehittynyt nopeasti ja saanut entistä
suurempaa huomiota osakseen. Viime vuosisadalla
perustetuista kauppaoppilaitoksista
mainittakoon 1S26 perustettu Göteborgs handelsinstitut
Ruotsissa. 1S31 avattu öffentliche
Bandelslehr-(instält Leipzigissä, 1853 avattu Institut
supéri-eur de commerce Antverpenissa ja 1875 avattu
Kristiania handelsgymnasium Norjassa.
1890-lu-vulla syntyi uusi laji kauppaoppilaitoksia, n. s.
kauppakorkeakouluja (ks. t.), joissa
annetaan korkeampaa tieteellistä opetusta
kauppa-alalle kuuluvissa aineissa. Nykyisin on eri maissa
hyvin monenlajisia ja monennimisiä
kauppaoppilaitoksia, kauppakouluja, kauppaopistoja,
kauppa-akatemioja, kauppakymnaaseja,
kauppa-apulais-kouluja ja kauppa- ja kirjanpitokouluja sekä
kauppakorkeakouluja. Erilaisuutta on olemassa
sekä oppilaitosten perustamiseen ja ylläpitoon
että niiden järjestykseen ja oppisuunnitelmiin
nähden. Toiset ovat valtion tai kuntain laitoksia,
toiset liikemiesjärjestöjen perustamia ja valtion
tai kuntain avustamia, toiset taas yksityisten
omistamia, suoranaisia liikeyrityksiä. Saksassa
on paljon kauppaoppilaitoksia, jotka toimivat
vain eri osastoina kymnaaseissa, reaali- t.
teolli-suuskouluissa. Yksityisiä kauppaoppilaitoksia on
runsaasti varsinkin Yhdysvalloissa, n. s.
business colleges. Kauppaoppilaitokset voidaan jakaa
eri ryhmiin yleensä sillä perusteella, mitkä
pääsyvaatimukset niihin on. Ylempiin
kauppaoppilaitoksiin, joita Saksassa ja Itävallassa tavallisesti
sanotaan kauppa-akatemioiksi, on
pääsyvaatimuksena yleensä keskikoulun (oppikoulun viiden
luokan) oppimäärä, alempiin kansakoulukurssi.
Paitsi näitä kahta ryhmää on olemassa
liikeapu-lais-iltakouluja, joissa opetusta annetaan
toimessa oleville liikeapulaisille.

Suomessa perustettiin ensimäinen
kauppakoulu 1838 yksityisestä aloitteesta Turkuun.
Toinen oli 1864 perustettu Oulun kauppakoulu, ja
vasta 1880-luvulla syntyi sittemmin useampia
uusia kauppakouluja. Huomattavimpia
myöhemmin perustetuista kauppaoppilaitoksista ovat
„Raahen porvari- ja kauppakoulu" (1882), joka
syntyi Fellmanin veljesten lahjoituksen nojalla.
..Suomen liikemiesten kauppaopisto" Helsingissä
(1898) ja ..Högre svenska handelsläroverket
i Helsingfors" (1909). Maamme
kauppaopetus-laitoksen järjestämistä suunnittelemaan hallitus
asetti 1897 komitean, joka sai mietintönsä
valmiiksi 1899, ja sen mietinnön mukaisesti
julkaistiin helmik. 24 p. 1904 asetus
kauppaoppilaitoksista Suomessa. Asetuksen mukaan on
hallituksen suostumuksella perustetut
kauppaoppilaitokset, jotka ovat oikeutettuja saamaan
valtionapua, jaettu kolmeen ryhmään:
kauppaopistot, kauppakoulut ja
kauppa-apulaiskoulut. Kauppaopistoihin, joissa
yleensä on kaksivuotinen kurssi, ja jotka
antavat korkeampaa ammatti- sekä yleistä
opetusta kauppiaiksi ja konttoristeiksi aikoville, on
pääsyvaatimuksena viiden luokan lyseossa tai
korkeammassa tyttökoulussa suoritettu kurssi tai
i kauppakoulun täydellinen oppimäärä.
Ivauppa-kouluihin on pääsyvaatimuksena ylemmän
kansakoulun kurssi. Ne ovat samoin kuin kauppaopistot
kaksivuotisia; niiden tarkoituksena on varsinkin
vähittäiskauppiaiden valmistaminen. Kauppa-apu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0322.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free