- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
597-598

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppastipendit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kauppastipendit—Kauppavaltuuskunta

598

Kauppastipendit, nuorille liikemiehille ja
kauppaoppilaitosten opettajille annettavia
apurahoja, jotta heillä olisi tilaisuus jonkun aikaa
■oleskella ulkomailla paremmin perehtyäkseen
alaansa. Useissa maissa näiden stipendien
päätarkoituksena on valmistaa liikemiehille
tilaisuutta pitempiaikaista ulkomaillaoleskelua
varten. jotta he siten voisivat paremmin
työskennellä nimenomaan vientikaupan edistämiseksi
(n. s. vientistipendit). Ruotsissa esim. nykyisin
annettujen vienti- ja kauppastipendien määrä
nousee vuosittain 40,000 kruunuun, monissa
muissa maissa paljoa suurempiin summiin.
Suomessa annetaan vuosittain teollisuushallituksen
kautta kauppastipendejä 12,000 mk., joista osa
-<>ii aiottu kauppaoppilaitosten opettajia, osa
nuoria liikemiehiä varten. Tämä vuotuinen
määräraha on Turun kauppiaskokouksen pyynnöstä
auottu korotettavaksi 30,000 markkaan.

31. n.

Kauppatasapaino ks. Kauppabilanssi.

Kauppatieteet käsittävät ne tiedonhaarat,
joiden tunteminen on hyödyllinen tai tarpeellinen
kauppiaalle hänen harjoittaessaan kauppaliikettä.
Niihin kuuluvat sellaiset, osittain vasta
kehittymässä olevat tieteenhaarat, kuin oppi
kansainvälisestä kaupasta, liikenneoppi, raha- ja
pankki-oppi, vakuutusoppi ja kaupanhoito-oppi sekä
laajimmassa merkityksessä vielä kauppaoikeus,
talousmaantiede, taloushistoria ja tavaraoppi ynnä
käytäntöön sovellettuina kauppatieteinä
kirjanpito. kauppalaskento, kirjeenvaihto ja
konttorityöt. K. J.

Kauppatietojen toimistot ovat liikemiesten
tai hallitusten aloitteesta perustettuja laitoksia,
joiden tehtävänä on etenkin ulkomaisen kaupan
alalla toimivain liikkeiden avustaminen
kaikenlaisiin tiedusteluihin vastaamalla ja kaikenlaisia
tuotanto- ja menekkioloja,’liikenne- ja
tullisuh-teita y. m. maan ulkomaiselle kaupalle tärkeitä
asioita tutkimalla ja tietoja niistä hankkimalla.
Usein kauppatietojen toimistot liittyvät
kauppa-kamareihin (ks. t.) tai kauppamuseoihin (ks. t.l.
Pohjoismaiden huomattavin kauppatietojen
toimisto on Norjan elinkeinojen tiedonantotoimisto
Kristiaaniassa. Sen yhteydessä on myöskin
kauppamuseo ja se julkaisee omaa lehteä.

K. J.

Kauppatilasto on se osa tilastoa, joka kos
kee kauppavaihtoa, varsinkin kauppavaihtoa
ulkomaiden kanssa. Kotimaisen kauppavaihdon
suuruudesta on mahdoton saada tarkkoja tietoja,
mutta kun tavaran kuljetus maan rajain yli
tapahtuu tavallisesti määrätyissä paikoissa tietä
tai jokea myöten tai sataman kautta, ja useista
tavaroista on maksettava tullia, on
tilastotietojen saaminen ulkomaisesta kauppavaihdosta
helpompi. K:ssa erotetaan yleensä toisistaan k
o-konaiskauppavaihto (saks.
Generalhan-dcl), johon kuuluu kaikki tavarain maahan tuonti
(importti) ja kaikki tavarain maasta vienti
(eks-portti), ja erikoiskauppavaihto (saks.
Bpezialhandel), joka käsittää maahan
kulutettavaksi tuodut ulkomaiset tavarat ja ulkomaille
viedyt kotimaassa valmistetut tuotteet, sekä
kauttakulkukauppa, tulliviranomaisten
valvonnan alla tapahtuva tavarain tuonti
maahan ja niiden vieminen edelleen toiseen maahan.
K:ssa ilmoitetaan tavallisesti se maa. josta ta-

varat on tuotu tai johon ne tulevat vietäviksi,
ja sen selville saamiseksi käytetään eri maissa
eri järjestelmiä, mutta tässä suhteessa ei k:n
laatimisessa ole yleensä päästy tyydyttäviin
tuloksiin.

Tavaranvaihdon arvon määräämisessä eri
maissa käytetyt järjestelmät voidaan jakaa
kahteen ryhmään,
arvioimisjärjestel-m ä ä n ja a r v o n i 1 m o i 11 a m i s- 1. d e k 1
a-ratsionijärjestelmään. Edellisessä
tavaranvaihdon arvon määrääminen tapahtuu siten,
että erityiset asiantuntijat tai valtion
viranomaiset vuosittain arvioivat kunkin tavaralajin
keskimääräiset yksikköhinnat, joilla sitten kerrotaan
kunkin tavaralajin tuonti- ja vientipaljoudet.
Tämä järjestelmä on käytännössä useimmissa
Euroopan maissa. Suomessa arvioimisjärjestel
mää käytetään useimpien tuonti- ja
vientitavarani arvoa laskettaessa. Arvonilmoittamis- 1.
deklaratsionijärjestelmää noudatettaessa tavarain
lähettäjäin ja vastaanottajain tulee välittömästi
ilmoittaa lähettämiensä tai saamiensa tavarain
arvo. Tätä järjestelmää noudatetaan Englannissa,
Yhdysvalloissa ja Venäjällä sekä osittain myös
Saksassa ja Sveitsissä.

Paitsi tavaranvaihdon suuruuden ja arvon
määräämistä julkaistaan kauppatilaston
yhteydessä tavallisesti tietoja tullikannosta,
tulliperuu-tuksista sekä laivaliikenteestä, ilmoittamalla
laivojen kansallisuus, kantavuus, lastin paljous y. m.

Kauppatilasto voi tulla ainoastaan suunnilleen
oikeihin tuloksiin, käytettiinpä mitä järjestelmää
hyvänsä tavaravaihdon arvon määräämisessä. .Ta
kauppatilaston epätäydellisyydestä johtuu, että
kaikkien maiden tuonti lasketaan yhteensä
tuntuvasti suuremmaksi kuin kaikkien maiden
yhteenlaskettu vienti. Kauppatilaston
huomattavimmista tuloksista ks. Kauppa. .17. 77.

Kauppatraktaatti (ks. Traktaatti) ks.
Kauppasopimus.

Kauppatuomioistuin on raastuvanoikeus
silloin, kun siihen paitsi tavallisia oikeuden
jäseniä kuuluu erityisiä kauppa-asioita tuntevia
henkilöitä. Ruotsissa on muutamissa suurimmissa
kaupungeissa lain mukaan kesäk. 20 p:ltä 1905
tällainen kauppatuomioistuin, jossa määrätyillä
ehdoilla määrätynlaiset riidat voidaan ottaa
ratkaistaviksi. Suomessa on kysymys
kauppatuomio-istuinten perustamisesta ollut esillä esim. Vaasan
kauppiaskokouksessa (1909), mutta odottaa
yleisen kauppalaki-uudistuksen ohella vielä
ratkaisuansa. M. 77. (K. J.)

Kauppa-usanssit, kauppatavat,
kauppakutyy-mit. ks. U s a n s s i t.

Kauppavaltuuskunnan keskusvaliokunta ks.
Kauppavaltuuskunta.

Kauppavaltuuskunta, yleisen
kauppiaskokouksen ja kaupunkien kauppayhdistysten
valit-semain edustajain muodostama toimikunta. Se
perustettiin 1890 yleisessä kauppiaskokouksessa
j Tampereella, jolloin sille hyväksyttiin
ohjesääntö. Tämän mukaan valitsee k:aan yleinen
kauppiaskokous muutamia jäseniä Helsingissä
| asuvista liikemiehistä (Porissa 1911 pidetyn
kauppiaskokouksen päätöksen mukaan 9 jäsentä)
ja kauppayhdistykset kukin kaupunkinsa puolesta
yhden tai kaksi jäsentä.
Kauppiaskokouksen valitsemat jäsenet muodostavat
Kauppa-valtuuskunnan keskusvaliokunnan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0325.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free