Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kauppo—Kaupunginvaltuusmiehet
(>02
ristöstään. Ilän katselee maailmaa puhtaan ja
sielukkaan runoilijan herkällä lapsensilmällä.
Hän iloitsee sen muodoista, kirkastaa
sydämellisellä hymyllä elämän jokapäiväisiä
pikkutapahtumia ja sivuuttaa arkana sen karkeudet ja
kovuudet. Kirjailijan oma herkkä, lempeä ja
leikillinen persoonallisuus kuvastuu hänen
tuotteissaan. Erityisesti hän näyttää olleen
aikoinaan kiintynyt tulkitsemaan savolaisen
maalaisnaisen sielunelämää. Samalla hän on tahtonut
ikäänkuin puhua naissuvun puolesta. Mutta se
on tapahtunut niin hiljaisesti, ettei tarkoitusta
lainkaan huomaa. Verrattomia ovat myös monet
savolaiset maalaismiehet, joista hän on
piirrellyt leikillisesti ilmieläviä luonnekuvia. Joskus
hän on kajonnut syvempiinkin
elämänkysymyksiin ja hänen esityksensä, joka rakastaa
etupäässä rajoitettua ja yksityiskohtaista, kohoaa
..Uranaukasijoissa" paikoittain aivan
suurpiirteiseksi. [V. Tarkiainen, ..Kansankirjailijoita
katsomassa" (1904).] V. T.
Kauppo (k. 1217), liiviläinen päällikkö, Henrik
Lättiläisen mukaan „quasi res et senior
Lvvo-num", kääntyi jo aikaisin kristinuskoon ja oli
tämän jälkeen kaikissa vaiheissa kristittyjen
uskollinen ystävä ja auttaja uuden uskon
levittämisessä kansansa keskuuteen. Munkki Teoderik vei
hänet 1203 mukanaan paavin luo Roomaan,
nähtävästi hänessä herättääksensä ja
vahvistaaksensa käsitystä katolisen kirkon mahtavuudesta
ja ihmeellisyydestä. Vihasta K:a vastaan
pakanat polttivat hänen talonsa ja ryöstivät hänen
omaisuutensa, mutta hänen linnansa läheisyyteen
Koivajoen rannalle kristityt rakensivat
Kubbe-selen kirkon. K. johti sitten useasti kristittyjen
sotaretkiä pakanallisia virolaisia vastaan, esim.
1210, jolloin hänen poikansa Berthold ja vävynsä
Vane saivat surmansa. K. itse kaatui 1217
Paala-joen rannalla suuressa taistelussa virolaisia
vastaan. — K:sta on johdettu tunnetun
Liewen-suvun alkuperä. K. G.
Kaupunginlaki. Kaupungit kuuluivat
alkujaan sen maakunnan oikeuspiiriin, jossa ne
sijaitsivat. Mutta monessa kaupungissa olot
alkoivat kaupan elpyessä ja kaupunkiin siirtyneiden
ulkomaalaisten kauppiasten ja käsityöläisten
mukana siinä määrin kehittyä, ettei maakunnan
yksinkertainen oikeusjärjestys enää ollut riittävä.
Uusia säädöksiä tarvittiin uusia monimutkaisia
oloja varten. Niin syntyivät Ruotsin valtakunnan
kaupunginlait, jotka perustuivat etupäässä lakiin
siinä maakunnassa, jossa asianomainen kaupunki
sijaitsi. Ne ovat kuitenkin monessa kohden
toi-senlaatuisia kuin maakuntalait, niihin kun
saksalaisten hansakaupunkien oikeuskin on suuresti
vaikuttanut. Ruotsin vanhin k. on B j ä r k ö
a-laki (ks. t.), joka todennäköisesti on 13:nnen
vuosis. lopulta tahi 14:nnen alulta. Tämän ohella
ansaitsevat mainitsemista Visbyn kaupunginlaki
(todennäköisesti 14:nnen vuosis. keskipaikkeilta)
ja Söderköpingin oikeus, josta ainoastaan
katkelma on säilynyt. Yleiseksi laiksi Ruotsin
valtakunnan kaupungeille syntyi 1350-luvulla Maunu
Eerikinpojan kaupunginlaki, jolle tosin vasta
Kustaa II Aadolf antoi vahvistuksen tammik.
7 p. 1618. Se pysyi voimassa kaupungeissa 1734
v:n lain ilmestymiseen saakka. E. K-ia.
Kaupunginlääkäri. Ensimäiset
kaupungin-lääkärivirat maassamme perustettiin 1700-luvulla.
samoihin aikoihin kuin ensimäiset
piirilääkäri-viratkin, eikä alkujaan ollutkaan mitään
varsinaista eroa näiden lääkärien virkatehtävillä.
Ensimäinen piirilääkärien ohjesääntö v:lta 1774
oli nim. „provinsiaalitohtoreita" varten, jotka
kruunulta tai kaupungilta saavat
määrätyn vakinaisen palkan. Ja niin on pääasiassa
vielä nytkin laita. Vaikkakaan voimassa-oleva
piirilääkärien ohjesääntö ei enää koske
kaupunkien palveluksessa olevia ja palkkaamia
lääkäreitä, joita varten ei nykyisin ole mitään
yhteistä ohjesääntöä, rajoittuvat kuitenkin
piirilääkärien velvollisuudet kaupunkeihin nähden,
jotka virallisesti kyllä luetaan heidän
virka-alueeseensa kuuluviksi, varsin vähiin.
Erinäisten asetusten ja määräysten nojalla suurin osa
piirilääkärien virkatehtävistä kaupungeissa
kuuluu k:lle, niinpä oikeuslääketieteellisten
tehtävien suorittaminen, rokotuksen ja kätilöjen
toiminnan valvominen, mielenvikaisten hoidosta
huolehtiminen, toimenpiteet veneeristen tautien
ehkäisemiseksi ja — terveydenhoitolautakunnan
jäsenenä ja alaisena — yleisen terveydenhoidon
valvonta, kulkutautien ehkäiseminen j. n. e.
Paitsi varsinaisia k:itä, joita muutamissa
suuremmissa kaupungeissamme on nykyisin
kaksikin, jolloin virkatehtävät ovat erityisillä
ohjesäännöillä jaetut näiden kesken, eri kaupungeissa
eri tavalla — Helsingissä esim. tulee ensimäisen
k:n, jolta yksityispraktiikan pitäminen on
kokonaan kielletty, pitää huolta kaupungin yleisestä
terveydenhoidosta — muutamien kaupunkien
palveluksessa on lisäksi erityisiä lääkäreitä
huolehtimassa köyhien sairaiden hoidosta, erityisiä
lääkäreitä kunnallisissa sairaaloissa, parissa
kolmessa vielä erityiset koululääkärit.
Kaupunginlääkäriä ei ole Mikkelin. Kemin eikä Iisalmen
kaupungeissa. — Varsinaiset kaupunginlääkärit
valitsee kunta ja nimittää virkaan lopullisesti
senaatti „yhden valituista". A. K-s.
Kaupunginposti ks. Postilaitos.
Kaupunginvaltuusmiehet, kunnallinen
edustuslaitos kaupungissa. Keis. asetuksen mukaan
kunnallishallituksesta kaupungeissa 8 p:ltä jouluk.
1873 kaupunkikunnan päätösvalta on
annettava k:lie. jos kaupungissa on yli 2.000 asukasta.
Ellei ole yli 2,000 asukasta, on
raastuvankokouksella valta päättää k:n asettamisesta.
Päätöksen tekemiseen vaaditaan silloin s/, äänen
enemmistö läsnäolevien koko äänimäärästä ja se
pysyy voimassa 5 vuotta. K., joiden lukumäärä
saattaa vaihdella 9-60 riippuen asukasluvusta,
valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan kunnan
äänivaltaisista miehistä. Vaalikelpoisia eivät ole
25 vuotta nuoremmat; eivät ne. jotka ovat
luovuttaneet omaisuutensa velkojilleen, elleivät voi
näyttää olevansa heidän velkomisestaan vapaita;
svytteenalaiset tahi tuomitut rikoksista, joista
voi seurata kansalaisluottamuksen menettäminen,
eivätkä ne, jotka laillisella tuomiolla ovat
julistetut kelvottomiksi maan palvelukseen, toisen asiaa
oikeudessa tahi muun julkisen viranomaisen
edessä ajamaan. Edelleen ei saa k:ksi valita
kuvernööriä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria,
apu-laislääninsihteeriä, apulaislääninkamreeria,
maistraatin jäseniä, virka- ja palvelusmiehiä
maistraatissa ja poliisikamarissa, yleistä syyttäjää eikä
kaupungin rahatoimilaitoksessa tahi muissa sen
hoitovirastoissa olevia ja toimistansa tilintekoon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
