- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
605-606

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaupunki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

60f> Kau|

vanhojenkin k:ien kehitys kulkea. Samalla k:t
jiilleen erosivat maaseudusta erityisiksi
etuoikeuksilla varustetuiksi kunniksi. Tällaisia
erikoisoikeuksia olivat: yksinomainen oikeus harjoitta»
kauppaa ja eräitä käsityöammatteja, erikoinen
kaupunkilaisoloihiu sovellutettu hallinto ja
oikeuslaitos v. m. Erittäin voimakkaan
sysäyksen antoi k:ien kehitykselle ristiretkien aikana
vilkastuva kauppa ja teollisuus. Nousevan
varallisuuden mukana heräsi kaupunkilaisissa
pyrkimys vapautua lääniherrainsa, hengellisten tai
maallisten, holhouksesta. Paikoittain k:ien
onnistuikin päästä ihan itsenäiseen asemaan,
paikoittain ne taas pysyivät lääniherroista tai
hallitsijoista riippuvaisina. Italiassa
mahtavimmat kaupungit (esim. Venetsia, Milano,
Genova, Firenze) muodostuivat itsenäisiksi
valtioiksi, jotka laskivat valtansa alle ympärillä
olevan maakunnan ja lähellä olevat kaupungit.
Myöskin Saksassa saavutti joukko
kaupunkeja (vapaat valtakunnankaupungit) varsin
itsenäisen aseman; toiset taas olivat ruhtinasten
vallassa mutta nauttivat kuitenkin jonkin verran
vapautta ja itsehallintoa. Kauppansa ja
oikeuksiensa turvaksi sikäläiset k:t muodostivat
laajoja kaupunkiliittoja, joista Reinin ja Svaabin
k:ien liitto ja Hansa ovat tunnetuimmat.
Ranskassa k:t niinikään hankkivat itselleen
va-pauskirjoja, mutta eivät milloinkaan
saavuttaneet valtiollista itsenäisyyttä, vaan joutuivat
lopulta kuningasvallasta riippuviksi; vielä
vähempään supistuivat Englannin k:ien
etuoikeudet. Keskiajan kaupungeissa oli, sitten kuin
ne olivat saavuttaneet itsehallinnon, valta aluksi
muutamilla rikkailla ja arvossapidetyillä
kauppiassuvuilla (patriisisuvuilla). Mutta sitten kuin
niissä oli syntynyt lukuisa, ammattikunniksi
järjestynyt käsityöläisluokka, tämä myöskin pyrki
osalliseksi k:ien hallintoon, ja hyvin useissa
k:eissa, jos kohta ei kaikissa, sen onnistuikin
14:nnen vuosis. jälkipuoliskolla saada jalansijaa
k:ien neuvostoissa, tai se sai oikeuden valita
am-mattikunnittain oman eduskunnan neuvoston
rinnalle. Ristiretkien ajoista keskiajan loppuun k:t
kasvoivat tuntuvasti väkilukunsa puolesta, mutta
nykyajan suurkaupunkeihin verrattuina
keskiajan k:t vielä olivat pieniä. Suurimmat olivat
Pariisi, Lontoo ja muutamat Italian kaupungit,
Napoli, Venetsia, Milano, Firenze ja Rooma, joista
esim. Lontoossa oli vain neljä- tai viisikymmentä
tuhatta asukasta; Saksan k:eissa ei yhdessäkään
ollut kolmeakymmentätuhatta enempää. Alaltaan
keskiajan k:t olivat ahtaita, kadut kapeita,
tavallisesti kiveämättömiä ja ilman lokaviemäreitä.
Terveydenhoidollisista oloista ei niissä
muutenkaan paljoa välitetty, mistä syystä ne olivat
erinomaisia tautien leviämispaikkoja.

Uskonpuhdistuksen aikakaudella k:t edelleen
melkein kaikkialla tuntuvasti laajenivat, kunnes
uskonsodat ja 17:nnen vuosis. muut suuret
taistelut pysähdyttivät niiden kehityksen useissa
maissa, varsinkin Saksassa. Vasta 18:nnella
vuosis. ne taas alkoivat tasaisesti, jos kohta aluksi
hiljaisesti, vaurastua. Valtiovalta sekaantui
uuden ajan kuluessa yhä suuremmassa määrässä
k:ien hallitukseen. Yksityisten k:ien
erikoisasemaa ja erikoisoikeuksia supistettiin vähitellen ja
eri k:ieu välillä tässä suhteessa vallinneet
erilaisuudet tasoitettiin. Näin meneteltiin varsinkin

iiinki 60(5

Ranskassa, jossa k:ien hallinto joutui
intendenttien tarkan valvonnan alaiseksi samalla kuin
alempien kansankerrosten vaikutusvaltaa k:ien
hallitukseen lisättiin antamalla
porvarikorporat-sioneille oikeus valita erityisiä valiokuntia
neuvostojen rinnalle. Vv. 1764 ja 1765 julkaistiin
kaksi lakia, jotka järjestivät Ranskan k:ien
hallinnon yhdenmukaiselle kannalle. Euroopan
man-nermaavaltioissa kehitys yleensä kulki samaan
suuntaan kuin Ranskassa. Näin oli laita esim.
Preussissa, mutta yleensä Saksan k:ien
hallituksessa kuitenkin säilyi paljo keskiaikaisia
jätteitä; sitäpaitsi siellä vielä 18:nnella vuosis.
oli 50 valtakunnankaupunkia, joilla oli
ruhtinasten rinnalla valtiollisesti itsenäinen asema. Vielä
keskiaikaisemmalla kannalla pysyivät
Englannin k:ien hallinto-olot; niissä keskittyi valta
aikaa myöten yhä enemmän itseänsä täydentäviin
kaupunkineuvostoihin, joissa istui vain
rikkaimpia porvareita; valtion valvontaa oli tuskin
ensinkään olemassa ja jokainen k. noudatti omia
sääntöjänsä.

Ranskan suuri vallankumous ja sen aatteet
vaikuttivat melkein kaikkialla tuntuvasti
k:ienhal-litusoloiliiu. Ranskassa niiden järjestys oli
itse vallankumouksen aikana monen vaihtelun
alaisena. Alussa poistettiin kokonaan ylempien
viranomaisten valvonta ja kaikki valta annettiin
kansan valitsemille neuvostoille. Pysyväisempi
järjestys saatiin aikaan vasta Napoleonin aikana
v:sta 1800 lähtien. Todellinen hallitusvalta
joutui nyt mairclle (pormestarille), jonka
asettaminen oli prefektin, departementin ylimmän
hallitusmiehen vallassa ja jonka toiminta oli
valtiovallan tehokkaan valvonnan alainen. Tämä
järjestys pysyi muuttumattomana v:een 1830, minkä
jälkeen taas tapahtui uudistuksia milloin
kansanvaltaiseen, milloin virkavaltaiseen suuntaan.
Nykyisen tasavallan aikana on k:ien samaten kuin
muittenkin kuntien vapautta ja itsehallintoa
laajennettu. V:n 1884 lain mukaan kaikki 21 vuotta
täyttäneet miehet ovat oikeutetut valitsemaan
neuvoston, joka taas valitsee mairen; samalla on
neuvostojen itsenäisyyttä ylempiin viranomaisiin
nähden tuntuvasti laajennettu. Englannissa
vanha ylimysvaltainen kaupunkihallitus
kumottiin v:n 1835 lailla, joka tuntuvasti laajensi
kunnallista vaalioikeutta. V. 1882 vaalioikeutta
jälleen laajennettiin, niin että tätä nykyä ovat
vaalioikeutettuja kaikki 21 vuotta täyttäneet
veronmaksajat, myöskin naimattomat naiset ja
lesket. Samalla on valtion tarkastusvaltaa
laajennettu. Preussissa järjestettiin kaupunkien
hallitus uudelle kannalle v:n 1808 lailla, jossa
selvästi tuntuu Ranskan vallankumouksen
aatteitten vaikutus ja joka niinmuodoin oli varsin
vapaamielinen. Kaupunginneuvoston valitsemiseen
saivat ottaa osaa kaikki, jotka maksoivat
määrätyn pienen veron. Päättävä valta oli neuvostolla,
toimeenpaneva valta maistraatilla, jonka
neuvosto valitsi; tämä vaali oli kuitenkin ylemmän
viranomaisen hyväksyttävä; muuten oli ylempien
viranomaisten valvonta varsin rajoitettu. V. 1831
astuttiin pitkä askel taaksepäin korottamalla
tuntuvasti sensusta; neuvosto ja maistraatti saivat
yhtä suuren osan päättävästä vallasta, minkä
johdosta riidanalaiset kysymykset joutuivat
ylemmän viranomaisen ratkaistaviksi. Uusi järjestys
pääsi kuitenkin voimaan ainoastaan siellä, missä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0329.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free