- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
607-608

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaupunki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

607

Kaupunki

se vapaaehtoisesti omaksuttiin. Myöhemmin on
paikoittain valitsijain lukua lisätty, mutta
valitsijat samalla jaettu varallisuuden perusteella eri
luokkiin, joten rikkaimmat ovat saavuttaneet
suuren vaikutusvallan. Preussilainen järjestys on
enemmän tai vähemmän muodosteltuna saatettu
\ ainiaan useissa muissakin Saksan valtioissa, esim.
Reinin oikealla puolella olevassa
Baierissa, Saksissa,
Braunschweigska v. m. Napoleonin aikana pantiin suuressa
ucissa Saksaa toimeen ranskalaismallinen
kun-nallisjärjestelmä (pormestarijärjestelmä), joka
vieläkin on vallalla Preussin Reinin ma
a-kunnassa. Baierin Pfalzissa,
Hesse-n i ss ä y. m. Mainittuja järjestelmiä välittävä on
se kaupunkihallinnon järjestys, jota noudatetaan
Württembergissä, Badenissa ja
Hes-s e n-N assaussa. Itävallassa on v:sta
1862 lähtien voimassa samantapainen
kaupunki-hallinnon järjestelmä kuin Preussissa;
samansuuntainen on myöskin Unkarissa vallitseva
järjestys. Belgiassa. Espanjassa,
Italiassa ja Kreikassa pantiin 1830-48
toimeen ranskalaismallinen järjestelmä, joka on
sittemmin päässyt vallalle myöskin uusissa
Balkanin niemimaan valtioissa. Sveitsissä
ja Hollannissa vallitsee kunnallisissa oloissa
laaja vapaus, ja myöskin Venäjän k:eilla on
v:n 1870 lain mukaan jonkinlainen itsehallinto;
niiden asioita hoitaa neuvosto (duuma), jonka
kaupunkilaiset, jaettuina eri luokkiin, valitsevat.
P o h j o i s-A meriikan Yhdysvalloissa
k:eilla on laaja itsehallinto. Pormestarit ja
neuvostot valitaan yleisellä äänioikeudella, joka
monin paikoin on annettu myöskin naisille.
Valtiovallan valvonta supistuu vähiin, ja
kunnallishallinnon toimipiiri on tavattoman iaaja.

Ruotsin k:t, jotka syntyivät vanhoihin
kauppapaikkoihin, alkoivat luultavasti 12:nnella
vuosis. erota ympärillä olevasta maaseudusta ja
ensimäisten Folkungi-kuninkaiden aikana
muodostua erityisiksi kunniksi, joilla oli oma
hallintonsa ja lakinsa, B j ä r k ö a-o i k e u s (ks. B j ä
r-köa-laki). Mutta täysin järjestyneet olot
pääsivät voimaan vasta 1350-luvulla yleisen
kaupunkilain mukana. Kaupunkien vakinaiset
asukkaat muodostivat siitä lähtien erikoisen
val-tiosäädyn (porvarisäädyn), jonka edustajat v:sta
1350 kutsuttiin valtakunnankokouksiin.
Varsinaisia porvareita olivat vain ne kauppiaat ja
käsityöläiset, joilla oli k:ssa talo ja tontti, tai
jotka olivat määrätystä summasta ostaneet
por-varioikeuden, ja he yksin olivat osallisina k:ille
hallintoon, lainkäyttöön y. m. nähden suoduista
erikoisoikeuksista. K:in asioita hoiti itseänsä
täydentävä, kiinteimistön omistajista muodostettu
neuvosto (pormestari ja raatimiehet), jonka
rinnalla oli valvovana virkamiehenä
kuninkaallinen vouti. Tärkeimmissä asioissa
kaupunkilaiset kuitenkin voivat lausua ajatuksensa
yleisissä kokouksissa, joita sittemmin sanottiin
raastuvankokouksiksi. Keskiajan
lopulla oli suuremmissa k teissä jonkinlainen
porvariston eduskunta neuvoston rinnalla, ja
Kustaa II :n Aadolfin aikana yleisten kokousten
sijaan tuli kaikkialla porvariston valitsema
vanhimpien neuvosto, jolloin entistä
neuvostoa ruvettiin sanomaan maistraatiksi.
Pääasiassa tällä kannalla pysyi k:ien hallinto aina

v:een 1862, jolloin pantiin toimeen uudenaikainen
itsehallinto ja kunnallinen äänioikeus tehtiin
riippumattomaksi ammatista ja porvarioikeudesta.
Ruotsin k:ien jakaantumisesta tapuli- ja
maa-kaupunkeihin ks. n. ja Suomen kaupungit.

Sen etuoikeutetun aseman, mikä k:eilla ennen
oli taloudellisen elämän alalla, ne ovat Ranskan
vallankumouksen jälkeisenä aikana elinkeino
vapauden valtaan päästyä melkein tyyten
menettäneet. Siitä huolimatta on niiden
asukasluku ja taloudellinen merkitys kasvanut
suunnattomasti juuri 19:nnen vuosisadan kuluessa. Tämä
seikka johtuu etupäässä siitä että uusi
kapitalistinen suurteollisuus alkoi keskittyä k:cihin
kooten niihin sen liikaväestön, joka oli
muodostunut maaseudulle (vrt. Kapitalismi). Väestön
kasaantuminen kreihin alkoi aikaisimmin
Englannissa, jonka kreissa jo 19:nnen vuosis.
alussa asui enemmän kuin kuudes osa maan
väestöä, 1831 enemmän kuin neljäs osa; jo vuosis.
keskipalkoilta kaupunkilaisväestön lukumäärä on
suurempi kuin maalaisväestön. Muissa maissa,
joissa on huomattavissa samansuuntainen kehitys,
alkoi kaupunkilaisväestö kasvaa nopeammin kuin
maalaisväestö vasta 19:nnen vuosis. toisella
puoliskolla. Maan koko väestöstä oli kaupunkilaisia

1851 1871 1891
Englannissa 50,.j % 61,8 % 72,.. %
1871 1895
Saksassa 36,i % 49,s %
1849 1871 1890
Preussissa 28,01 % 32,33 % 39,3 5 %
1843 1890
Itävallassa 19,.% 32,5 %
1851 1871 1896
Ranskassa 25,» % 31,o« % 39,i %
1850 1890
Yhdysvalloissa 12,4. % 29,. %
1850 1871 1896
Suomessa 6,17 % 7,s % 11,.i %

Samalla on huomattava että suurkaupungit ovat
kasvaneet nopeammin kuin keskikokoiset k:t,
nämä nopeammin kuin pikkukaupungit. K:ien,
varsinkin juuri suurkaupunkien väkiluvun
lisääntyminen johtuu paitsi kaupunkiinmuutoista
myöskin siitä, että niihin on yhdistetty niiden
ulkopuolella olevia taajaväkisiä esikaupunkeja,
jotka taloudellisesti oikeastaan kuuluvatkin
asianomaisen k:n piiriin. Vaikka maanarvon
nousemisen ja työvoiman kallistumisen johdosta useat
tärkeät teollisuuskaanit ovatkin alkaneet viime
vuosikymmenien aikana siirtyä pois
suurkaupungeista, on niiden kasvaminen siitä huolimatta
yhä jatkunut, sillä niihin kertyvä kapitalistinen
rikkaus (suuret luottolaitokset ja koroillaan- ja
voitoillaan eläjät) kokoo niihin edelleenkin uutta
väestöä. Suurkaupungeissa on muuten
huomattavissa se omituinen ilmiö, että väestön lukumäärä
k:n keskustassa pvsyy paikoillaan tai vieläpä
väheneekin. Niin oli esim. Lontoon Cityssä 1801:
128,000 as., v. 1901: vain 27,000. Tämä johtuu
siitä, että keskusta on muuttunut yhä enemmän
liike-elämän tyyssijaksi, jossa on etupäässä vain
liikehuoneistoja, ja siitä että kulkuneuvojen
suurenmoinen kehitys on tehnyt keskustassa
toimiville mahdolliseksi siirtää asuinhuoneistonsa k:n
laidoille tai esikaupunkeihin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0330.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free