Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaupunkien hypoteekkikassa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
611
Kuva 1. Berliinin kaupunkirata.
Kuva 2. Osa Berliinin kaupunkirataa altapäin.
+ 12.10 ■+■
Kuva 4. Pyellkki Berliinin kaupunkiradalla.
612
minkä vuoksi nykyaikaiset k:t melkein
poikkeuksetta rakennetaan vain kaupunkien sisäisiksi ja
käyttövoimansa puolesta sähköradoiksi. — Niinpä
rakennettiin ensimäiset k:t (maanalaiset)
Lontoossa raskaina ja kalliina pääratoina, jotka
tuskin kannattivat, minkätähden alettiin rakentaa
keveitä maanalaisia sähköratoja, joiden
kustannukset olivat vain ’/, vanhojen k:jen hinnasta.
Ensimäinen sähkötunnelirata oli eteläisen
Lontoon rata, joka yhdistää City’n Stockwelliin.
Ennen 1900 oli Suur-Lontoossa 9 km korko-ja
maanalaisia sähköratoja; v. 1906 75 km. — Suur-New
Yorkissa oli 1906 Manhattan-Brooklynin sähkö
korkorataa 120 km ja maanalusrataa 40 km. Pa
riisin kaupunkialueella oli 1906 76 km valmiita
ja rakennuksen alaisia sähköratoja. — Berliinin
kaupunkiradoista on mainittava 1871 liikenteelle
kaksiraiteisena ja seitsemällä asemalla varustettu
osa, alkuaan tavaraliikenteelle aiottuna avattu
kiertorata (Ringbahn), 1872 yksityisten
aloitteesta rakennettavaksi aiottu ja 1878
Preussin hallituksen puuhasta neliraiteiseksi
rakennettu Berliner Stadtbahn, jonka kaksi raidetta
välitti etukaupunki- ja ulkoista liikennettä sekä
kaksi kaupunkikiertoratana pelkkää sisäistä
henkilöliikennettä. Mainittavimmat Berliinin k:ista
ovat „korko ja maanalaiset" sähköradat, joita
1906 oli valmiina 11 km pitkä Warscliauer
Brücke-Potsdamer Platz-Knie, rakennuksen
alaisena ja rakennettavaksi aiottuina, nyt jo
valmiina Knie-Wilhelmplatz-Westend 5 km, sekä
Potsdamer Platz-Schönhauser Allee ja
Stid-Nord-linie 16 km (kuvat 1, 2, 3, 4). Wienissä
ryhdyttiin 1896 laajan k.-verkon rakentamiseen.
Wienthallinie 12,7 km, Donaukanallinie 5,i km.
Giirtellinie 12,» ja Vorortlinie 9,3 km, ovat
si-säis- ja etukaupunkien välisen liikenteen
välittäjiä. [Kemman, „Verkehr Londons" (1892), Gleim.
„Die New Yorker Hoehbahnen" (1884 ja 1889).
,.Die Berliner Stadtbahn" (1886) ; A. Herzberg
u. D. Mever, ,,Ingenieur\verke in tind bei Berlin".]
M. M.
Kaupunkiseurakunta, kaupunkikunnan piirin
sisäpuolella oleva seurakunta, ks.
Seurakunta. A. J. P-ä.
Kaupunkivaltio ks. Kaupunki.
Kaura, maamme tärkein viljakasvi. Sen
kylvö-määrä on 20 v: n kuluessa kasvanut lähes 50 %.
Se oli 1909 n. l.s milj. hl. Jyväsatoa korjattiin
sam. v. n. 6,5 milj. hl. Suhteellisesti laajin
kauran-viljelys on maan etelälääneissä. — Maan oma
tuotanto ei riitä tarvetta tyydyttämään, vaan
tuodaan k:oja ulkoa alinomaa lisäytyvät määrät
(v. 1908 21 milj. kg = 2’j, milj. rakin arvosta).
Kauraa viedään myöskin maasta, etupäässä Ruotsiin.
Vienti vähenemistään vähenee kuitenkin (v. 1888
oli viennin arvo yli 5 milj. markkaa; 1908
ainoastaan vähän yli ’/= milj. markkaa). — Suurin osa
k:sta (sekä jyvät että oljet) käytetään
karjanrehuksi. K:n rehuarvo onkin verrattain suuri:
proteiininpitoisuus 011 6-19 keskimäärin n.
10 rasvanpitoisuus 4,5-5,5 % ja
hiilihydraatin-pitoisuus n. 58%; hehtolitran paino keskimäärin
47 kg. Ilevosrehuksi k. on erityisesti edullista,
mutta myöskin lypsykarjalle sopivaa, se kun
val-kuaisaineittensa ja rasvansa vuoksi vaikuttaa
hyvin maidon laatuun. Yksikseen käytettäväksi
väki-rehuksi on k:ssa kuitenkin liian vähän
munan-valkuaisaineita. — Myöskin kauranoljilla, jotka
Kaupunkiseurakunta—Kaura
Kuva Maanalainen rata.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
