Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - kaurajuuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
613
Kau raju uri—Kausala
ovat viljanoljista parhaat, on suuri merkitys
k a r j a n ruok i n n assa.
Maassamme viljellään kahta k.-lajia:
röyhy-kauraa (Avena saliva) ja sulkakauraa
(A. orientalis), viimemainittua kuitenkin aivan
vähän. Suurimmassa osassa maata käytetään
tummajyväisiä kauralaatuja; ainoastaan
Uudella-nianlla. Varsi nais-Suomessa ja Viipurin läänissä
niiden ohella vaaleajyväisiä yllä kasvavassa
määrin. Maan keski- ja pohjois-osissa viljellyt mustat
k:t ovat enimmäkseen maatiaislaatuja. jotka sekä
muodoltaan, ominaisuuksiltaan ja
viljelysarvol-taan voivat paljonkin toisistaan poiketa. Niiden
suurimmat viat ovat yleensä lajipuhtauden puute
(vain harvat kaurat ovat valkeita sekoituksia
vailla), pienijyväisyys ja heikko-olkisuus. Sen
sijaan ne enimmäkseen ovat aikaisia ja kestäviä
sekä vaatimattomia kasvupaikkaan nähden.
Maa-tiaislaatujen ohella viljellään yli maan,
kuitenkin vähenevässä määrin, mustia Mesdag-kauroja
i Ilolan, Paloniemen y. m. k:aa) ja maan
eteläosissa hyvillä viljelysmailla Svalöfin jalostettuja
mustia k:oja (etenkin kellokauraa).
Vaaleajvväi-sistä k:sta ovat Venäjältä tulleet laadut
Viipurin-läänissä yleisimmät. Uudellamaalla ja
Varsinais-Suomessa (osittain jo muuallakin) viljellään
varsin laajalti Svalöfin vaaleajyväisiä Ligowo-,
kultasade- y. m. k:oja. Siellä täällä tapaa
maassamme vielä Probsteier-, Kanadan, ehkä joskus
Duppauer-, Grennaa- y. m. k:oja. — K:n
viljelysalueen pohjoisraja kulkee vinosti Oulun seudulta,
n. 65°:n vaiheilta, vähän eteläpuolelle 64° maan
itärajalla, vaihdellen kuitenkin suuresti eri
laa-duttain. Tämän rajan pohjoispuolella sen
viljelys on epävarmaa ja pohjoisimmilla
viljelyspai-koilla Kittilässä ja Muoniossa se useimmissa
tapauksissa niitetään vihantarehuksi. —
K :11a on verrattain harvoja vihollisia
tuhohyönteisten joukossa; juurimadot. kahukärpiisen
toukat ja lehtikirvat kuitenkin aika ajoin
aiheuttavat tuntuviakin vahinkoja. Kasvitaudeista
tuottaa mustaruoste enimmät vauriot, nokisienet
harvemmin. Useat pahimmista sekä juuri- että
siemenrikkaruohoistamme asustavat kernaasti
kaurapellossa. — K:n alkuperäisestä kotipaikasta
ja polveutumisesta on eri mieliä. Otaksuttavinta
lienee, että se on kotoisin Kaakkois-Euroopasta.
Aasian vanhoille sivistyskansoille samoiukuin
egyptiläisille ja kreikkalaisille sen viljelys oli
tuntematon. Roomalaiset sensijaan näkyvät sen
tunteneen. Germaanilaisilla k. oli roomalaisten
tunkeutuessa heidän alueelleen pääviljana.
Pohjoismaissa k. lienee viljakasveista myöhäisin.
Ruotsissa siitä puhutaan ensi kerran 1100-luvulla
ja Suomessa sitä viljeltiin 1300-luvulla jossain
määrin. — Villejä kaura- (Avena-) lajeja
tavataan Etelä-Suomessa 4. Näistä u k o n-k. (A.
stri-ffosa) kasvaa harvinaisena kevätviljan seassa
pelloilla. mäki-k. (A. pubescens), jolla on tiheään
hienokarvaiset alemmat lehtitupet, ei ole
harvinainen lehtoniityillä, heinä-k:lla (A- elatior),
on jokseenkin suuri arvo rehukasvina, ks.
liitekuvaa kirjoituksessa Viljalajit. V. .4.
Kaura juuri ks. Tragopogon.
Kauramaan koski Kymijoessa. Kauramaan
kylässä Iitin pitäjässä, on hiukan yläpuolella
sitä kohtaa, missä Kymi laajenee Kirkkojärveksi.
Kosken alapuolella Kirkkojärven rannassa on
..Kymin lauttaus-yhtiön" ryhmittelyasema.
Kauriit ks. Vuohet.
Kaurikotilo ks. Posliinikotilo.
Kauripetäjä ks. A g a t h i s.
Kauripihka, kauripetäjän (Agathis austrulis)
pihka. Tästä valmistetaan vernissaa,
alkuasukkaat pureksivat sitä pitääkseen hampaansa
puhtaina ja polttavat siitä tatuoimisväriä. ’
Kauris ks. V u o h e t.
Kaurissalo, merensaari Kustavin pitäjässä,
pohjoispuolella kirkonkylää, suurin pituus n. 10
km, leveys vaihtelee 1-5 km, pituussuunta
jokseenkin pohj.-etel. Rannikot rikkonaisia, etenkin
eteläpuoleltaan pitkä- ja kapealahtisia. Saarella
2 varakasta kylää: Kaurissalo ja Kevoi.
L. B-nen.
Kausaalilaki (lat. causa = syy) lausuu sen
periaatteen, että tapahtumat ovat määrätyissä
syy-ja seuraussuhteissa toisiinsa. Lisäksi k. sisältää
sen, että syysuhteet ovat pysyväisiä, s. o. että
määrätyillä syillä aina on määrätyt seurauksensa.
K:n merkitys on siinä, että me ainoastaan
pitämällä tapahtumia luonnossa syy- ja
seuraussuhteessa olevina voimme edeltäpäin määrätä
tapahtumain kulun ja siten hallita luontoa. Siihen
perustuu sekä jokapäiväinen että tieteellinen
käsitystapa maailmasta. Kausaalisuhteen
käsitteeseen liittyy läheisesti voiman käsite, jonka
alkuperä on siinä vaikutuksessa, jonka havaitsemme
tahdollamme olevan. Kausaaliprobleemi on jo
aikaisin kiinnittänyt filosofien huomiota. Hume
väitti, ettemme välittömästi vaarinota voiman
vaikutusta luonnossa ja arvosteli k:n pätevyyttä,
koska se ei ollut todistettavissa eikä myöskään
välittömästi havaittavissa. Sen perustana Hume
piti tottumuksesta syntynyttä uskoa. Kant taas
ajatteli tällaisen katsantotavan järkyttävän
tieteiden perustaa ja piti sentähden kausaalilakia
apriorisena käsitteenä, s. o. kaiken kokemuksen
edellytyksenä olevana peruskäsitteenä. Kantin
käsitystapaa vastaan on syystä huomautettu, ettei
se kykene antamaan lupaamaansa perustaa
kausaalilaille. Kysvmyksenalaisena ei nim. ole,
käytämmekö todella kaikessa kokemuksessa tätä
käsitettä, vaan se, kuinka olemme oikeutettuja
käyttämään sitä. Sitäpaitsi ei yleisen kausaalilain
pätevyys sellaisenaan vielä voisi taata vannan
tiedon saavuttamista, kun sovellutamme sitä yk
sitvistapauksiin. Tarvitaan puoleltamme
tarkoituksellista valintaa voidaksemme määrätä, mitä
kussakin tapauksessa on pidettävä syynä ja
seurauksena. Yleinen k. perustuu itsekin lopulta
siihen, että se on tarkoituksenmukainen. Sekä
Hume että Kant unohtivat molemmat tämän
tärkeän tekijän eivätkä sentähden kumpainenkaan
voineet selittää k:n tai yksityisten
kausaalisuhteiden pätevyyttä. — On myös ollut eri mieliä
siitä, mitä ilmiöitä luontokausaliteetti koskee.
Ve mahdolliset rajoitukset, jotka sen
sovellutta-misessa voivat tulla kysymykseen, voivat samoin
saada selityksensä ainoastaan, kun otetaan
huomioon k:n tarkoitusperäinen luonne, vrt.
Determinismi. J. TF. ff.
Kausaalinen (lat. causa = syy), kausaalilakia
koskeva, kausaalilain alainen.
Kausala. 1. Kylä Iitissä, n. S km kirkolta
kaakkoon: pitäjän keskuskylä. — Apteekki.
Kunnanlääkäri. — Juustomeijeri. Viiden maantien
risteys. Toripäivät kunkin kuukauden
ensimäi-senä tiistaina. — 2. Rautatienasema (IV 1.), sa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
