- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
615-616

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - kaurajuuri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kausalan-Leininselän rata—Kautsukki

(.16

maniiimisen kyliin eteläpuolella Helsinki-Pietarin
radan varrella. 169 km Helsingistä. Iitin kirkolle
maanteitse 9 km. — Yksityinen liaararata
Leinin-seliin rantaan (ks. Kausala n-L e i n i n s e 1 ä n
rata). L. H-nen.

Kausalan-Leininselän rata, yksityinen
rautatie Kausalan asemalta Leininselän rantaan,
Kymijoen vesistössä; pituus n. 5 km. raideleveys
75 cm; omistaja liikemies Matti Multala,
Lahdesta. Liikkuvaan kalustoon kuuluu: 1
saksalais-tekoinen höyryveturi, 4 matkustaja- ja 12
tavaravaunua. Rakennuskustannukset n. 125,000 mk.
alkuperäinen kustannusarvio oli 95,000 mk.).
Kata valmistui kesällä 1910. —- Radan
tarkoituksena on saattaa valtionrautateitten
liikeyhtey-teen Iitin, Jaalan ja Valkealan pitäjiä koskevat,
Leinin. Pelingin ja Pyhäjärven rantaseudut;
jokapäiväinen laivaliike Leininselän rannasta
Jaalan kautta Voikkaan. — Neljän ensimäisen
kuukauden aikana (kesäk.-syysk. 1910) käytti
rataa n. 4.000 matkustajaa ja kuljetettiin sitä
myöten n. 12.000 m3 puutavaraa. L. H-ncn.

Kausaliteetti ks. Kausaalilaki.

Kausatiivinen (lat. causa = syy, aihe) 1. f a
k-t i t i i v i n e n verbi, johdettu verbi, joka
osoittaa kantasanalla ilmaistun tekemisen
teettämistä, aikaan saattamista, aiheuttamista, esim.
kaivattaa, langettaa (kantasanat: kaivaa,
lan-Icce). A. K.

Kausi ks. Geologinen ajanjako.

Kaustinen (ruots. Kaustby). 1. Kunta,
Vaasan 1., Pietarsaaren kihlak.,
Veteli-Perlio-Halsua-Kaustisen nimismiesp.; kirkolle
Kruunupyyn asemalta 43 km, Kokkolan kaupungista 49
km. Pinta-ala 274,5 knr, josta viljeltyä maata
5,511 ha (1901). Manttaalimäärä 20,ssss;
maatilojen lukumäärä 270, talonsavuja 260,
torpan-savuja 48 ja muita savuja 36 (1907). 3.624 as.
11909), joista n. 1% ruotsinkielisiä (1900); 473
ruokakuntaa, joista maanvilj. pääelinkeinonaan
harjoitti 379 (1901). 321 hevosta, 1,730 nautaa
(1908). — Kansakouluja 4 (1911). Kunnanlääkäri
yhteinen Vetelin, Halsuan ja Perhon kuntain
kanssa (asuu Vetelissä). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Penttilän ja Rauman sahat,
osuusmeijeri (kirkolla) ja Salonkylän sekä
kirkonkylän vesimyllyt. — Luonnonnähtävyyksiä:
omituisista luolistaan tunnettu Pöyskallio;
korkea Puhkion kallio, jolta avara näköala yli
Kaustisen. Vetelin ja Teerijärven pitäjien. — K:n
kirkonkylä on Vetelinjoen rannalla. 7 km
alapuolella Vetelin kirkonkylää. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen. Turun arkkihiippak.,
Kokkolan rovastik.; perustettu kappeliksi
Kokkolan emäseurakuntaan 1776; erotettu omaksi
khrakunnaksi 1S06. Kirkko, puinen, rakennettu
1777, korjattu ja isonnettu 1859. [E. E. Takala,
..Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlak. suom.
osasta" sivv. 108-09, 125-26, 168, 188. 204. 244,
294, 298 ja 305 (Suom. muinaism.-yhd. aikak.
XVII).] L. H-nen.

Kaustinen (kreik. kaustiko’s = polttava),
alka-linen, lipeämäinen, syövyttävästi vaikuttava aine.
K. sooda, natriumhydraatti. ks. Alkali.

Kauterisatsioni (kreik. kautter = polttorauta),
syövytysaineitten tai tulisen raudan tai
platinan y. m. avulla toimitettu kudosten
syövyttäminen tai polttaminen.

Kautokeino, pitäjä ja kihlakunta Norjan Rui-

Karl Ktiuisky.

jassa. Alattion-joen varrella, rajoittuu etelässä
Suomeen. Pinta-ala 7.526.» knr. 857 as. (1900)
(enimmäkseen lappalaisia tai sekarotuisia).
-Joutui 1751 Ruotsilta Norjalle.

Kautsiqni (lat. cauti’ö, < cav&re = taata)
vakuus, takaus.

Kautsky, Karl (s. 1854), saks.-tsekkil.
sosialistinen kirjailija, perusti 1883 aikakauskirjan
,.Die neue Zeit", joka siitä
lahtien K:n toimittamana
on ollut Saksan
sosiaalidemokratian virallinen
tieteellinen äänenkannattaja.
K. on tätä nykyä
oikeaoppisen marxilaisuuden
tunnetuin edustaja. Sekä
aikakauskirjassaan että
muutenkin hän on kiivaasti
taistellut E. Bernsteinin
y. m. edustamaa
revisionistista suuntaa vastaan;
hänen teoksistaan
mainittakoon: „Karl Marx’
öko-nomische Lehren" (1887,
suom. „Karl Marxin
taloudelliset opit") ;
„Tho-mas More und seine Utopie" (1887) ; „Das
Er-furter Programm" (1892, suom. „Erfurtin
ohjelma") ; „Die Agrarfrage" (1899, osa siitä suom.
..Sosialidemokratia ja maatalouskysymys") ; „Die
soziale Revolution" (1902, suom.
,,Yhteiskunnallinen vallankumous") ; „Ethik und
materialistiselle Gescliichtsauffassuug" (1906) ; „Der
Ursprung des Christentums" (1908). J. F.

Kautsu ks. K a u t s u k k i.

Kautsukki, gummi elasticum, tärkeä ja
laajan käytännön saanut kasviaine, jota saadaan
useista troopillisissa seuduissa kasvavien
Arfo-carpaceæ-, Apocynuceee- ja Euphorbiaceæ-heimoi
hin kuuluvien kasvien maitiaisnesteestä. Tärkeim
mät kautsukkikasvit ovat Castilloa elastica
Meksikossa, Bevea guianensis Etelä-Ameriikassa, Kink
xia clastica Afrikassa, Firus elastica Itä-Intiassa.
Ilancomia spcciosa Etelä-Ameriikassa,
Landol-phia ftorida Afrikassa sekä Manihot Glaziovii
Brasiliassa, Aasiassa ja Afrikassa. Haavoitetusta
puusta vuodatetaan maitiaisneste astioihin ja kui
vataan joko tavallisessa lämmössä tai tulella
savustaen. Usein lisätään kasvinesteeseen — sen
sitkistymisen jouduttamiseksi — kuumaa vettä
tai erinäisiä kasvinesteitä. Kaupassa jaetaan
k.-lajit niiden saantiseutujen mukaan. Päälajit ovat
ameriikkalainen, itä-intialainen ja
afrikkalainen; sitäpaitsi erotetaan vielä
par a-k. ja p i k i k u m i.

Raa’assa k:ssa on kumiaineen ohella
munan-valkuaisaineita. hartsia, epäorgaanisia suoloja,
y. m. Sen puhdistus toimitetaan rikkihiilen avulla.
Raaka k. liuotetaan rikkihiileeu ja liuokseen kaa
detaan alkoholia, jolloin puhdas k. saostuu.
Puhdas k. on ohuina levyinä läpikuultavaa, väritöntä,
tavallisessa lämmössä pehmeää ja kimmoista.
Tuoreet leikkauspinnat tarttuvat toisiinsa puris
tettaessa lujasti kiinni. Jäähtyessään k. kutistuu
tuntuvasti ja tulee kovemmaksi. 0°:ssa sen
ominaispaino on 0.»a-0,»«. — K. ei liukene veteen,
mutta paisuu huomattavasti lämpimässä vedessä
ja imee itseensä silloin vettä. Alkoholi turvottaa
kiehuvankuumana ollessaan k:n tuntuvasti, mutta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0334.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free