- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
619-620

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kautsukki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

tilit

Kautsukkikasvit— Kavallus

620

vuoksi k:u hinta on nopeasti kohonnut. —
Suo-meen tuotiin 1909 valmistamatonta k:ia ja
gutta-perkkaa Ö9.596 kg, arvoltaan 1,072,981 mk., josta
Saksan osalle tuli 66,: Kumi- ja
guttaperkka-teosten tuonnin arvo s. v. oli 4,555.602 mk.
(n. puolet kumijalkineita), josta Venäjältä 75,7 %
kumijalkineiden tuonnista 97%). — Varsinaista
1. teollisuutta harjoittaa meillä „Suomen
gummi-tehdas osakeyhtiö" Nokialla, jonka tuotannon arvo
190X oli 82S.Ö00 mk. ja työväen lukumäärä 88.

S. V. //. <£ J. A.

Kautsukkikasvit ks. K a u t s u k k i.

Kautsuleimasin valmistetaan kumista I.
kaut-sukista. Tätä varten tehdään kaava siten, että
tavallisilla kirjapainokirjasimilla ladottu
kirjoitus puristetaan pehmeään, vähässä ajassa
kovettuvaan massaan tai se kaiverretaan esim.
käsikirjoitusta jäljitellen metalliin. Kaavaan
valetaan ja puristetaan noin -|-140°:ssa C sulatettu
kumi. Oikean sulatuslämpömäärän käyttäminen
on tärkeä, sillä siitä riippuu leimasimen kovuus
1. vulkaniseerautuminen. Leimasin puhdistetaan
ja on sinänsä valmis. Käyttämisen
helpoittami-seksi on useanlaisia leimauspainimia. E. J. S.

Kauttakulku ks. Läpikulku.

Kauttakulkujuna, sellainen nopeakulkuinen
juna, joka sivuuttaa pysähtymättä pienemmät
väliasemat ja seisahtuu ainoastaan
suuremmilla-ja haara-asemilla. J. C-én.

Kauttu. Suluton kanava T a m p e r e-V i
r-t a i n kulkuväylällä, Ruoveden ja Paloveden
välisen Kautunvirran vierellä. Rakenn. vv. 1884-85
56,000 mk:n kustannuksella. Laajennettiin ja
korjattiin vv. 1903-04 87,148 mk:n
kustannuksella. Pit. 163 m, pohjan lev. 9 m, veden syv.
matal. ved. aik. 1,8 m. L. H-nen.

Kauttuan paperitehdas Euran pitäjässä, ’/i
km Pyhäjärvestä pohjoiseen, Eurajoessa olevan
Ylisen Kauttuankosken (putouskorkeus 6 m,
he-vo.svoim. 800) äärellä, rak. 1907-08, omistaja
A. .Ahlström osakeyhtiö. Siihen kuuluu
kymmenkunta tilaa Euran ja Honkilahden pitäjissä sekä
mylly. Tehtaassa valmistetaan käärepaperia 3.500
tonnia (1910) arvoltaan 700,000 mk. Työväestön
lukumäärä kaikkiaan 200; heillä on 10,000 mk:n
apurahasto; kirjasto. — K. on 1910
rakennettavaksi päätetyn K i u k a i s t e n-K a u t t u a n
radan toinen pääteasema. — K:n vanha,
historiallinen päärakennus ja kellotapuli ovat muistoja
entisestä K:n rautatehtaasta. Sen
perustamiseen vapaaherra Lauritsa Creutz nuor. sai
lupakirjan 1689. Valmistus käsittänyt
kankirautaa ja teollisuustakeita. E. E. K.

Kautz, Gyula [ta djulaj (1829-1909), unk.
taloustieteilijä; vv. 1862-92 professorina
Budapestin yliopistossa, v:sta 1883 Itävalta-Unkarin
pankin varakuvernöörinä, 1892-1900 sen
kuvernöörinä; 1865-83 edustajana Unkarin
parlamentissa; v :sta 1886 ylihuoneen elinkautisena
jäsenenä. Julkaissut unkariksi talous- ja
finanssi-tieteen käsikirjan y. m., saksaksi oivallisena
pidetyn teoksen: ..Theorie und Geschichte der
öko-nomik" (1858-60). J. F.

Kautzsch /-<«/, Emil Friedrich
(1841-1910), saks. V:n T:n tutkija, pääsi 1871 V:n T:n
selitysopin ylim. professoriksi Leipzigiin, 1872
saman aineen varsinaiseksi professoriksi Baseliin,
1880 Tiibingeniin, 1888 Halleen. K. oli „Der
deutsche Verein zur Erforschung Palestinas"

nimisen seuran perustajia ja johtomiehiä, tutki
heprealaista epigrafiaa, kirjoittaen Mesan
muistomerkistä (1878), Siloan kivikirjoituksesta (1881)
ja heprealaisista hautakirjoituksista (1900), ja
julkaisi m. m. >1884) Raamatun arameaa
käsittelevän kieliopin. Kuuluisimmat K:n julkaisuista
ovat Gesenius-Kautzschin paljon käytetty
heprean kielioppi, jonka 28 eri painoksesta K. on
toimittanut seitsemän viimeistä (1878-1908), ja
tieteellinen V:n T:n käännös „Die lieilige Schrift
des Alten Testaments", jonka K. on toimittanut
useiden tutkijain avustamana, ja jonka l:nen
painos ilmestyi 1894. 2:nen 1S96, ja 3:s lyhyillä
johdannoilla ja selityksillä varustettu painos:
I osa 1909 ja II osa" 1910. A. F. P-o.

Kauvatsa. 1. Kunta. Turun ja Porin 1.,
Loimaan kihlak., IIuittinen-Vampula-Kauvatsan
r>i-mismiesp.; kirkolle Kauvatsan rautatienasemalta
5 km. Pinta-ala 150.» km2, josta viljeltyä maata
2,963 ha (1901). Manttaalimäärä 2173;
talon-savuja 70. torpansavuja 105 ja muita savuja 419
(1907). 2,790 as. (1909), miltei kaikki
suomenkielisiä; 578 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 345 (1901). 324 he
vosta, 1,146 nautaa (1908). — Kansakouluja 2
(191 li. Kunnanlääkäri yhteinen Kokemäen kun
lian kanssa (asuu Kokemäellä). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Marttilan höyrysaha ja mylly
(Lievikoskella), Wasaran & kumpp. höyrysaha
(lähellä rautat. asemaa) ja Kauvatsan
osuusmeijeri. — 2. Seurakunta, Turun
arkki-hiippak., Porin ylärovastik.; kuuluu kappelina
Huittisten emäseurakuntaan, määrätty
erotettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi Keis. Senaatin
päätöksellä s/s 1882; perustettu alkujaan
saarna-huonekunnaksi 1646, tuli kappeliksi 1812. Kirkko,
puinen, rakennettu 1879. [J. R. Aspelin,
„Loimi-joen kihlak. pakanuudenaikuisia löytöjä" siv.
126 (Suomen muinaism.-yhd. aikak. II).] —
3. Rautatienasema (V I.), Porin radalla.
Aetsän ja Kyttälän asemien välillä, 81 km
Tampereelta, 55 km Poriin. — Kauvatsan kirkolle
5 km:n matka. L. B-nen.

Kavalergardskij polk ks. Chevalier
kaarti.

Kavaljeeri (ransk. cavalier, esp. naballcro, oik.
= ratsumies, ritari, < lat. caba’llus = hevonen),
hovissa palveleva aatelismies; hienotapainen her
rasmies; naisen miehinen saattaja, suojelija,
tanssittaja; keikari. — Englannin historiassa Kaarle
I:n Stuartin kannattajista sisällisen sodan
ai-kaua (1642-45) käytetty nimitys.

Kavalkadi (ransk. cavalca.de, < it. cavilcä’re
= ratsastaa, < lat. caba’llus = hevonen),
juhlallinen ratsukulkue.

Kavalleria (ransk. cavalerie, < lat. caba’llus
= hevonen), ratsuväki (ks. t.).

Kavallus, lainvastainen toiminta, jolla
tahallaan anastetaan toiselle kuuluva esine, minkä
itse, tekeytymättä syypääksi omaisuusrikokseen,
on haltuunsa saanut. Rangaistus on Rikoslain
29 luvun 1 §:n mukaan sakkoa taikka vankeutta
korkeintaan yksi vuosi. Jos tavara on
rikoksentekijän huostaan uskottu lukittuna taikka
sinetillä tai muuten suljettuna, taikka jos se oli
kapinasta, viholliselta, tulipalosta, vedenhädästä
tahi muusta sellaisesta vaarasta pelastettua
taikka jos asianhaarat muuten ovat erittäin
raskauttavat, on rangaistuksena vankeutta vähin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0336.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free