- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
627-628

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaviokuume ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

627 Keats—I

toon Drurylane-teatterissa Shylockina, Richard
III:na, Othellona, Macbethina, Hamletina ja
Ja-gona saavutti suuren maineen, jota vielä
laajensivat vierailut Skotlannissa, Irlannissa,
Pohjois-Ameriikassa ja Pariisissa. Teatterinjohtajana
Richmondissa hän kuoli ennen aikojaan
säännöttömän elintavan takia. K:n taiteelle oli ominaista
voimakas paatos ja taito herättää kauhua, mutta
sitä haittasi usein luonteen kokonaisuuden
laiminlyöminen, ja sen räikeimpien puolien
esilletuominen. A. Dumas vanh. on draaman muodossa
käsitellyt Keanin elämänvaiheita. Iv:n
elämäkerran ovat kirjoittaneet B. Cornwall 1183.1),
Ilawkins (1869) ja Molloy (1888).

2. Charles K. (1S11-68), edellisen poika,
samoin näyttelijä, etevä Shakespeare-luonteiden,
varsinkin Hamletin esittäjä. [Cole, „Life and
theatrical times of Charles K." (2 pain. 1860).]

J. D-l.

Keats [kits], John (1795-1821), engl.
runoilija. Lontoolaisen pika-ajurin poika, sai
kohtalaisen koulusivistyksen, rupesi ensin
apteekin-harjoittelijaksi, mutta luopui, rintataudin
pakottamana, tältä alalta, antautuen pienen
perinnön turvissa kokonaan runoilemiseen,
Spen-ser nuoruutensa runoilijaihanteena. V. 1817
ilmestyi K:n esikoisjulkaisu „Poems", seur. v.
kaunis kreikkalais-romanttinen runoelma
„Endy-mion". V. 1819 K. tutustui Itä-Intiassa
syntyneeseen naiseen, Fanny Brawneen, johon
palavasti rakastui. Jonkun aikaa hän eli tämän
naisen perheessä, ja tämä aika oli hänelle
onnal-linen ja hänen tuotannolleen hedelmällinen.
Mutta rintatauti pakotti hänet jo 1820
lähtemään lämpimämpään ilmanalaan, ensin Napoliin,
sitten Roomaan, missä hän kuoli.

K:n muut pääteokset ovat „Lamia" (1820),
samoin kuin „Endymiou", sen kehityskauden tuote,
jolloin klassilliset esikuvat ja kreikkalainen
mytologia täyttivät hänen mielensä; „Isabella, or the
Pot of Basil" (1820), jonka aihe on lainattu
Eoc-caccion ,,Decamerone"sta ja romanttinen ,,The
Eve of St. Agnes" (1820), jonka johtoaatteeaa on
vanha kansanusko, että Pyhän Agneksen yönä
henkien hetkenä kirkkomaan portista saattaa
nähdä, ketkä seuraavana vuonna kuolevat.
Murhenäytelmä „Otho the Great", jonka K. kirjoitti
yhdessä Brownin kanssa, kuten myös
draaman-katkelma „King Stephen" osoittavat, että K. oli
enemmän lyyrillinen kuin draamallinen kyky.
K:n kootut teokset julkaisi Forman (1883, 4 n.;
2 p. 1900, 5 n.) ja sama tekijä hänen kirjeensä
(1897). [Elämäkertoja: Lord Houghton (1848,
uusi pain. 1867), Colvin (1887), W. M. Rossetti
(1897) ja Marie Gothein (1897); vrt. Angellier,
„IJe Keatsii vita et carminibus" (1893) ; Hoops,
.,Keats Jugend und Jugendgedichte" (1895).]

J. UI.

Keb, egyptiläisten kosmologiassa maan jumala,
jolla taivaan jumalattaren Nutin kanssa oli pojat
Osiris ja Set sekä tyttäret Isis ja Neftys.

K. T-t.

Kebir [-i-] (arab.), suuri (esiintyy
paikannimien yhteydessä).

Keble [kihl], John (1792-1868), engl.
episko-paalinen pappi, hengellinen runoilija,
huomattavimpia miehiä Englannin uskonnollisessa
historiassa 19:nnellä vuosis., 1820-luvulla alkaneen
korkeakirkollisen herätyksen ensimäinen johtaja.

^eckman 628

Julkaisi 1827 hengellis»" runokokoelman ,,The
Christian year", jolla herättäjänä on ollut suuri
merkitys. Pian Newman ja Pusey joutuivat K:n
vaikutuspiiriin: 1833 hän piti Oxfordin
yliopistolle kuuluisau herätyssaarnansa ..kansallisesta
luopumisesta" antaeu siten alun Oxford-liikkeelle
(ks. t. ja A n g 1 i k a a n i n e n kirkko); sam. v.
hän julkaisi uuden liikkeen ohjelmalauseet. K:n
kirjallisesta tuotannosta mainittakoon vielä „A
metrical version of the Psalter" (1839), „Lyra
innocentium" (1846), ..Sermons for the Christian
year" (11 nid., 1875-80).

Kebnekaise, Ruotsin korkein vuori
Jukkas-järven pitäjässä Norrbottenin läänissä, 2,123 m.
korkea, aina lumen peittämä, jäätiköitä.

Kebrakko-puu ks. Quebrach o-p u u.

Kechua ks. K e t s u a.

Keckman [tsek-], Kaarle Niklas (1793

1838), yliopistomme ensimäinen suomen kielen
lehtori ja ensi miehiä suomen kielen ja
suomalaisen kirjallisuuden viljelystyössä 1800-luvun
alkupuolella. Syntyi Oulussa 25 p. heinäk. 1793;
isä kauppaneuvos Lars Henrik K.
(peräpohja-laista pappissukua); äiti Helena Schulin, jonka
aikaisemmasta avioliitosta F. M. Franzén (ks. t.)
oli syntynyt. Tuli ylioppilaaksi 1809 ja osoitti
jo j lioppilasaikanaan vilkasta suomen kielen har
rastusta; maisteriksi syks. 1815. Toimi ensin
v. t., sitten vak. yliopiston kirjaston
amanuenssina 1S16-29, julkaisten 1821 ensimäisen siihen
asti suomeksi painettujen kirjain bibliografisen
luettelon ,.Förteckning å härtills vetterligen
tryckta finska skrifter". Otti 1822-23
aputoimittajana osaa ..Turun Viikko-Sanomain"
(ks. Becker, Rein h. von) julkaisemiseen;
suoritti myöskin Sak. Topelius vanh:n „Vanhojen
runojen" l:sen vihkon korjausluvun. V. 1829
julkaistuaan latinankielisen väitöskirjan suomen
kielen teonsanaiu taivutuksesta (,.De formis
con-jugationum in lingua Fennica meditationes")
K. v. 1829 nimitettiin edell. vuonna perustettuun
yliopiston suomen kielen lehtorin virkaan. Tässä
sitten vajaan vuosikymmenen ahkerasti
työskenneltyään hän verraten varhain kuoli 9 p. toukok.
1838, jättäen jälkeensä suuret määrät alaansa
koskevia käsikirjoituksia: kieliopillisia
muistiinpanoja suomesta ja sen sukukielistä, kirjallisuus
ja kansanrunouspoimintoja m. m. suomenkielistä
lukemistoa varten, sauastokokoelmia sekä
,,Kalevalan", ..Kanteleen" ja Topeliuksen „Vanhain
runojen" y. m. ruotsinnoksia y. m., jotka joutuivat
Suom. kirj. seuran haltuun. Tämä seura valitsi
1831 syntyessään yksimielisesti K:n
puheenjohtajakseen, mutta hän erosi tästä toimesta pian,
koska siihen muka tarvittiin toimeliaampi ja
ymmärtäväisempi mies. Hänen asunnossaan seura
piti ensimäiset kokouksensa ja E. Lönnrotin
lähdettyä kes. 1831 runomaille ja sittemmin
muutettua Kajaaniin, hän sen sihteerinäkin toimi
uhrautuvasti kuolemaansa saakka. Tässä
asemassaan ja E. Lönnrotin persoonallisena ystävänä
hän m. m. kehoittavilla kirjeillään ja
vilpittömällä asianharrastuksellaan henkisesti kannatti
ja tuki L:n kansanrunoudenkeräyspuuhia ja
edisti runojen julkaisemista niin tehokkaasti,
että seura Kalevalan ilmestyttyä 1835 määräsi
hänelle lahjapalkkioksi 200 paperirupl. (ainoa
palkka mitä K. koko sihteeriajaltaan sai).
Kan-sanrunoudenharrastustaan hän oli osoittanut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0340.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free