- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
631-632

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kecskemét ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

631

Kehite—Kehruu

Kehite ks. Valokuvaus.

Kehittely, mns. (saks. Durchführung =
läpikul-jetusi, on alkuaan tarkoittanut fuuga-sävellyksen
ryhmitystä eri taitteisiinsa, siten että kussakin
niistä fuugan pääaihe (1. teema) esiintyy
johdonmukaisessa järjestyksessä eri äänissä ja
erilaisissa ilmausmuodoissa. Teeman esiintymisten
lomissa on väliryhmiä, joissa siitä johtuvia
vapaampia aihemuodostuksia kehkiää toinen
toisestaan säveltäjän mielikuvituksen
„kehittele-minä". Näitten väliryhmien laadun vuoksi on
k.-nimitys sittemmin tullut tarkoittamaan
suuremmissa soitinsävellysmuodoissa esiintyviä
samantyylisiä välittäviä ja huipentavia
sävelryli-miä. Sonaattimuodon keskimäistä jaksoa (vrt.
Keskiosa) nimitetään sen johdosta suorastaan
k.-j aksoksi. i. K.

Kehittävä opetusjuoksu ks. 0 p e t u
s-juoksu.

Kehitys sana merkitsee alkuansa, aivan
samoin kuin lat. ëvolii’tiö, jonkin jo olemassa
olevan. mutta peitetyn auki käärimistä eli
paljastamista. Kehityksen eli evolutsionin käsitettä
on alkuansa sen mukaisesti ajateltu, mutta tämä
käsitteen piirre on vähitellen hävinnyt
uudenaikaisesta k.-aatteesta (ks. Evolutsioni).

A. Cr.

Kehityslaki lausuu monien ajattelijain
mielestä maailmankulun perusolemuksen. Sen
jälkeen kuin nykyaikana kehitysaate oli tullut
valtaan yleisessä maailmankäsityksessä, ovat monet
yrittäneet yhden ainoan lain muodossa lausua
maailmankehityksen yleisen omituisuuden.
Kuuluisin on Spencerin oppimuodostus, jonka
mukaan kaikki kehitys on siinä, että olevainen
muuttuu hajanaisesta, tasarakenteisesta
(homogeenisesta) ja epämääräisestä olotilasta
yhtenäiseen, sekarakenteiseen (heterogeeniseen) ja
määrättyyn olomuotoon. Väärin on kuitenkin arvella,
että tämäntapainen k. muka on varsinainen,
vaikuttava syylaki. Mikäli tämäntapainen „laki"
tosiaankin toteutuu luonnon kulussa, on se tulos
hyvin monien, mutkikkaiden eri voimien ja
syiden yhteisvaikutuksesta; se on sentähden
ainoastaan yleinen kaava, jonka mukaisesti luonnon
ilmiöt usein tai tavallisesti kehittyvät, mutta ei
mikään kausaalinen peruslaki, joka sisällisestä
välttämättömyydestä aina toteutuisi, (vrt. E v
o-I u t s i o n i-o p p i.) A. Gr.

Kehitysmekaniikka, uudenaikainen biologisen
tutkimuksen haara, joka on asettanut
tehtäväkseen selvittää mekaaniset (kernialiis-fysikaaliset)
syyt organismin kehityksessä esiintyviin
muodonmuutoksiin. K:n tutkimusmenettely perustuu
pääasiallisesti kokeisiin, jonka vuoksi sitä usein en
nimitetty myös kokeelliseksi kehitysopiksi. Sen
päämäärä on, sanoo opin perustaja W. Roux,
kehityksen mekanistinen selittäminen. [Roux,
„Ar-cliiv für Entwickelungsmechanik" (v:sta 1894
alkaen) ja saman tutkijan „Die
Entwickelungsmechanik" (1905).] K. M. L.

Kehitysoppi ks. E v o 1 u t s i o n i-o p p i sekä
Polveutumisoppi.

Kehl [-el], kaupunki Badenissa, Reinin oik.
rannalla, sen ja Kinzigin yhtymäkohdassa,
vastapäätä Strassburgia, johon se on yhdistetty
rautatiellä; 3,284 as. (1909), sen viereisessä K:n
kylässä 4.1G4 as. (1900). Saha-, selluloosa-,
tupakka-, hattu- y. m. teollisuutta; kauppa vilkas;

satama. Linnoitettu. — Strassburgin naapurina
K. on monasti ollut ranskalaisten ja
saksalaisten hyökkäysten esineenä. V. 1870
Strassbur-gista suunnattu pommitus hävitti sen
suurimmaksi osaksi. (E. E. K.)

Kehnokasvuinen, metsiinli., maaperä, jolla
metsänkasvu on hidas ja epävarma; sellaisia ovat
rämeet ja kallioperäiset maat sekä korvet, joissa
vedenjuoksu on huono. (Käytännössä on nimitys
„vähemmän kasvullinen" yleisempi.) L. I-o.

Kehnäsieni (Pholiota) ks. Helttasienet.

Kehr [kër], Karl (1830-85), saks. pedagogi,
oli johtajana eri seminaareissa ja vaikutti sekä
tässä toimessaan että kirjallisella toiminnallaan
huomattavasti Saksan kansakoululaitoksen
kehitykseksi. Hänen tunnetuin teoksensa „Praxis der
Volksschule" on ilmestynyt useissa painoksissa ja
käännetty monille kielille, myöskin ruotsiksi
mukaillen (1871). K:n muista teoksista mai
nittakoon: „Der christliche Religionsunterricht’’.
..Praktiselle Geometrie für Volks- und Portbil
dungsschulen" sekä hänen toimittamansa 4-nitei
nen ..Geschichte der Methodik des deutselien Volks
schulunterrichts" (2: nen pain. 1887-93). V. 1872
K. ryhtyi toimittamaan kasvatusopillista
aikakauskirjaa „Pädagogische Blätter für Lelirerbil
dung und Lehrerbildungsanstalten". [Klein
schmidt, „Karl Kehr" (1898).] O. M-e.

Kehruu, pitkän, koossa-pysyvän langan
muodostaminen lyhyistä syistä yhteenliittämällä ja
kiertämällä. Kehruutaito on tunnettu jo
histo-riantakaisilta ajoilta. Alkuperäiset kehruu välineet
olivat kehräpuu ja kehrävarsi (ks. n.).
Vasta 1530 braunschweigilainen Johann Jurgen
rakensi rukin, jossa häkillä varustettu k i e
r-r i n. häkkikehrä (fly, flyer) kiertää ja kokoaa
langan. V. 1738 engl. Lewis Paul rakensi
kehruu k o n e e n, jossa oli hahtuvan venytysvalssit
ja häkkikehrä, mutta tämä kone ei kuitenkaan saa
vuttanut menestystä. Samoihin aikoihin ilmestyi
Hargreavesin jenny-kone (ks. t.), jota 1772
parannettiin siten, että kiertimet muutettiin
liikkuvalle vaunulle ja etulangan päästövalssit
koneen kehyksen takaosaan. Venytys saatiin aikaan
siten, että kiertimet vaunun kulkiessa
ulospäin sekä venyttivät että kiersivät hahtuvan
langaksi ja vaunun palatessa takaisin
päästö-valssien luo kokosivat langan. — Arkwright otti
käytäntöön Lewis Paulin rakentamat
venytys-valssit ja Jiirgenin keksimän häkkikehrän, joista
hän sopivasti yhdistämällä muodosti todellakin
käytännöllisen kehruukoneen. Tätä käytettiin
aikanaan vesivoimalla, josta nimi w a t e r-k o n e
(uater-mashine). Se tunnetaan myös nimellä
trostelikone. V. 1775 Samuel Crompton sovitti
venytysvalssit jenny-koneeseen rakentaen siten
muulikoneen (mule-jenny). Vähitellen onnistui
engl. Robertsin 1825 rakentaa tämä kone
itsestään toimivaksi i t s e k e h r ä ä j ä k s i (s e 1 f
act ori), joka meillä tunnetaan myös nimellä
rukki. Samaan aikaan 1823 kehittyivät
etu-keli räyskoneet fly-frame. Water-koneesta
kehittyi Ameriikassa 1833 nykyinen
rengaskeh-r u u k o n e.

Kehruukoneen kehittyessä keksittiin myös
alkuvalmistuskoneistoja. V. 1748 Lewis Paul
muutti käsikarstan koneelliseksi
sylinteri-karstaksi. Tämän Arkwright 1773 kehitti
täydelliseksi karstakoneeksi, joka muo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0342.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free