Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kehruuaineet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
633
dosti soveliaan hahtuvan’ puuvillan kehräystä
varten. Myöhemmin 1857-61 Ernst Gessner sovitti
karstakoneeseen villan kehräystä varten
tarpeellisen h a h t u v a n j a k a j a n (continue), joka
muodostaa villa-selfactoria varten soveliaan
etu-langau. E. J. S.
Kehruuaineet jaetaan kivennäissyihin,
kasvi-kyihin ja eläinsyihin. — 1. Kivennäissyistä
tunnetaan asbestikuidut, lasi- ja metallilangat. —
2. Kasvi syyt jakautuvat siemensyihin,
ruukosyi-hin, lehtisyihin ja hedelmäsyihin. o. Siemensyistä
on vain puuvilla 1. puumuli tärkeä. 6. Runkosyitä
tunnetaan useita kuten pellava (LinutnJ, hamppu
iCajitiabis), juutti (CorchorusJ ja ramie
(Bcchmeriä). c. Lehtisyyt ovat harvinaisempia, mutta
verrattain tärkeitä ovat näistä manillahamppu,
l uden-Seelannin hamppu, sisal-hamppu ja
aboe-hamppu. d. Hedelmäsyistä on mainittava vain
kookossyyt. 3. Eläiusyyt ovat villa, karvat ja
silkki. Villa ja karvat ovat oikeastaan samaa
ainetta eroten vain vähän toisistaan. Villaa
tunnetaan monta lajia nim. lampaanvilla,
kasmir-villa, angoravuohen villa (mohair),
alpakka-villa, pacon 1. vikunjan villa, kamelinkarvat,
lehmänkarvat ja monien muiden eläinten karvat.
Silkki on silkkiperhosentoukan valmistamaa
lankaa eikä siis oikeastaan kehruutuote.
Edellisten lisäksi on mainittava useita
keinotekoisia raaka-aineita kuten villalumpuista
repimällä valmistettu soddv ja mungo sekä samoin
silkkijätteistä uudestaan valmistetut syyt kuten
ilorettisilkki ja chappesilkki. Keinotekoinen
silkki valmistetaan selluloosasta. Paperilangat
valmistetaan paperista, ja monista muista
vähemmän tärkeistä raaka-aineista saadaan muita
keh-ruutuotteita. vrt. Kuitu. E. J. S.
Kehruuhuone. Euroopan kaikissa maissa yhä
kasvavan irtolaisuuden vastustamiseksi alettiin
useissa valtioissa 1400-luvun keskivaiheilta
alkaen perustaa työlaitoksia, joita, sikäli kuin ne
olivat naisia varten, nimitettiin kehruuhuoneiksi.
K:siin, joihin alkuaan määrättiin vain
siveettömiä ja irtolaisnaisia, alettiin sittemmin panna
myöskin rikoksentekijöitä, samalla kuin niissä
lisäksi alettiin säilyttää pahantapaisia lapsia,
mielisairaita, vieläpä köyhiä ja orpolapsia,
yleensä kaikkia, jotka tavalla tai toisella olivat
yhteiskunnalle epämukavia tai joista
yhteiskunnan tuli pitää huolta. Samassa määrin kuin
sittemmin käsitys rangaistuksen luonteesta
muuttui, muuttuivat myöskin k:t osittain
varsinaisiksi rangaistuslaitoksiksi, osittain työlaitoksiksi
sellaisia varten, jotka viettivät kuljeksivaa,
työtöntä ja siveetöntä elämää, olematta kuitenkaan
varsinaisesti rikollisia. — Vanhin asetus
ruot-salais-suomalaisessa lainsäädännössä k:sta on
Kaarle XII:n antama säännös 26 p:Itä lokak.
1698. Tämä määräsi perustettavaksi k:n
(spinn-hus) siveettömiä naisia varten („för allehanda
uahnartiga, fölira och starka qvinspersoner"),
joiden, uudessa laitoksessa, paitsi muuta,
päivittäin tuli kehrätä määrätty määrä pellavaa („göra
sitt vissa arbete med lijns beredande, häklande
och spinnande"). Vankeinhoidon uudestaan
järjestämisen aikana oli Suomessa kaksi k:tta,
toinen Turussa, toinen Lappeenrannassa. -4. T.
Kehruukone ks. Kehruuteollisuus.
Kehruurauhaset, useitten hyönteislajien
toukilla, hämähäkeillä ynnä eräillä muilla eläinryh-
634
millä tavattavia rauhasia, jotka erittävät
hienoiksi rihmoiksi venyvää, ilmassa heti
hyytyvää limaa. Rihmoja eläimet käyttävät
muna-suojuksien, pyyntiverkkojen, kotelokoppien,
bvs-suksen (ks. t.) y. m. valmistukseen.
Hyönteisten, eritoten perhosten toukilla, k. ovat kaksi
pitkää, putkimaista takaruumiiseen ulottuvaa elintä,
jotka aukeavat yhteisellä tiehyellä alahuuleen.
Hämähäkeillä on takaruumiissaan hyvin
lukuisia (100-1,000) k:ia, joiden tiehyet johtavat
muutamiin (2-3 paria) takaruumiin päässä oleviin
pieniin, liikkuviin kohoumiin, kehruunystyröihin,
aueten näiden kärjessä tavattaviin hienoihin
pi\t-kiin. Takajalkojen kampamaisilla kynsillä
hämähäkki yhdistää hienot rihmat yhdeksi ainoaksi,
jota se käyttää verkkonsa kutomiseen. K. M. L.
Kehruutehdas on teollisuuslaitos jossa
tekstiiliraaka-aineet (villa, puuvilla, pellava j. n. o.)
joko käsin tai mekaanisen kehräyksen avulla
muutetaan langaksi, vrt. K u t o m a t e o 1 1
i-s u u s. E. J. S.
Kehruuteollisuus käsittää kaikki ne työt
joiden avulla kehruusyyt puhdistetaan ja
valmistetaan langaksi. Tarkoitus on yhdistää syyt
toisiinsa siten, että niistä kiertämällä muodostuu
tasainen koossapysyvä lanka. Kehruuteollisuus
jakautuu käsinkehräykseen ja kone- 1.
mekaaniseen kehräykseen (vrt. K e
h-r u u).
Käsinkehräys tapahtui alkuaan kehräpuun ja
kehrävarren (värttinän, kiertimen) avulla.
Kehrättävät syyt sidottiin kuontaloon, jonka
muoto eri aikoina ja eri olosuhteissa on
vaihdellut. Vasemmalla kädellä vedettiin kuontalosta
syitä, jotka järjestettiin samalla tasaiseksi
hahtuvaksi ja kehrävartta käyttävä oikea käsi
antoi tälle kierteen. Kehrävarsi oli n. 20-30 cm:n
pituinen ohut puikko, jonka alaosaan oli
kiinnitetty pieni vauhtipyörä 1. „surra" pitämään sitä
jatkuvassa liikkeessä. Kehrävarren keskipalkalle
sidottiin langan pää ja kiinnitettiin lanka vielä
silmun avulla kehrävarren päähän. Kierre
saatiin siten, että langassa riippuva kehrävarsi
pantiin nopeasti pyörimään akselinsa ympäri. Kun
oli saatu syntymään riittävä määrä kierrettä,
koottiin muodostunut lanka kehrävarren
ympärille, ja kehruu jatkui edelleen (ks.
Kehräpuu, Kehrävarsi). Rukki muutti
käsin-keliräyksen tuottavammaksi. Rukilla kehräys
eroaa edellisestä siinä, että langan kiertäminen
ja kokoaminen saattaa tapahtua samalla kertaa.
Alkuaan oli rukin kierrin tosin vain
vaakasuora kapula, mutta sittemmin rakennettiin siihen
häkki 1. siivet ja asetettiin kiertimen
ympärille rulla, jonka kiertoliike erikoisen
välityshihnan avulla tehtiin kiertimen liikettä
hitaammaksi. Kun molemmat pyörivät samaan
suuntaan, saadaan langalle kierre, ja nopeuksien
ero aiheuttaa langan kokoamisen.
Mekaanista kehräystä on kehrättävien
raaka-aineiden mukaan eri haaroja: puuvillan-,
karstavillalangan-, kampavillalangan-, pellavan-,
hampun-, juutin-, ramienkehräys y. m.
Puuvillankehräys. Puuvillan
koneellinen käsittely alkaa heti korjuun jälkeen, jolloin
siitä ginn-koneella erotetaan suurin määrä
siemeniä, perkeitä sekä lyhyviä puuvillakuituja.
Tämän yhteydessä tapahtuu paalien sitominen.
Xämä lajitellaan varsin huolellisesti ja myydään
Kehruuaineet—Kehruuteollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
