- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
639-640

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kehruuteollisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1539 Kehruut

terminamarkkinoilla (pörsseissä). Tehtaisiin
saavuttuaan paalit avataan ja puuvilla pöyhitään
ja puhdistetaan erilaisissa koneissa, jotka siitä
lopuksi muodostavat leveän vuotamaisen. rullaksi
käärityn vanun 1. laapin. Tämä laappi on valmis
karstattavaksi. Karstauksen suorittaa
karsta-kone, jonka työpinnat ovat karstakankaalla
päällystetyt. Karstakangas on joko nahkaa tai
nykyään tavallisemmin paksua moninkertaista
puuvillakangasta, jonka läpi on pistetty
teräs-lankapiikkejä. Kuvat 1 a ja b osoittavat
karsta-piikkien työasemaa karstatessa. Ylempi
karsta-kangas on joko liikkumaton tai kulkee samaan
suuntaan mutta eri nopeudella kuin alempi.
Tällöin piikit jakavat ja oikovat väliin tulevan
puuvillan. Kuva 1 c esittää toisen aseman, jossa
piikkien kärjet osoittavat samaan suuntaan. Se
karstakangas, jonka liikenopeus tässä on
suurempi, ottaa itseensä s. o. kääntää puuvillan.
Kaikki nämä kolme muotoa tavataan
karsta-koneessa. Karstauksen tarkoitus on oikoa,
puhdistaa ja osaksi järjestää puuvillasyyt
yhdensuuntaisiksi sekä muodostaa koossapysyvä h a
h-t u v a seuraavia käsittelyjä varten. Puuvillan
karstauksessa käytettiin alkuaan n. s.
rulla-karstaa, jonka rakenne muistuttaa lähemmin
villakarstaa. Nykyään puuvilla karstataan
levy-karstoilla, joiden rakenteen kuva 2 (levykarstan
pitkittäisleikkaus) osoittaa. Valmistuskoueissa
saatu laappi A asetetaan karstan laappirullalle
A„ josta se kulkee pitkin metallipöytää nuolen
suuntaan. Pöydän ja syöttövalssin B välistä
ottaa nopeasti pyörivä valssi C puuvillan
kuljettaen sitä eteenpäin, kunnes karstakankaalla
päällystetty iso sylinteri S, jonka kehänopeus
on suurempi, riistää puuvillan CMtä. Sylinterin
yläpuolella on levyketju D, joka on muodostettu
kapeista karstakankaalla päällystetyistä levyistä.
Näitä vastaan tapahtuu karstaus, sillä levyjen
liikenopeus on sangen pieni, tuskin huomattava.
Dofferi E pyörii myös hitaammin kuin sylinteri
S, joten se ottaa vastaan puuvillan sylinteristä,
llakkaaja H irroittaa puuvillan ohuena harsona
dofferilta ja valssipari F vetää sen suppilon kautta
pyöreäksi hahtuvaksi, joka aukon L kautta
johdetaan kannuun K. — Kaikki karstakoneen nopeasti
pyörivät osat ovat suojuksilla peitetyt haitallisen
ilmavedon estämiseksi.

Seuraava käsittely on venyttäminen,
jonka tarkoituksena on tasoittaa hahtuva ja
järjestää syyt yhdensuuntaisiksi. Tämä tapahtuu
venytys- 1. h a h t u v a k o n e e s s a, jonka
toimivat osat esitetään leikkauskuvassa (kuva 3).
Karstakoneessa muodostetuista kannuista K
syötetään hahtuvat venytyskoneen valsseihin
Valssipari V, pyörii hitaimmin ja V3, V, ja V,
kukin nopeammin kuin edellinen. Täten hahtuva tulee
venytetyksi ja kootaan valssien .1/ kautta
hahtuva-kannuun N. Tavallisesti syötetään
venytysv-ils-seihin kuusi hahtuvaa yhdessä ja tämä kimppu
venytetään kuusikertaisesti. Tällöin saadaan uusi
hahtuva, joka on yhtä paksu kuin kukin
alku-peräisesti syötetyistä hahtuvista. Muut kuvassa
esitetyt koneistot osoittavat apukoneistoa, joka
sähkömagneetin avulla pysäyttää hahtuvakoneen,
niin pian kuin joku pää katkeaa tai muuta
säännöttömyyttä työssä tapahtuu.
Hahtuvalle annetaan tavallisesti kolme toisiaan
seuraavaa venytystä. Jos jokaisessa venytyksessä

:otlisuus 040

kerrataan G hahtuvaa ja venytetään 6-kertaisesti,
saadaan 6x6x6 = 216-kertainen kertaus sekä
samoin 216-kertainen venytys. Tämä suuri
kertaus saa aikaan, että eri hahtuvissa paksut ja
ohuet paikat tasoittavat toisiaan. Venyttäessä
taas syyt asettuvat yhdensuuntaisiksi hahtuvan
pituussuunnan kanssa. Ylemmät valssit
puristetaan lujasti alempia vastaan, etteivät hahtuvat
pääsisi luistamaan venyttäessä. Valssiparien
etäisyydet toisistaan ovat asetettavat kehrättävän
puuvillan kuitupituuden perusteella niin pitkille
välimatkoille, ettei kuituja vedetä poikki. Siis
valssiparien keskinäiset etäisyydet ovat hieman
suuremmat kuin syiden pituus.

Hienoimpien puuvillalankojen keliräyksessä
seuraa venytystä kampaus. Kampauksen
tarkoitus on erottaa puuvillahahtuvasta kaikki
määrättyä raja-arvoa lyhyemmät puuvillasyyt ja
järjestää jäljellejäävät verrattain tasapitkät syyt
yhdensuuntaisiksi hahtuvaan. -— Kampaus
suoritetaan kampakoneella, joita on useita eri
malleja. Puuvillankampauksessa käytetyt
kampa-koneet ovat Heilman mallia. Kuva 4 esittää
pitkittäisleikkauksen Heilman-Slumbergerin
kampa-koneesta. Venytyskoneen hahtuvista muodostettu
vanurulla asetetaan päästörullille A, jotka
vähitellen kehittävät vanurullaa auki; vanuvuota
johdetaan syöttövalssien BC kautta pihtiin DZ.
Kun n. 15-20 mm vanua on tullut pihdin toiselle
puolelle, sulkeutuu pihti ja valssin E pyöriessä
sen karstapiikeillä varustettu puoli kampaa
tämän pään, kuljettaen pois kaikki ne lyhyet syyt,
joita pihti ei pidätä. Harja F erottaa ne
piikeistä ja vie valssiin G, josta hakkaaja II
poistaa syyt pudottaen ne ohuena harsona alas
laatikkoon. Niin pian kuin vanun pää on
kammattu, avautuu pihti DZ ja kampa i painuu
vanun läpi samalla kertaa kuin nahalla päällystetty
valssi ./ kääntyy parivalssiensa ympäri lähestyen
vanun kammattua päätä. Pyörän E uurteinen
segmentti avustaa tällöin nostaen vanun
kammatun pään valsseihin J. Nämä valssit vetävät
kaikki pitkät syyt kamman i läpi, joka estää
lyhyviä syitä seuraamasta mukana. Pitkät syyt
liittyvät aikaisemmin kammattuihin ja täten
muodostunut kampahabtuva kulkee valssin O
vetämänä suppilon M läpi ja kootaan kannuun.
Kammatut puuvillahahtuvat kerrataan ja
venytetään uudestaan hahtuvakoneissa. Kuten
työtavastakin voi päättää, on kampakoneen tuotanto
verrattain pieni ja kampauskustannukset tulevat
kalliiksi. Lisäksi kadottaa puuvilla
kampauksessa 15-20 % lyhyviä syitä, joka seikka osaltaan
tekee kammatun puuvillan verrattain kalliiksi.
Ainoastaan hienoimmat langat n:o 100:ksi ja
siitä ylöspäin kehrätään tavallisissa oloissa
kammatusta puuvillasta.

Tavallisten puuvillalankojen keliräyksessä
kampaus jätetään pois ja siirrytään suorastaan
venytyksen jälkeen etukehfäykseen.
Etukeh-räyksen tarkoitus on kertaamalla tasoittaa ja
venyttämällä vähitellen ohentaa hahtuvat
langaksi. Etukehräyskoneita f 1 y-f r a m e on
tavallisesti kolme ja hienoimpien kammattujen
puuvillojen keliräyksessä neljä. Rakenteeltaan ja
toiminnaltaan nämä ovat aivan toistensa kaltaisia
eroten vain kierrinten tiheydessä ja
suuruudessa. Etukehräyskoneet tunnetaan nimillä
slub-bing, intcrmediate, roving ja jack-frame; tavaili-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0346.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free