Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kehruuteollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
641
Kehruuteollisuus
612
sille puuvillalangoille käytetään vain kolmea
ensinmainittua (esi-, keski- ja hienokäämijää).
Kuvassa 5 nähdään e s i k ä ä m i j ä n
poikkileikkaus. Ilahtuvakannusta L nousee hahtuva
johtorullan K yli ja saapuu venytysvalsseihin J,
joita on kolme paria. Valsseista se saapuu
venytettynä etulankana kiertimen B päähän ja häkki
AC johtaa sen käämille (bobinille) D. Tämä
etu-lanka on varsin heikkoa, sillä sille on annettava
vain sen verran kierrettä, että se saadaan
pysymään koossa. Käämi ja kierrin saavat
kumpikin oman tarkalleen määrätyn liikkeensä.
Siten että ne pyörivät samaan suuntaan, saa
etu-lanka kierteen. Käämi pyörii sen verran
nopeammin, että se samalla kokoaa muodostetun langan,
mutta ei jännitä lankaa. Käämin muoto
tehdään molemmista päistään kartiomaiseksi siten,
että käämiä kantava pöytä F kokonaisuudessaan
liikkuu ylös ja alas sekä sen liikuntomatka
lyhenee joka kerralla kuin uusi lankakerros
lisääntyy käämille. Toisen ja kolmannen käämikoneen
tehtävä on lisäksi tasoittaa ja ohentaa etulankaa,
niin että se lopullisesti kehruukoneessa
venytetään ja kierretään langaksi. Tämä lopullinen
keliräys tunnetaan nimellä h i e n o k e h r ä y s.
Puuvillan hienokehräyskoneina käytetään
nykyään rengaskehruukonetta ja itsekehrääjää 1.
selfaktoria.
Rengaskone esitetään poikkileikkauksena
kuvassa 6. Tässä nähdään hienokäämijän puola A,
josta etulanka johdetaan venytysvalsseihin C.
Tarpeellisen hienoksi venytettynä se kulkee
lauganjohtajaan D, joka on kohtisuorasti
kiertimen yläpuolella. E on kiertimen ympärillä
oleva rengas, johon teräslangasta tehty n. s.
matkustaja on sovitettu siten, että se rengasta
pitkin pääsee kulkemaan kiertimen ympäri.
Kun sylinteri T, nauhan avulla antaa kiertävän
liikkeen kiertimelle, niin langanjännitys
pakottaa matkustajan F kulkemaan ympäri. Täten
lanka saa kierteen ja kokoaminen saadaan
aikaan siten, että matkustaja hangatessaan rengasta
vastaan jää jälelle kiertimestä.
Rengaskehruu-koneella kehrätään yleensä kovempikierteistä
lankaa kuin itsekehrääjällä 1. muulikoneella.
Rengas-kehruussa saatu loimilanka tunnetaan yleensä
nimellä icater-turist ja kudelanka icaier-iceft.
Selfaktori- 1. muulikehräys eroaa täydellisesti
edellisestä. Venytys tapahtuu (kuva 7)
veny-tysvalsseissa B, mutta kiertimet ovat
sovitetut vaunulle ja liikkuvat sen mukana
edestakaisin asemien L ja .1/ välillä. Kehräys
voidaan jakaa eri toimintajaksoihin: 1.
venytys-valssit venyttävät ja päästävät lankaa
määrätyllä nopeudella, vaunu liikkuu nuolen suuntaan
(kuva 7) hieman suuremmalla nopeudella ja
kiertimet kiertävät lankaa. 2. Saavuttuaan
asemaan .lf vaunu ja venytysvalssit pysähtyvät, mutta
kiertimien nopeus kiihtyy antaakseen langalle
lopullisen kierteen. 3. Kun on saatu tarpeeksi
kierrettä, pysähtyvät kiertimet ja pyörähtävät
muutaman kierroksen takaisin päin. Samalla
langanjohtaja T asettuu ohjaamaan lankaa
puolalle ja jolitaja S jännittämään lankaa niin
kireälle, ettei kierresykkyröitä muodostu. 4.
Vaunu alkaa nyt kulkea venytysvalssia kohti.
Kiertimet pyörivät samaan suuntaan kuin
alussakin ja lanka juoksee puolalle
langanjohta-jien ohjaamana. Selfaktori- 1. muulikehräyksessä
21. IV. Painettu 15.12.
tulee langalle verrattain vähän rasitusta, ja
täten voidaan siis kehrätä varsin hienoja ja
löyhä-kierteisiä lankoja. Selfaktorilangat merkitään
nimillä mule-tvnst (joka tarkoittaa loimilankaa)
ja mule-weft (kudelanka).
Kertaus tapahtuu samantapaisilla koneilla
kuin kehräyskiu, mutta venytysvalssien asemasta
on silloin sovitettu koneeseen vain
yksinkertainen päästövalssilaite. — Puuvillaisia v i g o g n
e-lankoja kehrätään yleensä hyvin lyhytsyisestä
puuvillasta ja näiden valmistus tapahtuu melkein
täydellisesti samoin kuin karstavillalankojen
karstaus ja kehräys.
Villaukehräys eroaa varsin
huomattavasti puuvillankehräyksestä. Jo
alkuvalmistuk-set ovat paljoa monimutkaisemmat, sillä
lampaasta keritty villa sisältää sekä eläimellisiä että
kasvikuntaan kuuluvia lisäaineita, jotka ovat
poistettavat. Aluksi villa lajitellaan hienouden
ja laadun perusteella niin, että kukin villalaji
voidaan kehrätä juuri niiksi lankanumeroiksi,
joiksi se parhaiten soveltuu. Villarasva ja hiki
poistetaan tavallisesti joko sooda- tai
saippua-liuoksella pesemällä. Peseminen suoritetaan
pitkulaisissa ammeissa (,,leviata"), joissa villaa
siirretään koneellisesti eteenpäin pitkien
haarukoiden tai hankojen avulla mahdollisimman
hellä-varoen, ettei villa vanuisi. Lopuksi se
huuhdotaan haalealla vedellä ja liika vesi poistetaan
sentrifugilla 1. linkoamiskoneella. Sen jälkeen
seuraa kuivaus. Hiekka ja tomu sekä helposti
irtautuvat kasviaineet voidaan poistaa erityisissä
koneissa tomuuttamalla. Takiaiset ja muut
lujasti kiintyneet kasviainekset voidaan
täydellisesti erottaa ainoastaan karboniseeraamalla.
Vielä täytyy villa pöyhiä auki s. o. avata kaikki
luontaiset kiharat ja öljytä se taipuvaksi,
pehmeäksi ja liukkaaksi ennenkuin se voidaan
karstata. Kaikki tämä on yleistä melkein kaikille
villoille ja vasta tämän jälkeen eroavat
karsta-ja kampavillan kehräys toisistaan.
Karsta villalangan kehräys.
Karsta-villalangaksi kehrättävä villa on karstattava
mahdollisimman hyvin ja sen karstaukseen
käytetäänkin kolmea toisiaan seuraavaa rullakarstaa
..kolmikarstajärjestelmää" (kuva 8, I-IV).
Kuviossa I on ensimäinen karsta, jonka laatikkoon
A villa pannaan. Piikkiliina ß kuljettaa villaa
ylös ja harja pudottaa sen punnituskannuun 1.
-ruuheen C, jonka pohja aina määräaikojen
kuluttua avautuu ja villa putoaa syöttöpöydälle.
Täten tulee syöttäminen tasaiseksi. Karstan
rakenne on pääpiirteissään sama kuin
puuvilla-karstankin. mutta karstalevyjen asemesta
käytetään rullia. Kuviossa IV nähdään rullien
toiminta. Työrullat T ja kääntäjät K pyörivät
verraten hitaasti, ja kertaus tapahtuu siis työrullan
ja sylinterin välillä. Kääntäjä palauttaa villan
takaisin sylinterille. Ensimäisestä koneesta saatu
villaharso 1. -vanu johdetaan sillan SI yli
automaattisesti toisen karstan syöttöpöydälle. Toinen
karsta toimii samoin kuin ensimäinenkin, mutta
muodostaa päättömälle liinalle jV monikertaisen
vanuharson. joka täyden paksuuden
saavutettuaan erotetaan liinalta vuota- 1. vanurullana R.
Nämä vuotarullat ja R. syötetään kolmanteen
karstaan. Tämä kone työskentelee edellisten
tavoin, mutta karstassa muodostuvan ohuen
villa-harson E jakaa hihnajakaja H kapeiksi nau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
