Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kehruuteollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
643 Kehrä—Kehräsaunio 644
[nau]hoiksi, jotka pyöristyvät housuvalsseissa P ja
kootaan pitkille puupuolille F. Tässä tapahtuu
siis jo etukehräys. Hienokehräys suoritetaan
selfaktorilla l. muulikoneella. Villaselfaktori eroaa
puuvillamuulista siinä, että venytysvalssien
asemesta käytetään vain päästövalssia ja vaunu
suorittaa venytyksen. Päästövalssit nimittäin
päästävät etulankaa vain osan siitä ajasta, minkä
vaunu kulkee ulospäin. Kun valssit ovat
pysähtyneet. kulkee vaunu hitaasti ulos määränsä
päähän ja etulanka venyy päästövalssin ja
kiertimen välillä. Katkeamista estää se seikka, että
kierre juoksee aina ohuempaan paikkaan langassa
lujittaen siten sen. — Kehruutavasta jo voi
päättää, etteivät villasyyt karstalangassa ole
yhdensuuntaisia eivätkä järjestyksessä. Täten
karstalanka tuleekin vallan soveliaaksi kaikkiin
sellaisiin kankaisiin, joita tahdotaan vanuttaa ja
nukittaa viimeistelyssä.
Kampavillalangan kehräys.
Alkutyöt kampavillalangan kehräyksessä ovat samat
kuin edellä esitettiin. Karstaus suoritetaan
yhdellä karstakoneella, joka muodostaa pyöreän
villavanun l. -köyden, kuten puuvillakarstakin.
Saadut karstahahtuvat kerrataan ja venytetään,
jotta hahtuvat tulisivat tasaisemmiksi ja
villasyyt yhdensuuntaisiksi. Tämän jälkeen
kammataan villa erilaisissa kampakoneissa aina
villalaadun mukaan. Lyhyelle villalle soveltuu
parhaiten Heilman-järjestelmään kuuluvat
Offermann-Zieglerin kampakoneet, pitemmille
noble-kampakoneet ja hyvin pitkälle villalle little-kammat.
Kampauksen jälkeen kerrataan ja venytetään
hahtuvat uudelleen ja ovat tällöin valmiit
etukehräykseen.
Etukehräyksessä erotetaan kaksi eri
kehruutapaa nim. englantilainen ja saksalainen.
Englantilaisen l. bradfordilaisen kehräyksen
huomattavin eroavaisuus saksalaisesta on se, että
hahtuvat venytetään tavallisissa venytysvalsseissa
ja venytetylle etulangalle annetaan koossapitävä
kierre. Tämä etulanka kootaan levypäisille
bobineille l. rullille, jotka eivät saa omaa pyörivää
liikettä kuten puuvillan etukehräyskoneissa, vaan
siipikehrän pyöriessä etulangan jännitys
pakottaa bobinin pyörimään mukana. Bobinien liike
on siis sen verran hitaampi, että lanka tulee
kootuksi. Etukehräyskoneiden lukumäärä
vaihtelee 6-9 riippuen aina kehrättävän lankanumeron
hienoudesta.
Hienokehräyskoneet ovat tässä järjestelmässä
etukehräyskoneiden kaltaisia. Kiertimenä
käytetään niissä joko häkkikehrää tai kellokehrää.
Kellokehrä on pystysuora kierrin l. kehrä, jonka
päässä on aivan kuin ylösalaisin asetettu kuppi
l. kello. Itse kehrä ja kello eivät pyöri, mutta
puola, joka putken tavoin ympöröi kehrää, saa
pyörivän liikkeen. Kellon alasärmä johtaa langan
puolalle. Saksalaisessa kehräystavassa on
etukehräyskoneiden venytysvalssien taka- ja etuvalssien
välillä erityinen piikkivalssi (engl. porcupine),
joka kampaa eli kokoo villasyitä. Etulangalle ei
anneta kierrettä, vaan se pyöristetään ja kootaan
ristipuolalle. Hienokehräyskoneena käytetään
etenkin hienommille langoille selfaktoria, joka
toimii puuvillaselfaktorin tavoin.
Pellavankehräys poikkeaa kaikista
edellä esitetyistä etenkin alkutöissään. Pellava
nyhdetään juurineen maasta ja kuivataan. Sen
jälkeen se upotetaan veteen, jossa
kasviliima-aineet käymisen avulla hajaantuvat ja kuitu alkaa
erota rungon puuaineesta. Liottamista
seuraa kuivaus aluksi ulkoilmassa ja lopulla
riihilämmössä. Kuivat pellavarungot
loukutetaan ja lipsutaan l. lihdataan.
Loukuttaessa puuaine murtuu ja se erotetaan
lihtauksella kuiduista. Puuaineesta vapautuneet
kuidut harjataan l. häki1öidään, jotta ne
jakautuisivat mahdollisimman hienoiksi syiksi.
Pellavauipuista muodostetaan venytyskoneissa
hahtuvanauhoja, jotka venytetään ja etukehrätään
pääpiirteissään samantapaisesti kuin
englantilainen kampalanka. Hienokehräys suoritetaan n. s.
trostelikoneella, jossa venyttäminen
tapahtuu venytysvalssien välillä ja kiertäminen ja
langankokoaminen häkkikehrillä. Kehräyksessä
erotetaan kuivakehräys ja märkäkehrävs.
Viimemainitussa bobinit keitetään tai liotetaan
kuumassa vedessä ja venytys sekä langan
kiertäminen tapahtuu sen märkänä ollessa.
Hamppu ja juutti kehrätään samoin kuin pellava.
Ramie’n kehräys tapahtuu myös samoin, mutta
menettelytavat ramie-kuitujen puuaineesta
erottamiseksi eivät vielä ole vakiintuneet.
Silkkiä ei kehrätä, sillä se saadaan valmiina
lankana kokongeista. Pilalle menneistä
kokongeista ja muista silkkiteollisuuden jätteistä saatu
silkki revitään rikki, karstataan, kammataan ja
kehrätään samansuuntaisia menettelytapoja
käyttäen kuin puuvillan käsittelyssä. Tällöin
saadaan kehruutulokseksi florettisilkkilanka. vrt.
Kutomateollisuus ja Suomi
(teollisuus. E. J. S.
Kehrä. 1. Kehrävarren alapäässä oleva
vauhtipyörä, ks. Kehrävarsi. — 2. Kierrin (ks t.).
Kehräkset (malleoli), pohkioluun ja
sääriluun kahden puolen jalkaterää muodostamat
pitkittäiset ulkonemat, jotka estävät jalkaterää
liikkumasta liian paljon syrjillepäin.
 |
Kehräpuulla kehrääjä. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
