- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
651-652

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keiholehti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Keinotekoinen silkki Keisari

652

vaikka yhteiskunnat ovat vahvat, kun hoitajalla !
ei ole aikaa odottaa luonnollisia parvia suuressa
me liläistarhassa ja kun tahdotaan yleensä
yhteiskuntia lisätä. K:t p:t tehdään keväällä
yhteiskunnin ollessa valmiita luonnollisestikin
parveilemaan: s. o. kun yhteiskunnat ovat väki- ja
toukka rikkaita ja kuhuureita on pesissä.
Useimmiten jaetaan yhteiskunta vain kahteen
itsenäiseen osaan. Kiintorakenteisesta olkipesästä
saadaan k. p. häätämällä kakuista ’/s tai */,
mehiläisiä kuningattarilleen uuteen olkipesään.
Kehä-pesistä saadaan k:ia p:ia jakamalla
toukka-kakkuja mehiläisineen. kuningattarilleen,
ku-uingatar-kennoineen: lakaisu-, lento-,
kokoilu-y. m. nimellisiä k:ia p:ia. Toiseen jaettuun osaan
jää vanha kuningatar, toiseen syntyy jonkun
ajan kuluttua uusi kuningatar jo valmiista tai
myöhemmin valmistetusta kuningatar-toukasta.
Jokunen päivä ruokitaan keinotekoista parvea,
kunnes se on täysin itsenäinen ja
toimintakykyinen yhteiskunta. A. il.

Keinotekoinen silkki, luonnonsilkkiä
ominaisuuksillaan jäljittelevä keinotekoinen kudosaine.
Ensiniäisenä kerrotaan kuulun fyysikon R. A.
Ferehault de Réaumurin 1734 esittäneen
tämäntapaisen aineen valmistustavan, vaikkei sitä
kemian silloisella kehityskannalla voitu
käytännössä toteuttaa. Vasta puuvillaruudin
keksiminen 1846 viritti kysymyksen uudelleen,
raaka-aineena näet yritettiin käyttää pvroksyliiniä 1.
nitroselluloosaa, jota puuvillaruutikin muuten on,
mutta pääsemättä nytkään käytännöllisiin
tuloksiin (ens. patentti Englannissa 1855). Asia
unohtui likipitäen 30 v:ksi. jolloin sen herätti taas
siihen aikaan kehittymään ruvennut sähköhehku
valoteollisuus. Hehkulamppuihin tarvittavaa
hiili-lankaa alettiin valmistaa m. m. nitroselluloosan
alkoholi- ja eetteri-liuoksesta 1. kollodiumista.
Puserrettuna hienojen lasiputkien läpi sopiviin
nesteisiin tämä koveni tai oikeammin saostui
hienoksi langaksi, joka sitten
tarkoituksenmukaisesti hiillytettiin. Tosiasiaa, että puuvillaruudin
liuoksesta täten voitiin valmistaa silkintapaista
kuituainetta, jota saattoi kehrätä ja kutoa, käytti
ransk. kreivi Hilaire de Chardonnet hyväkseen
(Chardonnet-silkki. patentti 1S85). Moniaiden
mielestä pitäisi k:n s:n keksijäkunnia tulla
engl. Swanin osaksi. Chardonnet-silkki oli
varhaisimpina aikoina varsin haurasta ja tulenarkaa.
Syynä tähän oli vaikeus muuttaa helposti syttyvä
nitroselluloosakuitu uudelleen selluloosaksi.
Nykyään onnistuu tämä langan ..denitroiminen"
niin hyvin, ettei Chardonnet-silkki
(kollodiumi-silkki) yleensä ole paremmin syttyvää kuin
puuvillakaan. Kiiltoa on sillä melkoista enemmän
kuin silkillä ja siksi se on saanut varsin suuren
käytön pitsi-, kudonta- v. m. teollisuusaloilla,
joissa kiiltäviä kuituja käytetään. Muuten se on
vielä luonnonsilkkiä karkeampaa ja käy kostuessa
hauraaksi ja kestämättömäksi. Pestäviin
tuotteisiin ei sitä sentähden yleensä käytetä. Samat
ominaisuudet on niilläkin silkkiä jäljentävillä
kudos-aineilla, jotka käyvät
kuparioksidi-ammoniakki-ja viskoose-silkin nimillä. Edellinen valmistetaan
liuottamalla selluloosaa n. s. scluveizer-liuokseen,
joka syntyy kuparisuoloista ja ammoniakista,
sekä puristamalla tätä hienojen lasiputkien läpi
johonkin saostavaan nesteeseen, kuten etikkaan
t. m. s. Kaupassa se esiintyy saksalaisella „Glan7.-

stoff" (= kiiltokuitu) nimellä. Viskoose-silkkiä
valmistetaan selluloosan natronvhdistyksestä
liuottamalla sitä rikkihiileen. Saostaja-aineena
käytetään tällöin salmiakin v. m. liuoksia. Edellä
esitetyt keinotekoiset silkkilajit muodostavat erään
selluloosasta ja etikkahappo-anhydridistä v. m.
valmistettavan n. s. asetaatti-silkin kanssa
pääosan nykyään tehdasmaisesti valmistettavista ja
kaupassa olevista silkkiä jäljentävistä
kuituaineista. Eräitten asiantuntijain arvion mukaan
on niidei vuotuinen valmistusmäärä n. ’/„
luonnosta saatavan silkin määrästä (1911).

Se menestys, jonka k. s. käytännössä on
saavuttanut, on kiihottanut keksijöitä miettimään uusia
valmistamistapoja tai entisiä parantamaan.
Siksipä onkin tätä alaa käsittelevä
patenttikirjalli-suus varsin laaja ja lisääntyy vuosi vuodelta. On
ainakin 8 eri valmistustapaa, joita, selluloosaa
raaka-aineena käyttäen, on enemmän tai
vähemmän menestyen tehdasmaisesti koeteltu. Epäluku
on taasen niitä patentteja, joissa raaka-aineita
sellaisia kuin liimaa, selatiinia, munanvalkuaista,
hartseja y. m. joko yksinään tai muiden aineiden
ja selluloosan ohella käytetään, niitä näihin
lukemattakaan. joissa koneelliset laitteet ovat
patenttivaatimuksena. Suomessakin on
keinotekoinen silkinvalmistus ollut kokeilujen alaisena.
[K. Siivern, ..Die künstliche Seide".] V. V.

Keinotekoinen villa ks. T e k o v i 11 a.

Keinotekoinen voi ks. Margariini.

Keinottelu ks. Spekulatsioni.

Keinutuoli 1. kiikkutuoli ks.
Huonekalut.

Keinuverkko, neliskulmainen karkea kangas
tai verkko, joka makuusijaksi nuorilla
ripustetaan esim. puiden väliin tai laivankajuutan
kattoon; kajuutassa oleva k. on oikeastaan
nimeltään koju. Koju on erittäin tärkeä merellä,
se kun vaatii varsin vähän tilaa ja vähentää
laivan keinunnan tuntumista; koju on aina
varustettu patjalla. K. K. il.

Keinänen, Sigfrid August (s. 1841),
suom. taidemaalari, synt. Kuopion
maaseurakunnassa. Käytyään Jyväskylän seminaarin 1863-67,
hän harjoitti opinnoita Taideyhdistyksen
piirustuskoulussa sekä sitten Kööpenhaminan ja
Tukholman taideakatemioissa 1868-72 sekä oleskeli
Hovingin matkarahalla Italiassa ja Pariisissa
1887-88. Hän on maalannut sekä maisemia että
laatukuvia, joihin osaksi on valinnut aiheet
Kalevalasta. Taideyhdistyksen kokoelmissa on
hänen taulujaan ..Käräjätuvan etuhuoneessa",
..Lepo" ja ..Kullervon valitus"; tekeillä on suuri
taulu „Väinämöisen lähtö". K. on julkaissut
sarjan ,,Kuvia Kalevalasta" (1895). sekä,
toimiessaan piirustuksen opettajana Taideteollisuusyhd:n
keskikoulussa ja Helsingin ruots. reaalilyseossa.
..Harjoituksia käsivarapiirustusta varten".

F. L.

Kei-saaret 1. Kii-saaret. saariryhmä
ma-laijilaisessa saaristossa Uuden-Guinean
eteläpuolella (5° 18’-6° 6’ et. lev. ja 132° 56’ it. pit.).
Suurimmat saaret ovat Iso-K. ja P i e n i-K.
1,482 km3, 22,081 as. (1895; Uuden-Guinean
papualaisten ja Molukkien alfurien sekoitusta).
Saaret kuuluvat Alankomaiden Amboinan
hallituspiiriin. Tuotteita kookospähkinät, saago,
kalat, trepangi, puutavarat. E. T.

Keisari (ruots. kejsare, saks. Kaiser, ransk.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0352.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free