- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
655-656

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keisaribooraksi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

655

lassaan on myüskin määrätä uudet vaalit
toimitettaviksi ennen säännöllisen kolmivuotiskauden
päättymistä. Ylintä tuomiovaltaa harjoitetaan
K:n ja S:n nimessä; perustuslain mukaan hän
itsekin voisi ottaa osaa korkeimman
tuomioistuimen (nyk. senaatin oikeusosaston)
istuntoihin ja siinä käyttää kahta ääntä. R. E.

Keisarikronikka, saks. runoelma 12:nnen
vuosis. keskivaiheilta, joka omituisesti sekoittaen
historiaa, taruja ja legendoja, kertoo
roomalaisten ja saksal. keisarien elämästä Cæsarista aina
v :een 1147. Luullaan, että se säilyneessä
muodossaan on erään pappi Konradin kirjoittama.
Se seuraa etupäässä latinaisia lähteitä, mutta on
myös käyttänyt vanhoja saks. runoja. 13:nnella
vuosis. sitä muodosteltiin ja jatkettiin, niin
että sen kertomat tapaukset ulottuivat aina
v:een 1276. Tästä runoelmasta on säilynyt useita
käsikirjoituksia. Sen julkaisijoista mainittakoon
Massmann (,,Der keiser und der kunige btioeh",
1840-54, 3 n.) ja E. Schröder, (..Monum. Germ.
histor.". 1893). [Welzhofer, ..Untersuchungen
iiber die deutsehe Kaiserchronik" (1874) ; Debo,
..fber die Einheit der K." (1877) ; Nebert, „Die
Abfassungszeit der K." (1894).] J. II I.

Keisarikunta, valtio, jossa keisari on
hallitsijana. ks. Keisari.

Keisarileikkaus (sectio ccesarea; k. on
virheellisesti johdettu Cæsar sanasta; lat.
nimityksen jälkimäinen sana on johdettava sanasta
cæ-dere = leikata), synnytyksen toimittaminen
avaamalla vatsaontelo. K. toimitetaan äidin lantion
ollessa niin ahdas tai muuten epämuodostunut,
ettei sikiö voi luonnollista tietä syntyä tahi sikiön
kehittyessä emän ulkopuolella vatsaontelossa,
jolloin sen syntyminen tavallista tietä joka
tapauksessa on mahdoton. K:n suorittaminen kuolleissa
synnyttäjissä oli jo vanhimpina aikoina
tavallista. Elävissä synnyttäjissä lienee
Trautmann ensikerran (1610) suorittanut k:n.
1800-luvun lopulle saakka k. oli erittäin vaarallinen
ope-ratsioni. Suomessa on k :ia viime vuosikymmenien
kuluessa jo monta kertaa toimitettu. M. O-B.

Keisarillinen palatsi Helsingissä sijaitsee
Pää-vahdintorin ja Pohjois-Esplanadikadun
kulmauksessa; pääsisäänkäytävä on viimemainitulta
puolelta. Palatsi on kolmikerroksinen kivirakennus
ja se oli alkujaan kauppaneuvos N.
lleiden-strauchin yksityisomaisuutta; häneltä Suomen
valtio sen osti ja se rakennettiin Engelin johdolla
nykyistä tarkoitustaan vastaavaksi 1837
niku-peräisen rakennuksen piirustukset oli laatinut

Keisarillinen palatsi Helsingissä.

656

arkkitehti Pehr Granstedt 1810-luvun
alkupuoliskolla). Näin ollen ei tullutkaan mitään Engelin
suunnittelemasta suuresta keisarillisesta
palatsista Maariankadun tonteille 5 & 7. — Palatsissa
ovat käyneet seuraavat hallitsijat: Nikolai I
poikineen 1S54. Aleksanteri 11 ensiksi 1863 ja
sitten 1S76, jolloin hän puolisoineen ja perheineen
kävi katsomassa Suomen ensimäistä yleistä
teol-lisuusnäyttelyä. Aleksanteri III (paitsi 1876
pe-rintöruhtinaana) 1885, jolloin m. m. nykyinen
hallitsija Nikolai II oli mukana. — V:n 1905
jälkeen on palatsiin rakennettu lisää, ja tässä
lisärakennuksessa on m. m. uusi „valtaistuinsali",
jossa valtiopäiväin juhlalliset avajaiset nykyjään
pidetään; aikaisemmin ne on pidetty
vanhemmassa palatsin-osassa olevassa samannimisessä
salissa. — Palatsissa säilytetään useita
taideteoksia, joista huomattavimmat ovat:
kuvanveis-toksista Valter Runebergin marmorinen ,,Psyke
sefiirien kantamana" ja Takasen „Mariatta" sekä
maalauksista Edelfeltin ..Kööpenhaminan
satama", Holmbergin ..Sadepäivä metsässä" ja
„Tammi", Munsterhjelmin „Ensi lumen tulo" ja
pari maisemaa, Gallen-Kallelan „Tmatra" sekä
hovimaalari Zichyn kuvaus 1863
valtiopäivätans-siaisista; muista siellä edustetuista maalareista
mainittakoon m. m. B. Lindholm, G. Fr.
Berndt-son, Ferd. v. Wright, Kleineh ja Becker.

L. H-ne7i.

Keisarillinen Suomen senaatti ks. S e

naatti.

Keisarinkanava. 1. (Canal Imperial de
Arn-gon), Espanjassa pitkin Ebron oik. vartta Tudelnn
ja Zaragozan välillä, 119 km pitkä; käytetään
pääasiallisesti kastelutarkoituksiin. — 2. Jynho 1.
Iso kanava. Kiinassa Tientsinin ja
Hang-tsoun välissä, kulkee poikki Jantsekiangin ja
Hoanghon. On maailman pisin kanava (1,100 km),
leveys vaihteleva (80-330 m), alettu 100-luvulla
e. Kr., valmis 1200-luvulla, rakennettu
helpottamaan ja turvaamaan yhteyttä Pohjois- ja
Etelä-Kiinan välillä; Hoanghon uoman muutos 1850
ja hoidon laiminlyönti Taiping-kapinan aikana
ovat telineet pitkät osat K :aa kulkukelvottomaksi -.
nykyään sillä on verrattain vähäinen merkitys.

E. E. h

Keisarinkelta ks. A u r a n t i a.

Keisarinkoski, koski Summanjoessa n. 4 km
Enäjärven alapuolella, Sippolan pitäjän itärajalla
n. 8 km kirkolta koilliseen: putouskorkeus 2.6 m.
Saha. L. U nen.

Keisarinkruunu = Frilillaria imperialis : niin
nimitetään usein myös ruskoliljaa (Lilium
bulbiferum).

Keisarin käyttövarat, Suomen valtion
tuloista menevä vuotuinen rahamäärä (siviililista).
joka on hallitsijan vapaasti käytettävänä. Nämä
varat, jotka nousevat 350,000 markkaan,
käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Keisarinnan kivi Helsingissä ks. A 1 e k
sandraFedorovna.

Keisarinsini ks. S m altti.

Keisarin Suomen kanslia ks. Suomen vai
tiosi h teeri n virasto.

Keisarinvihreä ks. Schweinfurtin vi Ii
r e ä.

Keisarivalta ks. Keisari.

Keisari Wilhelmin kanava (Pohjan-Itämeren
kanava), kanava Preussissa, Slesvig-Holstei

Keisarikronikka—Keisari Wilhelmin kanava

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0354.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free