Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keisari Wilhelmin maa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
657
nissa, yhdistää Itämeren ja Pohjanmeren, 99 km
pitkä, kulkee Ellien suusta Kielin mutkaan. 34.187
laivaa (6.045,963 rek.-ton.) kulki kanavan kautta
1906. Se valmistui 1895. E. ’/’.
Keisari Wilhelmin maa. Saksan alue
Uudessa Guineassa. Käsittää saaren koillisosan,
181,650 knr. Sisämaa varsinkin eteläosassa
vuorista (gneissiä, tuliperäisiä vuorilajeja.
Bismarck-vuori 4.300 m), rannikko matalaa,
koralliriuttojen ja tuliperäisten saarten reunustamaa. Ilmasto
kuuma ja kostea, rannikolla epäterveellinen. Alue
on metsäinen, rannikolla ja jokilaaksoissa on
ruohomaita. Viljellään jams-juurta, tarroa sekä
puuvillaa ja varsinkin tupakkaa ja kopraa. V.
1908 oli vienti 345,000, tuonti 889,000 mk.
Väestö (melaneesialaisia, papualaisia), arviolta
110,000 (0,« kmMlä), asuu rannikolla ja
jokilaaksoissa; 1909 oli maassa 197 valkoihoista. —
V. 1884 maa joutui saksalaisen Uuden Guinean
kauppaseuran haltuun, v:sta 1899 se on ollut
Saksan siirtomaa. -— Hallituspaikka
Fried-r i e h-W i 1 h e 1 m s-H a f e n Astrolabe-laliden
rannalla. E. T.
Keiser [kaizar], Reinhard (1674-1730),
saks. oopperansäveltäjä. Ivusserin oppilas; toimi
pääasiallisesti Hampurissa, säveltäen sen
näyttämöä varten 116 oopperaa, joista viimeinen
pysyt-teleiksen samalla tasolla kuin ensimäinenkin.
Kööpenhaminassa hän oleskeli 1717-19 ja 1722-28.
K:n merkitys oli siinä, että hänen oopperansa
olivat saksankielisiä; käsittelytavaltaan ne
olivat täydesti italialaisten kaltaisia. Melodiselta
kyvyltänsä K. oli hyvinkin etevä, mutta luonteen
hataruus saattoi hänet haluttomaksi vakavaan
työskentelyyn ja ehkäisi hänen todellista
kellitystänsä. I. K.
Keiso (Cicuta virosa), valkokukkainen, korkea,
matalassa vedessä lietepohjalla kasvava
sarjakukkaisiin (Umbelliferæ)
kuuluva putkikasvi.
K. on kasvistomme
myrkyllisimpiä lajeja,
vaarallinen etenkin
karjalle ja sioille,
jotka syövät sen
juurakkoja. Nämä, jotka
turpoavat n. nyrkin
kokoisiksi ja ovat
jakautuneet useampiin
lokeroihin, sisältävät
runsaasti kellertävää
nestettä, jossa
vaikutukseltaan narkoottinen myrkky,
hartsi-mainen c i c u t o
k-s i i n i, tavataan. J. -4. IV.
Keitele. 1. Kunta Kuopion 1., Kuopion
kihlak., Pielaveden-Keiteleen nimismiesp. (johon
kuuluu myös osia Maaningasta). Pinta-ala 463,? km3,
viljeltyä maata 5.070 ha (1901). Maatiloja 162,
manttaalimäärä 15,ss3s. talonsavuja 167,
torpan-savuja 108 ja muita savuja 223 I1907>. — 4.151
as. (1909) ; 703 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 573 (19011;
a;U-Hiuksista mainittakoon vielä nvkyjäänkin lukuisat
savupirtit. 364 hevosta ja 2,450 nautaa (1908).—
Kansakouluja 5. Kunnanlääkäri yhteinen
Pielaveden kanssa; haara-apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Keiteleen osuusmeijeri ja mylly. — Kirkon-
658
kylä Nilakkaveden lahden rannalla; vesitse
Pielaveden kirkolle 23 km, maanteitse Viitasaaren
kirkolle 33 km ja vesitse Iisveden asemalle n. 100 km
(säännöllinen laivaliike). — 2. Seurakunta,
keisarill., Kuopion hiippak., Iisalmen rovastik.;
erotettu Pielavedestä omaksi kkhra-kunnaksi
keis. käskykirj. 4 p. jouluk. 1871, mutta sai oman
kirkkoherran vasta 1893. Kirkko puusta, rak.
1S76. L. n-nen.
3. Pohjois-Hämeen suurin järvi, pinta-alaltaan
526 knr, josta 93 km3 saaria. Vedenpinnan
suuruus on siis 482 km3. Saaria n. 50,
suurimmat: Pängätsalo, Luotalansaari ja Kolari.
Järven korkeus yi. merenp. 99 m. rantaviiva 1.
järven ympärys 580 km; suurin pituus,
Keiteleen pohjasta Kuhjoon, on 85 km, linnuntietä
72 km, suurin leveys on 10 km, keskileveys
8,i km. — K:ssä on tehty luotsiylihallituksen
toimesta lähes ’/< milj. syvyysmittausta. Järven
tilavuus on noin 3,« km3. Keiteleen
keskusaltaaseen valuu lisävesiä kaikilta puolilta.
Pohjoisesta tulevat Pihtiputaan vedet
Kolimajär-vestä. Viitasaaren kirkon kohdalla työntyy
Keiteleeseen pitkä niemimaa, kärki etelää
kohden. jakaen järven pohjoisen osan kahteen
isoon lahtiulappaan. Luoteisempi ulappa on
Kei-teleenpohja, jonka erottaa muusta Keiteleestä
saarijono muodostaen Viitasaaren kirkon
kohdalla salmien katkoman sillan rannalta toiselle.
Keiteleenpohjaan laskee lännen puolelta
Kivijärven reitti. Tämän reitin suukosken Keihärin ja
kirkon välillä on Pihkurinselkä niminen, syvä
ulappa, jonka muutamissa kohdissa on vettä 64,8
m. Keiteleen keskisyvyys on sitä vastoin
ainoastaan 6,j ; suurimmilla selillä keskisyvyys on
14 m. Veden pinnan suurin vaihtelu on 1,«» m.
Keitele työntää etelää kohden kaksi pitkää
kärkeä. Idän ja lännen puolelta tämä järvi saa
lukemattomia lisävesiä vähäisistä joista ja järvistä.
Tdän puolelta laskee kokonainen vesireitti kapeaan,
kaunisrantaiseen Suovanlahteen, jonka
Suovan-niemi erottaa pääselästä. Samaan lahteen
laskee myös Vesijoki. Lännenpuolisista lalidista
mainittakoon Niinilahti ja Ilmolahti, johon
laskee Ilmojoki. Itse pääselälläkin on eri kohdissa
eri nimensä: Ilakkaran selkä, Viitasaaren kirkon
eteläpuolella; Suovanselkä, Suovanniemen
edustalla: Kokonselkä sen eteläpuolella, y. m. Lahtien,
selkien, nienten ja saarten pääsuunnat viittaavat
siihen, että Keitele, samaten kuin useat muut
Keski-Suomen järvet, on syntynyt vanhaan,
hal-keamasysteemien kautta muodostuneeseen,
jääkauden jäätikköjen perkaamaan laaksoon.
Keitele on kauan ollut tunnettu kalarikkaudestaan,
ja pääasiallisesti muikuistaan. Kalastus on
edelleenkin tuottava ja tärkeä elinkeino
ranta-asukkaille. Vuotuinen muikunsaanti on viime
aikoina ollut noin 50.000 kiloa. Keiteleen
muikuu-mäti on tärkeä kauppatavara varsinkin
ympäristön kaupunkien markkinoilla. Kalastuksen
tärkeyttä todistaa sekin seikka, että järven
rannalle on perustettu erityinen kalastustarpeiden
tehdas. — Höyrylaivat kulkevat Keiteleellä
Suolahdesta aina Keiteleenpohjaan ja Kuhjoon,
Keiteleen ja Konneveden väliseen kannakseen asti.
K:llä kulkee 4 matkustajalaivaa ja 7
hinaaja-laivaa, K:n rannoilla on 3 sahaa, 3 meijeriä
ja konepaja. Matilanvirtaa syvennettiin vv.
1892-93 pari metriä. Haapasalmen kääntösilta
Keisari Wilhelmin maa—Keitele
Keiso. 1 kukka, 2 hedelmä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
