- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
659-660

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keisari Wilhelmin maa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

659

Keiteleen pohja—Keittosuola

660

rakennettiin vi. 1899-1900. Se tuli maksamaan
27.SS7 markkaa 58 p:iä. J. E. ff.

Keiteleenpohja (1. Keitelepohja). 1.
Kylä Viitasaaren pitäjässä. Keiteleen
pohjoisimman lahdenperukan ympärillä. Keiteleen
laiva-kulun pohjoisin päätekohta. Pihtiputaan
kirkolle n. 23 km. — 2. Viitasaaren pitäjän vanha
nimitys. L. H-ncn.

Keith [kip], James Francis Edward
1696-1758), soturi, syntyisin skotlantilainen, oli
Stuartin-suvun kannattaja ja otti osaa
preten-dentti Jaakko Stuartin kapina-yritykseen (1715);
mutta kun se ei onnistunut, pakeni K. Ranskaan
ja meni 1719 Espanjaan sotapalvelukseen sekä
1728 Venäjän palvelukseen; taisteli Puolassa ja
Turkissa 1736-39, haavoittuen Otsakovin
valloituksessa. Sen jälkeen K. oli Suomen sodassa
1741-43), ottaen osaa Lappeenrannan taisteluun,
oli Helsingin antautumisen jälkeen Suomessa
ylipäällikkönä, ja aluksi hänellä oli korkein
hallintokin; saavutti suosiota lempeytensä ja
ihmis-vstävyytensä johdosta. Turun rauhan jälkeen 1743
hän oli sen venäläisen joukon ylipäällikkönä,
joka talven 1743-44 majaili Ruotsissa; oleskeli
sen jälkeen Venäjällä, mutta Englannin
lähettilään Hyndfordin vehkeilyjen johdosta hän lähti
sieltä 1747 ja meni Preussin kuninkaan
Fredrik II:n palvelukseen, joka nimitti hänet
sotamarsalkaksi. K. oli seitsenvuotisessa sodassa
Fredrik II:n tärkeimpiä ylipäälliköitä ja otti
osaa useimpiin taisteluihin, kunnes kaatui
Hoch-kirchin luona 1758. Hänelle pystytettiin
muistopatsas Berliinissä 1786. Hänen päiväkirjansa
Suomen sodan aikana „Journal du Géneral J.
Keith pendant la guerre en Finlande 1741-43"
julkaisi A. Hjelt 1886. Topeliuksen novellissa
..Suomen herttuatar" kerrotaan K:stä ja Turun
pormestarin kauniista tyttärestä Eva
Mertlie-nistä, joka seurasi häntä tulematta kuitenkaan
hänen lailliseksi puolisokseen. [Varnhagen v.
Ense, ..Biographische Denkmale", 7:s osa; v.
Pa-c7.ynski-Tenc7.yn, „Lebensbeschreibung des
General feldmarschalls K."] K. O. L.

Keitinlasi, lasiastia, jota käytetään
kemiallisissa töissä ja tutkimuksissa nesteiden
kuumentamiseen. K. on yleensä samanmuotoinen kuin
tavallinen juomalasi, mutta on tehty ohuesta,
kestävästä lasista; laidat ovat hiukan ulospäin
käännettyjä. S. V. H.

Keitinpiirakka, raja- ja venäjän-karjalainen
leivos. Kuori kuin karjalanpiirakassa; täytteeksi
vedessä keitettyjä ryynejä. Kuori pannaan
kaksinkerroin. joten muodostuu puoliympyrän
muotoinen piirakka, joka keitetään voissa, kunnes
tulee ruskeaksi. //. ’/..

Keitolainen = keijukainen (ks. t.).

Keitos, vedellä keittämällä jähmeistä aineista
erotettu, veteen liukeneva osa. (S. V. H.)

Keittokone ks. Keittolaitokset.

Keittokoulu ks. Talouskoulu.

Keittolaitokset. 1. Yleensä sellaiset pienehköt
kiehutuslaitteet, joita käytetään vähäisten
ainemäärien lyhytaikaiseen kiehuttamiseen ja jotka
sen takia voidaan helposti saada toimimaan ja
kuluttavat vähän lämpöä. Tavallisimmat
keittolaitokset ovat polttoöljy-, väkiviina-, kaasu- ja
sähkökeittiöitä. Vähäisiä keittotöitä varten on jo
kauan käytetty polttoöljy- ja
väkiviina-keittiöitä, laitteita, joissa palava sydän imee

polttoaineen säiliöstä. Näitä taloudellisempi ja
käytännöllisempi on ruots. insinöörin F. V.
Lindqvistin 1892 kauppaan ilmestynyt
polttoöljykeit-tiö Primus, jossa polttoaine kaasutetaan ennen

l’rimus-keittiö.

sen syttymistä ja siten saavutetaan sekä
täydellisempi palaminen että suurempi kuumennusteho.
Primuksessa ei ole sydäntä, vaan polttoöljy
saatetaan paineenalaiseksi pienellä ilmapumpulla ja
siten kohoamaan väkiviinaliekillä
kuumennettuun polttimeen, jossa se kaasuttuu ja virtaa ulos
pienestä reiästä sekoittuen samalla ilman kera
sekä palaa sinisellä, savuttomalla liekillä.
Myöskin väkiviinakeittiöihin on viime aikoina liitetty
kaasuttajalaite, tavallisimmin sydänrengas. —
Kaasukeittiöistä ks. t. — Sähkö-k:t perustuvat
vastustuskappaleiden käyttöön, jotka kuumenevat
sähkövirran kulkiessa niiden läpi.
Vastustuskap-paleina käytetään esim. metallilankaspiraaleja,
liienorakeista hiilimassaa, jalometalliliuoksia,
jotka kiinnitetään eristäviin alustoihin. — 2.
Laitteet ravintoaineiden keittämiseksi höyryllä
tai pitkäaikaisessa lämmössä, vrt.
Keittotaito ja Höyrykeittiö. — 3. Keittiöhella.
Käytännöllisimmät ja polttoainetta säästävimmät
hellat valmistetaan nykyisin joko yksinomaan
raudasta tai rautaosista ja tiilistä. Suomessa ovat
enimmin käytännössä Karkkilan (Högforsin)
keittiöhellat. — Melkoista huomiota on
Suomessakin herättänyt grude-koksilla lämmitettävä
saks. n. s. g r u d e-u uni, jota käytetään sekä
keittämiseen että paistamiseen. Grude-uuni on
polttoainetta säästävä ja aina käyttökunnossa,
sitä kun keskeymättä lämmitetään läpi vuoro
kauden. Tähän kuvasarja: Keittotaitoksi a.

Keittopullo, kemiallisissa töissä käytettävä,
ohuesta lasista puhallettu pullo; sen pohja voi
olla joko tasainen tai pyöreä. N. s.
Erien-rr ey eri n keittopullo on hyvin lyhytkaulainen;
koko pullo suppenee pohjasta lähtien
kartiomai-sesti suuhun päin; pohja on tasainen.

(8. V. H.)

Keittorauta ks. Haut a.

Keittosuola, ruokasuola, tav. suola,
natriumklorid i, kloornatriumi,
NaCl, luonnossa hyvin levinnyt aine, natriumin
ja kloorin yhdistys, joka esiintyy joko liuenneena
veteen (merivedessä, suolajärvissä ja -lähteissä)
tai mahtavina suolakerroksina maanpinnan alla,
jolloin sitä sanotaan vuorisuciaksi (ks. t.).
Maapallomme varhaisempina kehityskausina
maankuori sisälsi runsaasti natriumkloridia ja muita
liukenevia suoloja. Vesi huuhtoi ne kuitenkin
vähitellen pois ja kuljetti mereen. Merivesi
sisältää äärettömät määrät näitä suoloja liuen-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0356.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free