- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
665-666

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keittoteräs ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



l>65

Keittoteräs–Keksinnöt

«60

ruoka ja kotitalous"; Grönberg,
..Ruokatavaraoppi"; Friberg, „Kansan keittokirja".]

Keittoteräs ks. T e r ii s ja R a u t a.

Keiturinvirta, 11. 3 km Virtain kirkonkylän
luoteispuolella, tuo vettä Toisvedestä Vaskiveteen ;
sen kanavoiminen ynnä sulun rakentaminen
Herraskosken ohi saattoi n. 15 km pitkän
Toisveden Tampereen-Virtain laivareitiu
yhteyteen; tällöin kaivettiin K:n virtaan 150 m pitkä
ja pohjasta 18 m leveä kanava, jossa veden
syvyys matalan veden aikaan on 1.» m, sekä
Herraskosken sivulle yhtä syvä kanava, jonka pituus
on 760 m ja pohjan leveys 9 m; kallioon
louhitun sulun pituus on 40 m ja kynnyksen
korkeus l.»« m: kanavan yli menee rautainen
kääntösilta. Kanavan kautta kulki 1909 655
alusta; tulot sam. v. 759 mk. ja menoja 3,312 mk.
- Työt K:n virralla ynnä Ilerraskoskella
aloitettiin 1903 ja saatettiin loppuun 1907;
kustannuksiin myönnettiin kaikkiaan 550,000 mk., josta
määrästä 1907 oli käytetty Smk. 507,275:71.

L. H-nen.

Keko, keilan tai litteähkön puolipallon
muotoinen, enemmän tai vähemmän säännöllinen
kappale (muurahaiskeko, tavallinen pyöreä, paksu
leipä, sokerikeko y. m.), ks. Auma.

Kekomuurahainen ks. Muurahaiset.

Kekri 1. k e y r i, k e u r i, k ö y r i, k ö r r i.
alkuaan ehkä merkinnyt vainaja-haltiaa 1.
vainajaa kuviteltuna haltiaksi. Näkymättömiä
vieraita. joita kekrinä kestitettiin, sanottiin
„tuona-laisiksi". „manalaisiksi" ja toivottiin niiden
tuottavan karja- ja hevosonnea. Agricola
nimenomaan sanoo: „Käkri se liseis Carian cassuon".
E. Castrén kertoo 1754, että kekriä 1.
pyliäin-miesten päivää Pohjanmaalla vietettiin kahdella
tavalla: „osaksi pakanuudenajan mukaan
suomalaisten muinaisen epäjumalan Kekrin
kunniaksi. osaksi myös paavinaikuisella tavalla
edesmenneille n. s. ..Pyhille miehille muistoksi". Edel
liseen viettotapaan kuului, että haltioille
(„tomte-gubbar") valmistettiin kaikenlaisia ruokia ja
juomia. joita vietiin joko navettaan karjaonnea
taikka talliin hevosonnea varten. Paavillisen
tavan mukaista oli, että isäntä aatto-iltana meni
pyhiä miehiä vastaan ja vei heidät saunaan:
seuraavan päivän, „sieluin-päivän" iltana hän paljain
päin heidät saattoi pois. — Rääkkylästä kerrotaan,
että keyriä vietettiin „vanhan luvun jälkeen,
pyhäkeyristä kaksi viikkoa jälkeen päin".
Ruokia ei saanut kukaan maistella, ennenkuin ne oli
pöytään laitettu. „Kaikki piti olla yhfaikaa
pöytään pantuna, ja se oli valmistettu talon entisien
isäntien ja emäntien hengille, joita kutsuttiin
keyrittäriksi. — — Aatto-iltana niille
lämmitettiin sauna." — —- „Kolmas päivä keyrin
aattopäivästä kutsuttiin keyrin henkien päiväksi.
Silloin menivät ne kuolleet henget takaisin
hautoihinsa lepäämään." — Tverin Karjalassa Kekri
on jonkinlainen metsästä tuleva haltia, jolla
lapsia pelotetaan. [Vihtori Alava, „Mikä on Kekri"?
(Virittäjä 1897. n:o 2).] ü. T. S.

Kekrinlahti, Sortavalan saaristoon kuuluvan
Riekkalansaaren eteläpäähän lännenpuolelta
pistävä lahti, jonka luonnonkauneus on laajalti
tunnettu; n. 3 km Sortavalan kaupungista.
Valamoon vievän laivareitin varrella. L. B-nen.

Kekropia ks. K e k r o p s.

Kekrops (lat. Cecrops). Attikan vanhin ku-

ningas ja sen kulttuurin perustaja. Tarun
mukaan hän oli autoktoni (maasta syntynyt), jonka
ruumis puoleksi oli ihmisen ja puoleksi
käärmeen tai lohikäärmeen. K. rakensi Kekropian
linnan ja loi yhteiskuntajärjestyksen Attikan
villeille asukkaille. K:n sanotaan myös säätäneen
avioliiton, omistusoikeuden, verettömät uhrit ja
kuolleiden hautaamisen.

Keksholm ks. Käkisalmi.

Keksi (engl. cakes), eräs laji pieniä leivoksia.

Keksi, uittomiesten käyttämä ohut tanko,
jonka päässä on palokoukkua 1. puosliakaa
muistuttava rautakoukku. A. C.

Keksijäpatentti ks. Patentti.

Keksinnöt. Keksinnöllä tarkoitetaan joko
uutta saavutusta käytännöllisten menetelmien
(esim. pikakirjoitus) tai niiden välineiden ja
työ-aseiden (esim. kirjoituskone) alalla. Keksintö on
uuden, ennestään olemattoman asian palvelukseen
ottaminen, kun taas löydön esineenä on siihen
asti tuntemattomana ollut asia. Keksintö on
verrattain harvoin sattuman varassa, vaan johtuu
tavallisimmin kokeiluista tai ainakin
järjestelmällisesti tutkitusta, onnellisen sattuman
tarjoamasta seikasta, kun taas löydöt (saks.
Ent-deckung) useinkin ovat sattuman aiheuttamia. On
puhuttu keksijänerosta, joka ilmenee vain
muutamissa ihmisissä. Useat keksinnöt ovat siten
syntyneet, että suoranainen havainto on vienyt
keksinnöstä toiseen, kun taas toiset ovat aiheutuneet
tieteellisestä luonnontutkimuksesta ja sitä tietä
opitusta luonnonvoimien vallitsemisesta. Useista
vanhan ajan keksinnöistä emme voi enää
varmuudella sanoa, ovatko ne tuloksia satunnaisesta
havainnosta vai ihmisjärjen ponnistelevista
tutkimuksista. Useat n. s. keksinnöt ovat
järjestelmällisen tieteellisen tutkimuksen sivutuotteita
(esim. kemian ja sähkötutkimuksen alalla), kun
taas toiset ovat puhtaasti käytännöllisten
pa-rannuskokeiden tuloksia. Myös yhteiskunnalliset
ja taloudelliset olot ovat vieneet uusiin
keksintöihin (esim. kulkuneuvojen, koulutoimen,
ammattiopetuksen, suojelustoiminnan ja
lainsäädännön alalla). Koska keksinnöillä voi olla oleviin
oloihin aivan perinpohjin uudistava vaikutus, on
keksijän oikeus keksintöönsä laissa turvattu (ks.
Patentti).

Seuraavassa taulussa luetellaan
aikajärjestyksessä tärkeimmät keksinnöt; luettelosta puuttuu
luonnollisista syistä useita hämärässä
muinaisuudessa tehtyjä k:itä (esim. raudanvalmistus,
pronssi, elohopea, kehruu, kudonta, viini, olut
v. m.).

Aika. Keksintö. Keksijä.

1800 e. Kr. Lasi Egyptiläiset,

n. 600 Vesikello Assyrialaiset.

585 Magnetismi Thales Milelolainen.

n. 560 Aurinkokello Anaximandros.

390 Ruuvi A rkhytas Tarenti-

lainen.

350 Tislaus Aristoteles.

260 Paperi Kiinalaiset,

n. 250 Väkipyörä, Loputon
ruuvi, Vesiruuvi,
Vivunlaki,
Arkki-medeen laki Arkhimedes.

n. 150 Painepumppu Ktesibios.

n. 150 Reaktsioniratas Heron Aleksandria-

lainen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0359.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free