- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
671-672

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keksinnöt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

671

Kekulé

Keller

672

Aika. Keksintö. Keksijä.

18S5 Aluminiumin
elektrolyyttinen valmistus Veljekset Cowles.
1885 Kaasuhehkuvalo Auer von Weisbach.

1S85 Vesikauhun parannus L. Pasteur.
1885 Bent-iinimoottori-

vatinu Daimler; Benz.

1S88 Sähköaallot Hertz.

IS90 Rypälesokerin synteesi E. Fischer.

1891 Värivalokuvaus Lippman.

1892 Sähköuuni Maisson.

1893 Kurkkumätäseerumi Behring; Roux.

1894 Argoni ja heliumi il-

makehässä Rayleigh ja W.

Ramsay.

1894 Paiseruton basilli Kitasato ja Yersin.

1895 Nesteytettv ilma Lindé.

1895 Röntgen-säteet Röntgen.

1896 Becquerel-säteet Henri Becquerel.
1S96 Kipinä-(langaton)
sähkötys Marconi.

1897 Nernst-valo Nernst.

1898 Poloniumi ja radiumi Puolisot Curie.
1900 Osmiumvalo Auer von Weisbach.
1903 Katatypia Ostwald ja Gros.
1903 Ultramikroskooppi Zsigmondy ja
Pulfrich

Kekulé von Stradonitz, Friedrich
\ugust (1829-96), saks. kemisti, oli ensin
dosenttina Heidelbergissä,
sitten professorina
Gen-tissä (Belgiassa) ja v:sta
1865 elämänsä loppuun
asti professorina
Bonnissa. K. kuuluu viime
vuosisadan merkkimiehiin
orgaanisen kemian alalla.
Tyyppiteorian
kehittelyssä selveni hänelle
hiiliatomin neliarvoisuus, ja
sen pohjalle hän laati
atomiketjuteorian, johon
nykyinen käsitys
orgaanisten yhdistysten
rakenteesta perustuu. Kuuluisa
ja yhä pysyvä on hänen
bentsoliteoriansa (1859),
joka avasi
bentsoliyhdis-tysten laajan alan tutkimukselle ja
teollisuudelle. K:ta on sanottu orgaanisen kemian
varsinaiseksi filosofiksi.
Edv. Ilj.
Kela. 1.
Takoma-rautainen, kehä-haarukoilla varustettu pyörä, jonka

ympäri kulkee
köysi tahi ketju
ja jota
pyöritetään vetämällä
köydestä (ks. kuv.).
K: aa käytetään
nostokoneissa
tavallisen käsikam-min asemesta, kun
akseli on
miehenkorkeutta ylempänä
maanpinnasta. K:n
vaikutusmäärä on Kela.

Fr. A. Kekulé v. Stradonitz. :

isompi kuin käsikammin, koska miehen voima
tulee edullisemmin käytetyksi, hän kun koko
ajan saa vetää alaspäin.

2. Laite, jonka muodostaa 2 akseliin
kiinnitettyä, tavallisesti puusta tehtyä risti-k:aa ja
niiden väliset sauvat; laitetta käytetään
lankojen kuivaamiseen. E. S-a.

Kelat [-a’-] 1. Kalat, samannimisen
kaani-kunnan pääkaup. Belutsistanissa, 2,060 m yi.
me-renp.; n. 14.000 as. Ilmasto kylmä, talvella pari
kuukautta lunta. Ympäristö autio. — K:ssa on
vanha, mahtava linnoitus, nyk. kaanin asunto.
Muuten rakennukset mitättömiä; kadut ahtaat,
likaiset. Teollisuus ja kauppa vähäiset.

(E. E. K.)

Kelaveräjä, ristimäinen, risteyksen kautta
käyvän pystysuoran navan ympäri pyörivä
kehys, jonka varsien välissä pääsee kehystä
edessään kiertäen veräjän läpi. Kehys on joko
yksinkertainen vaakasuora ristikko, tahi kaksi
ristikkoa, joita yhdistävät pystypuut. T. S.

Kelch [kelhj], Christian (1657-1710),
liivin-maal. historiankirjoittaja, kotoisin Ruotsin
Pom-merista, palveli v:sta 1682 kirkkoherrana
Liivin-maalla ja kuoli vuoden lopussa 1710 Tallinnassa
ruttoon. K. julkaisi 1695 Tallinnassa teoksen
..Liefländische Historia", joka on omistettu Kaarle
XI:He ja läpeensä Ruotsille ystävälliseen henkeen
kirjoitettu. Myöhemmin hän kirjoitti siihen
jatkon ..Liefländischer Historiæ oder Ivrieges- und
Friedens-Geschichte Continuation" vv. 1690-1706,
joka täydellisenä ilmestyi painosta vasta 1875
Tartossa J. Lossiuksen toimesta. K. (7.

Keleti, G u s z t å v [käläti gustäv] (1834-1902),
unk. maalaaja ja taidekirjailija, opiskeli
Münchenin taideakatemiassa Fischbachin, Voltzin ja
Schleichin johdolla, kuului maisemamaalaajana
romanttisen suunnan miehiin. Hänen
huomattavimmat taulunsa ovat Unkarin kansallismuseon
(m. m. „Kylmille jätetty puisto") ja yksityisten
hallussa. Nimitettiin 1871 Budapestin
piirustus-opiston ja 1880 taideteollisuuskoulun johtajaksi.
Huomattavimmat julkaisut: „A közképtärak mint
müvelési tényezök" („Julkiset taulukokoelmat
sivistvstekijöinä". 1870), „A képzömüvészeti
ok-tatäs külföldön és feladata hazänkban"
(„Ku-vaamataiteellinen opetus ulkomailla ja sen
tehtävät kotimaassamme", 1870). (Y. W.)

Keleti, Karoly [käläti kàroj] (1833-92),
unk. tilastotieteilijä, tuli 1865 osastoneuvokseksi
tilastolliseen toimistoon, 1872 sen johtajaksi; 1868
Unkarin akatemian jäsen; julkaissut ..Katasteri
ja maavero" ynnä useita tilastotieteellisiä
teoksia (enimmäkseen unkariksi): ..Isänmaamme ja
sen väestö" (1871), „Unkarin väestön
ravinto-tilasto" (1887) y. m. J. F.

Keljtma. 1. Pohjoinen K., joki Venäjällä
Vologdan kuvernementissa, laskee vas.
Vytseg-daan, n. 170 km pitkä, 137 km kuljettava.
Yhdistetty Katariinan-kanavalla (kaivettu 1786-1807)
seuraavaan. — 2. Eteläinen K., laskee vas.
Kamaan, Permin kuvernementissa, 185 km pitkä.

(E. E. K.)

Kelkka. 1. ks. Mäenlasku. — 2.
Takareki tukinajossa. — 3. Aluksia telakkaan tai
talviteloille vedettäessä käytetty nostoalus.

Kelkkakone ks. Induktsionikone.

Kelkkala ks. Viipuri.

Keller, Ferdinand (1800-81), sveits. mui-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0362.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free