- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
675-676

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keller ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

675

Kellojärvi—Keloidi

682

Keller [kela], Helen Adams (s. 18801,
kirjailijatar. synt. Alabamassa Pohjois-Ameriikassa.
Kadotti pikkulapsena ankaran taudin johdosta
näkönsä, kuulonsa ja puhekyvyn. Seitsemän
vuoden iässä hän tuli Anne Mansfield Sullivanin
oppilaaksi ja oppi ennen pitkää lukemaan,
kirjoittamaan sekä puhumaan. Sitten hän jatkoi
opinnoitaau ja suoritti v. 1004 yliopistollisen
tutkinnon. Hänen oma kirjoittamansa
elämäkerta „The story of my life" (1903) on tunnettu
ympäri maailman ja käännetty monille kielille,
suom. ,,Kertomus elämästäni" (1905). Tämän
lisäksi on häneltä ilmestynyt „Optimism" (1903,
suom. ..Elämäni avain") sekä „The world I live
in" (190S). (O. M-e.)

Keller, Johan Christopher Henrik
Hummel h of (1830-84), tansk. filantrooppi,
etevällä tavalla hoitanut ja järjestänyt
kuuromykkien opetusta Tanskassa. V. 185G hän otti
haltuunsa erään kuuromykkäkoulun, jossa oli 7
oppilasta; hänen kuollessaan oppilasluku oli 150.
V. 1SG5 K. perusti koulun vähäkykyisiä varten,
1S69 työkodin kuuromykille tytöille ja 1879
turvakodin tylsämielisille. Nämä laitokset
yhdistettiin yhteisen johdon alaisiksi („De Kellerske
aandssvageanstalter") ja joutuivat valtion
huostaan 1S95. K. on julkaissut useita oppikirjoja
sekä toimittanut aikakauskirjoja „Nord’ske
blade for dovstumme" (1863-04) sekä »Nordisk
tidskrift for blinde-, dovstumme- oeh
aandssvage-skoleu" (vista 1S67). [A. Prytz, „Til minde om
professor Johan Keller" (1885).] (O. il-e.)

Kellermann. 1. Francois Christophe
de K. (1735-1820), Yalmy’n herttua, Ranskan
sotamarsalkka, rupesi 1750 sotapalvelukseen, pääsi
seitsenvuotisen sodan aikana upseeriksi, oli
vallankumouksen alkaessa kenraalimajuri ja sai
Moselin armeian ylipäällikkyyden 1792; pakotti
sam. v. Valmy’n luona preussilaiset peräytymään;
sai sam. v. Alppi-armeian ylipäällikkyyden, piiritti
konventtia vastaan kapinoivaa Lyon’ia 1793,
saamatta sitä kuitenkaan kukistetuksi, jonka
johdosta vangittiin, mutta pääsi vapaaksi 1794. K.
tuli jälleen Alppi-armeian päälliköksi, mutta jätti
sen Bonapartelle 1797 ja johti senjiilkeen vain
reservijoukkoja. Napoleon nimitti hänet
senaattoriksi ja marsalkaksi (1804) sekä Valmy’n
herttuaksi (1809); liittyi 1814 Ludvik XVIII :een,
joka nimitti hänet pääriksi.

2. Francois Éti e n n e K. (1770-1835),
Val-my’n herttua, edellisen poika, ransk. kenraali,
oli ensin isänsä mukana sodassa, tuli 1796
Bona-parten ajutantiksi; vaikutti ratsuväen brigadin
päällikkönä Marengon luona (1800) voiton
saantiin; kunnostautui niinikään Austerlitzin luona
ja Espanjassa sekä 1813 Bautzenin luona. K.
liittyi Napoleonin kukistuttua Bourboneihin, mutta
meni hänen Elbasta palattuaan jälleen hänen
puolelleen ja otti osaa Waterloon taisteluun.
Napoleon korotti hänet pääriksi; Ludvik XVIII
riisti häneltä tämän arvon, mutta 1820 hän sai
sen jälleen. (K. O. L.)

Kelles, puuta pitkin syitä sahatessa jäävä
pintalauta.

Kellgren ftselijrënJ, Abraham Herman
August (1822-56), suom. kielentutkija, synt.
Kuopiossa, yliopp. 1838, fil. kand. 1844, fil. tolit.
1850, Suomal. kirjallisuuden seuran sihteeri
1845-46. Harrastettuaan opintoja Saksassa, Rans-

kassa ja Englannissa 1843 ja 1846-48 nimitettiin
K. sanskriitin dosentiksi Helsingin yliopistoon
1S49. G. A. Wallinin kuoltua K. antautui
islamilaisten kansain kielten opintoihin, joita hän
harjoitti Pietarissa sekä Fleiseherin luotia
Leipzigissä, ja nimitettiin itämaitten kirjallisuuden
professoriksi 1S54. Paitsi kaunokirjallisia
tuotteita, julkaisi K. ..Das finniselle Volk und der
Ural-altaische Völkerstamm" (»Jahresber. der
Deutschen Morgenl. Gesellsch." 1846.
»Nouvel-les Annales des voyages" 1848), „Die
Grund-ziige der Finnischen Sprache mit
besonde-rer Riicksicht auf den Ural-altaischen
Spraoh-stamm" (1847), »Mythus de ovo mundano
Inilo-rumque de eodem notio" (väitösk. 1849), .,De
cosmogonia Græcorum ex Aegypto profecta"
(väitösk. 1SÖ0), ..Nai och Damayanti, öfvers, fr A n
sanskrit" (1852), „Om affixprononien i
arabis-kan, persiskan och turkiskan, samt Ibn-Mäliks
Allämija" (väitösk. 1854), ,,Grammatik der
osma-nischen Sprache von Fu’ad-Effendi und Gftvdät
Effendi" (1S55). Lisäksi K. toimitti painoon
pari Wallinin viimeistelemättä jäänyttä teosta.
Huomiota ansaitsevat K:n »Fosterländskt
al-bum"issa (1S45-46) julkaisemat kirjoitukset:
,,I hvad förhållande stir spr.lket tili
nationali-teten?" ja „I hvad mon uppfyller Finska spr.\ket
fordringarna af ett sprAkideal?" K. T-t.

Kellgren [tsclyrön], Johan Henrik
(1751-95), ruots. runoilija ja sanomalehtimies, kusta
viluisen ajanjakson
johtavia persoonallisuuksia,
synt. 1 p. jouluk. 1751
Flobyn pappilassa
Väs-tergötlannissa. Hänen
äitinsä Christina
Elisa-betli Aminoff oli
»hiljainen, hurskas ja
jumalaapelkäävä nainen"; hänen
isänsä, kirkkoherra Jonas
K., oli monipuolinen ja
lah jakas. Nuoren K:n äly,
terävyys ja suuri
lukuhalu herättivät jo aikaisin
huomiota. Käytyään
Ska-ran lukiota hän tuli 176S
Turun yliopistoon, jossa
hänen isänsä oli
opiskellut, suoritti 1772 maisterintutkinnon ja
nimitettiin 1774 latinalaisen runouden dosentiksi. V. 1777
K. siirtyy Tukholmaan, saaden kotiopettajan pai
kan kreivi Mei jerfeltin perheessä. Jo Turussa
ollessaan hän oli julkaissut muutamia runoja ja
muutenkin ottanut osaa kirjalliseen elämään —
K. oli innokas Aurora-seuran jäsen — mutta
vasta Tukholmassa hän joutuu lähempään
kosketukseen ajan kirjallisten johtohenkilöitten ja
varsinkin hovipiirin kanssa, jolla tuli olemaan
ratkaiseva merkitys hänen kehityksessään. V:sta
1778 hän toimittaa yhdessä Carl Lenngrenin
kanssa kriitillistä päivälehteä
»Stockholmspos-teu", saavuttaen sen asemansa yleisen maun
tuomarina, minkä hän — vaikkakaan ei
yksimielisesti kannatettuna — kuolemaansa saakka
säilytti. V. 1780 K. valitaan Utile Dulce-seuran
kirj. johtajaksi; nimitetään sam. v. kunink.
kirjaston hoitajaksi ja tulee lähempiin suhteisiin
Kustaa III:n kanssa, joka hänestä saa parhaan
avun mieliunelmansa toteuttamisessa: kotimaisen

J. H. Kellgren

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0364.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free