- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
677-678

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kellner ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



677

Kellner—Kello

<>78

teatteriohjelmiston luomisessa. K:n tehtävänä oli
pukea runomuotoon kuninkaan suunnitelmat,
jotka usein voivat olla varsin yksityiskohtaiset.
Tämän yhteistyön tuloksina syntyivät
ooppera-tekstit ,.Æneas i Karthago", „Gustaf Vasa",
san-kariooppera, täynnä isänmaallista paatosta;
lyyrillinen »Gustaf Adolf och Ebba Brahe", joka on
huomattava naiivin, kansanomaisen sulonsa
tähden, ja verraten vähäpätöinen näytelmä
„Drott-ning Kristina" — kaikki vuosien 1782-88
välillä. V. 1785 K. oli nimitetty kuninkaan
käsi-kirjuriksi. 17S6 hän valittiin vastaperustetun
Ruotsin akatemian johtajaksi, 17S8
musiikkiaka-temian jäseneksi, minkä lisäksi hän
toistakymmentä vuotia sai nauttia kuninkaan säätämää
eläkettä. Taisteltuaan nuoruudestaan saakka yhä
enenevää kivuloisuutta vastaan hän kuoli
Tukholmassa 20 p. liulitik. 1795. — K. oli
luonteeltaan terävä, rohkea, tulinen ja vilkas, mutta
samalla miehekäs ja vakava; hänellä oli.
aikalaistensa sanojen mukaan, „pinta liikkuva, pohja
kiinteä". Hänen luonteensa oli oikeastaan
vastakohtia täynnä: hän oli toiselta puolen tavallaan
tunneihminen, toiselta yksinomaan järki-ihminen,
hän ylistää yhtenä hetkenä hillitöntä
elämännau-tintoa. jolle hän taas toisena hetkenä hymyilee
•skept il listii hymyään ja jonka tyhjyyden hän
tunnustaa. K. on aikansa lapsi ja sen
vastakkaisten virtausten tulos: valistusajan, jonka
molemmat navat olivat T!ousseau’mainen luonnonhan
vei-leminen ja Voltairen kylmä ja kriitillinen
järkeily. K. jumaloi Voltairea ja taisteli hänen
aatteittensa puolesta Ruotsissa: hän vaatii ennen
kaikkea järjen valistusta sen liioitellun
tunne-valistuksen asemesta, jota hänen aikalaisensa,
runoilija Thorild edustaa, ja jonka kanssa K.
joutui monivuotiseen kirjalliseen kynäsotaan. K.
rakasti intohimoisesti kulttuuria, hän tahtoi
kohottaa Ruotsin kirjallisuuden Euroopan muitten
maitten kirjallisuuden tasalle.
Sanomalehtimie-henä ja kriitikkona hän on samalla vaikuttanut
sanomattoman paljon ruots. proosakielen
kehitykseen. Mitä hänen lyyrillisiin runoihinsa tulee,
huomaa niistä mitä muoto hänelle merkitsee:
niille on kauttaaltaan ominainen selvyys ja
läpikuultava kirkkaus, sanonnan joustava notkeus,
jonkinlainen selittämätön keveys ja sulo, joka
on tuottanut hänelle lisänimen „Behagens skald".
Hänen varhaisemmissa runoissaan vallitsee liian
yksinvaltiaasti ajan ranskalais-klassillinen henki
— „maku on neron nuorempi veli", oli K:n oma
tunnuslause —; niiden sävy on joko irooninen
(..Mina löjen") tai peittelemättömän aistillinen
(..Sinnenas förening"i. kunnes se hänen
myöhempinä vuosinaan liiallisesta ranskalaisuudestaan
vapautuneena aateloituu, kirkastuu ja syventyy:
,.Den nya skapelsen", joka on ylistyslaulu
rakkauden ihannoivalle voimalle ja mielikuvituksen
kuninkuudelle. — [Runsaasta lähdekirjallisuudesta
mainittakoon: Atterbom. ,.Svenska siare och
skal-der", VT (2:nen pain. 1S63), B. E. Malmström,
..Grunddragen af svenska vitterhetens historia",
II (1867), G. Ljunggren. ..Svenska vitterhetens
häfder efter Gustaf III:s död", I II (1S73-77),
W. Lagus. „Skalden J. H. K:s finska
lefnadsminnen" (1884), O. Levertin, ,.Teater och drama under
Gustaf III" (1889), ..Gustaf III som dramati.sk
författare" (1894), H. Lindgren. „Sveriges vittra
storhetstid", I, 1-2 (1895).] AH. Tn.

Kellner, Lorenz (1811-92), saks. pedagogi,
toimittanut useita eteviä oppikirjoja äidinkielen
(saksan) opetusta varten, raivaten niillii tietä
uudelle psykologisemmalle opetusmenetelmälle.
Hänen muista teoksistaan ovat huomatuimmat
„Zur Pädagogik der Schule und des Ilauses,
Apho-rismen", ..Volksschtilkunde", „Kurze Gesehiehte
der Erzieliung und des Unterriehts". [Leineweber
und Görgen. „Dr. Lorenz Kellner, ein
Gedenk-buch" (1897).] O. M-c.

Kellner, Oskar Johann (s. 1851), sak«.
maanviljelyskemisti. kutsuttiin 1881
maanvilje-lyskemiau professoriksi Tokioon, jossa hän
samalla oli maanviljelys- ja kauppaministeriön
teknillisenä neuvonantajana. Oleskeli 12 vuotta
Japanissa, missä hänen lannoituskokeilunsa
riisin-viljelyksen alalla saivat aikaan uudistuksia ja
kotimaisen tekolantateollisuuden. V:sta 1893 K.
on Möckernin lähellä olevan koelaitoksen
johtajana harjoittanut huomattavaa tieteellistä
toimintaa. Eritoten ovat arvokkaita hänen
tutkimuksensa kotieläinten ruokinnan alalla. Kiihnin ja
Grandeau’n rinnalla hän on selvimmin kumonnut
sen vanhan käsityksen, että valkuaisaineilla on
rasvan ja voiman kehittäjinä etusija rasvan ja
hiilihydraatin edellä. Ennen kaikkea hän on
tunnettu järkiperäisistä ruokintasäännöistään ja
rehuluvuistaan, jotka ilmaistaan
ruokinta-aineiden rehuarvoa osoittavissa t ä r k k e 1 y s y k s
i-köissä. Hänen teoksensa „Lehrbuch über die
Ernälirung iler landwirtschaftlichen Nutztiere"
(5:s pain. 1909) ja ..Grundziige der
Fiitterungs-lehre" (9:s pain. 1909) ovat alallaan paljon
käytettyjä oppikirjoja. Julkaissut v:sta 1905
aikakauskirjaa ,.Die landwirtschaftlichen
Ver-suchsstationen".

Kello. 1. K. valetaan kellometallista,
valutakkiraudasta tai valuteräksestä. Kirkonkellot tulivat
jo 7:nnellä vuosis. käytäntöön; ensin niitä
valoivat munkit, esim. 960 Edmund T:n kansleri
Croylandin apotti valoi ensimäisen kellon
Englannissa. Kellon ääni riippuu sekä metallin
laadusta että kellon muodosta. Suurista kelloista
mainittakoon: ,.keisarikello" Moskovassa, valettu
1736, särkyi 1737, paino 250 tonnia; eräs toinen
kello Moskovassa, valettu 1817. 110 tonnia;
japanilainen kello Kiotossa, valettu 1632, 75.» tonnia;
3 muuta kelloa Moskovassa, 16-31 tonnia: kello
Novgorodissa, 31 tonnia; „keisarikello" Kölnissä
27 tonnia; kello Westminsterissä. valettu 1856.
15.4 tonnia: kello Rooman Pietarinkirkossa, 8
tonnia ja Oxfordin katedraalin kello, valettu 1680,
7,s tonnia. G. A. A.

2. Ajanmittaamislaite. Vanhimmat k:t ovat
aurinko-, hiekka- ja vesikellot (ks. n.).
Painolla käyvän rataskellon keksi ransk. munkki
Gerbert (paavina Sylvester II) n. 996. Vasta
12:nnella vuosis. alettiin luostareissa käyttää
ratas-k:ja. Tasku-k:n keksi niirnbergiläinen
Peter ITele n. 1500. Ensimäinen torni-k.
mainitaan P. Paavalin kirkossa Lontoossa 1286.
Maailman ehkä kuuluisin torni-k. on Strassburgin
tuomiokirkossa. Se näyttää aurinko- ja
tähti-ajan, kiinto- ja kiertotähtien kulun, auringon
nousut ja laskut, kuun vaiheet, auringon ja
kuun pimenemiset, kunkin vuoden juhlapäivät,
karkausvuodet y. m. Suomen vanhimmista k:ista
tiedetään vain, että 1550 oli k. Turun tuomio

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0365.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free