- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
679-680

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kellner ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

679

Kellojärvi—Keloidi

682

kirkossa ja Savonlinnassa, 1600 Hämeenlinnassa,
Viipurissa sekä Turussa useampia.

li:;tas-k:n koneistoa käyttää joko paino tai
jousi. Paino on nuorasta tai vitjoista
kiedottu telalle. Kuvassa 1 tela on haalla x ja
jousella ss’ yhdistetty käyttörattaaseen C. Jousi
ss’ käyttää k:a sen aikaa kuin sitä vedetään.
Käyttöjousen toinen pää on kiinni vain
vetosuuntaan pyörivässä vetoakselissa ja toinen
pää jousta ympäröivässä kotelossa, johon
käyttö-ratas on kiinnitetty. Kuva 2 esittää
vanhamalli-seu pinteli-k:n rataslaitetta.
Käyttörat-taasta C rattaat D, E, F, G, Xl, K, L ja 31 saavat
liikuntonsa. Viimeinen ratas II on johtoratas,
jonka pyörimistä ohjaa regulaattori
johtolaittei-neen. Rattaiden akselilaakerit ovat tasku-k:issa
lävistettyjä rubiini- t. safiirikiviä.
Minuutti-ratas p saa liikkeensä akselista DE ja on siinä
kiinni vain kitkan välityksellä, niin että
mi-nuuttiviisaria voi kiertää akselin DE kiertymättä.
Tuutiratas S saa liikkeensä rattaasta P
rattaiden Q ja li välityksellä. Yleisimmät
regulaattorit ovat heiluri (ks. t.) ja 1 i i p o t i n (kuva 3),
jonka akseliin on kiinnitetty spiraalijousi, mikä
pyörän heilahdellessa vuorottain avaantuu ja
vetäytyy kokoon. Lyhentämällä tai pitentämällä
heilahtelevaa jouseu osaa saadaan liipottimen
heilih-dukset taajenemaan tai harvenemaan (rukkaus).
Kompensatsioniliipottimen (kuva 4)
heilahduspyörä on 2-osaiuen. Kumpikin kaari on
sisäpuolelta teräksinen ulkopuolelta messinkinen,
joten kaari lämmetessään kääntyy sisäänpäin,
uiin että liipottimen heilahdusaika pysyy
lämmöstä huolimatta aina samana. Sekä heiluri että

...fi

liipotin saavat liikkeensä johtopyörästä
johto-laitteen avulla, joista tavallisimmat ovat pinteli-,
silinteri-, ankkuri- ja kronometrijohto.
Vanhin näistä on p i n t e 1 i j o h t o. Liipottimen
akselissa on 2 nastaa i ja i’ (kuva 2), jotka
vuo-rottain koskettavat johtopyörän il hampaisiin
laskien niistä aina yhden kerrallaan sivuitsensa.
Siliuterijohto keksittiin 1605. Liipottimen
akseli on ontto, sivulta avonainen silinteri
(kuva 5). Johtopyörän hammas iskee silinterin
uiko- ja sisälaitaan sekä antaa reunain ohi
liu-kuessaan vauhtia liipottimelle.
Ankkurijoh-dossa on silinterin reunain asemesta
ankkuri-sakarat (ks. A n k k u r i k e 1 1 o). Kuva 6 esit
tää Grahamin (ks. t.) lepäävää ankkurijohtoa, jota
käytetään heilurikelloissa. Nimi johtuu siitä,
että johtopvörä pysyy paikallaan niin kauan kuin
sakara pidättää hammasta. Kuva 7 esittää
taskukellon ankkurijohtoa. Liipottimessa oleva nasta t
koskettaa heilahdellessaan ankkurin varressa
olevaa syvennystä saaden samalla sysäyksen
ankkurilta. Liipotin tekee siis suuren osan
heilahduksestaan vapaana ankkurista (vapaa ankkurijohto).
Laiva-k:issa käytetään kronometrijohtoa
(kuva 8). Johtopyörän C hammasta pidättää
salpa p jousessa A. Liipottimen akselissa oleva
nasta d irroittaa salvan, johtopyörä sysää
liipotinta lovesta b ja seuraava hammas tarttuu
salpaan p, jonka jousi A on painanut entiseen
asemaansa. K:jen lyöntilaitteella on oma
käyttöjousensa ja rataslaitteensa, lyönninlaskija
y. m. Vasara lyö spiraalijouseen, kelloon tai
teräsputkiin. Repeteerikellot lyövät
nupista painettaissa viimeksikuluneet koko- ja
*/<-tunnit uudestaan. S e k u n t i-k:i s s a pannaan
sekuntiviisari käyntiin ja pysäytetään nupista
painamalla. Kronoskoopilla voidaan
mitata aika aina O.ooi sek. tarkkuudella. K o n
t-rolli-k:t ovat rekistraattori-koneita, jotka
paperiliuskalle merkitsevät ajan nopeuden y. m.
Tällainen on esim. y ö v a r t i a n-k., jonka
viisariin on kiinnitetty paperiliuskan ympäröimä
ratas. Eri avaimia käytettäissä syntyy reikä eri
kohtaan liuskaa. Reikäin asennosta nähdään
milloin kutakin avainta on käytetty. Sähkö-k:t
käyvät tavallisesti normaalikellon mukaan, joka
vuorottain sulkee ja katkaisee muiden k:jen
viisari* t. regulaattorilaitetta käyttävän sähkövirran.
Kuva 0 esittää sähkö-k:oa. Sähkömagneetit iiii
vetävät puoleensa ankkurin aa, jolloin nasta c
työntää viisariratasta R. Kun virta katkeaa, vetää
jousi f ankkurin entiseen asentoonsa. Kuvan 10
esittämä k. toimii siten, että normaalikellon hei
luri A joka heilahduksellaan sulkee ja katkaisee
virran ja sähkömagneetit b ja b’ vuorottain
vetävät puoleensa ja laskevat vapaiksi k:jen B ja B’
heilurit. Kaikkien johdossa olevien k:jen
heilurit heilahtavat siis ihan yhtaikaa
(synkronisti-sesti). Painolla ja jousella käypiä k:ja voidaan
myös vetää ja tarkistaa sähköllä. Tarkistus
tapahtuu siten, että siihkömagneettilaite kellossa
johtaa määrättyinä hetkinä, tavallisesti joka
tunti, viisarit oikeaan asentoonsa, niin että
saman ryhmän k: t näyttävät samaa aikaa.
Pneumaattiset 1. puristetulla ilmalla käyvät k:t
toimivat kuten kuvan 9 esittämä sälikö-k.
Sähkömagneettien asemesta on vain vuoroin täyttyvät
ja tyhjenevät ilmapalkeet. Tasku-k:jen
teollisuusmaa on Sveitsi, seinä-k:jen Schwarzwald. Kello-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0366.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free