- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
685-686

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keltanot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

685

Keltanot Keltavästäräkki

686

A

puolelta mustanharmaan ruskea. K:n
pesimisillä on lij-vin rajoitettu: Brittein-,
Shetlannin-ja Orkneyn-saarilla ja Norjan liinsirannikolla
Troinsöliön asti. Länsi- ja Etelii-Euroopassa vain
muuttolintuna. Meillä hyvin harvoin tavattu,
niin. Enontekiön Lapissa, Kuopiossa ja
Helsingissä. E. IV. S.

Keltanot (IHeracium). kasvisuku
mykerökuk-kaisten heimossa. Monivuotisia yrttejä, joilla
on limisuomuinen lisäkeluloton
kehto. Marto paljas,
hienopis-teinen. Kaikki kukat
kielimäi-set, keltaiset, joskus
punertavatkin, kehtoa pitemmät.
Alkio kehittyy joko tavallisen
hedelmöittämisen jälkeen tahi
suvuttomasti; siemen suljettu
tasapaksuun, uurteiseen,
hapsi-haivenilla varustettuun
pähkylään. Yleisimmin tapahtuu
lisääntyminen kasvullista tietä
rönsyjen, lehtiruusukkeiden tai
juurakkoon kasvavien silmujen
avulla. K. jaetaan kahteen
ala-sukuun Pilosella ja
Archikie-racium. Edellisellä on pienet
1,5-2,s mm:n pituiset
pähkylät, pienenpuoleiset mykeröt,
lehdet leveimmät keskustaa ylempänä,
kasvullinen lisääntyminen rönsyjen tai ruusukkeiden
avulla. Jälkimäisen pähkylät ovat isommat,
vähintään 3 mm:n pituiset, mykeröt isommat,
30-50 mm leveät, lehdet useimmin
leveimmät keskeltä tai keskustaa
vähän alempaa, aluslehdet selvästi
ruodilliset, kasvullinen
lisääntyminen lehtiruusukkeiden tai
juurakko-silmujen avulla. — K:iden lajiluku
on erinomaisen suuri,
luonnontieteellisen Suomen alueellakin on
nykyään (1911) erotettuna n. 700
lajia. Kun useilla näistä, eritoten
piloselloilla, on varsin vähäinen
levenemisalue ja kun niitä
tavataan ainoastaan ihmisen
vaikutuksesta syntyneillä kasvupaikoilla,
pellonpientareilla, niityillä, mäillä
j.n.e., voidaan niitä pitää nuorina
lajeina, jotka ovat muodostuneet
sillä verrattain lyhyellä ajalla,
minkä kuluessa maamme luonto on ollut ihmisen
tehokkaamman vaikutuksen alaisena. [J.
P-Norrlin Mela-Cajanderin ..Kasviossa" sekä Soc.
pro fauna et flora fennica seuran „Acta" [-sarjassa.]-] {+sar-
jassa.]+} J■ A. IV.

Keltapeippi ks. G a 1 e o b d o 1 o n 1 u t e u m.

Keltapuu polveutuu useista eri puulajeista
1) Välimerenmaiden p a r y k-p u u s t a (Cotinus
coggyagria), toisintonimiä: fi setti puu.
Unkarin k., nuori fustikki. 2)
brasilialaisesta ja keski-ameriikkalaisesta Madura
titic-toriasta (keltainen b r a s i 1 i a p u u, vanha
fustikki, oikea k.), 3)
polij.-ameriikkalai-sesta Madura aurantiacasta. Ensinmainittua
käytetään etenkin parkitukseen, jälkimäisiä
hienompiin puusepäntöihin, n. s. Kuba-lakan
valmistukseen, jota käytetään kangaspainossa, ja
akva-relliväreihin. sekä värjäyksessä. J■ A. 11 .

Keltaruoste ks. Ruostesienet.

H. nuricula
(erä-*
Pilosella-muoto).

Keltasirkku (Emberiza citrinella) on sirkun
suvun huomattavin ja yleisin edustaja. Se
tavataan Etelä-Suomesta
Lappiin asti viljeltyjen
seutujen läheisyydessä,
pohjoisessa luonnollisesti
vähemmän. Talvella parvissa teillä,
rakennusten luona,
vilja-aumoilla, kylissä ja
kaupungeissakin. Tästä lajista,
jota tavataan koko
Euroopassa ja Länsi-Aasiassa, on
selitetty kymmenkunta
alalajia, paikallismuotoja, jotka
poikkeavat toisistaan
värityksessään. Yleensä ovat
koiraan pää ja ruumiin
alapuolet sitruunankeltaiset,
paikoitellen mustanruskean kirjavat. Selkäpuolelta
mustanruskean, ruosteenkeltaisen ja vihertävän
kirjava, yläperä ruskea. Naaras on ruske.unpi,
kirkas keltainen väri puuttuu. K. pesii pellon
tahi niityn laiteella lehdossa maahan, pensaan
alle, harvemmin katajapensaisiin. Munat, joita
on 4-6, ovat vaaleansinipunaisia suurine,
pitkine ruskeine ja mustine juovineen ja täplineen.
Laulu on helpostitunnettava „tsi, tsi, tsi, tsvy".

E. IV. S.

Keltatauti (icterns) ei ole mikään varsinainen
tauti, vaan ainoastaan usean taudillisen tilan
näkyvä merkki. K. aiheutuu siitä, että sappea
ja sappiväriaineita tunkee vereen luoden sitten
keltaisen värinsä kudoksille, iholle ja
silmämunille. Ennen erotettiin liepatogeeninen
k., jossa sapen joutuminen vereen perustui
siihen. että sen johtuminen luonnollista tietä
suoliin oli vaikeutunut tai estetty kokonaan, niin
että sen oli pakko tunkeutua vereen ja
imu-suoniin, sekä n. s. h e m a t o g e e n i n e n k., mikä
muka aiheutui sairaloisista muutoksista veressä,
jonka väriaine siten turmeltui ja muuttui
sappi-väriaineeksi. Nykyisin ollaan kuitenkin sitä
mieltä, että viimemainituissakin tapauksissa
sappiväriaineitten esiintyminen veressä perustuu
mekaanisiin esteisiin, vaikka nämä vain
mikro-skoopillisina muutoksina piilevät itse maksassa
olevissa sappitiehyissä. K. ilmenee joskus
suoli-katarreissa. sisälmvsmatojen aiheuttamana, lavan
taudissa, keuhkotulehduksessa, arsenikki- ja
fos-forimvrkvtvksessä ynnä monessa maksataudissa.

M. 0-11.

Keltavuokko ks. A n e m o n e.

Keltavästäräkki (Motacilla [Budytes] f lava)
erotetaan tavallisesti eri suvuksi (Budytes)
västäräkeistä (Motacilla), koska edellisillä
takavar-paan kynsi on pitkä ja suora, jälkimäisillä lyhyt
ja käyrä. K:n koiraan selkäpuoli on
tumman-viheriä, pää tuhkansininen, silmäin yläpuolella
valkea, terävä juova, rinta ja vatsapuolet
keltaiset: naaras on alta vaaleampi, päältä
tummempi. K. asustaa pensaikkoa kasvavilla
viljelysmailla, jossa rakentaa pesänsä mättään
kupeeseen. On sangen hyödyllinen, hävittää paljon
hyönteisiä ja toukkia. Levinnyt koko
Eurooppaan, suureen osaan Aasiaa ja Afrikkaa. Meillä
Suomessa yleinen Lappiin saakka, jossa
päämuodon ohella Kajaanin seuduille etelässä tavataan
pohjoinen k. (M. f. borealis), jolla ei ole
valkeata viirua silmän yläpuolella. E. IV. S.

H. cæciiflornm (erüs [-.-Vrchihieracium-muoio).-]
{+.-Vrchihieracium-
muoio).+}

Keltasirkku.
(Uros.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0369.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free