- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
687-688

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keltanot ... - Kelttiläiset kansat ja kielet

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

687 Keltiberit—Kelttiläi

Keltiberit (lat. Ccltiberi), vanhalla ajalla
Espanjassa asunut kansa, synt. luultavasti maan
alkuasukasten iberien ja maahan muuttaneitten
kelttiläisten sekoituksesta (itse nimitys alkuaan
kreikkalaisten käyttämä). K. asuivat maan
poh-jois- ja länsiosissa enimmäkseen kylissä tai
paimentolaisina; kaupunkeja oli harvassa. Ollen
hyvin sotaisia he tekivät sitkeää vastarintaa
roomalaisille. Kuuluisa on varsinkin urhoollisesti
puolustetun Numantian valloitus 133 e. Kr.
Ser-toriuksen johdolla he uudistivat taistelun, vasta
hänen kuoltuaan 72 e. Kr. heidät lopullisesti
kukistettiin, minkä jälkeen k. roomalaistuivat.
[D’Arbois de Jubainville, .,Les premiers habitants
de 1’Europe" 1: Garofalo, ,,I Celti nella peninsola
iberica" („Cultura" 1900), Hiibnerin artikkeli
Pauly Wissowan ..Realencyclopädie"ssa.] G. K.

Keltinkoski 1. Keltistenkoski, koski
Kymijoessa n. 5 km Kuusankosken alapuolella;
pituus 1 km, putouskorkeus 5,9 m, hevosv. 24,000.
vrt. Keltti. L. H-nen.

Keltma ks. K e 1 j t m a.

Keltomania on nimenä niillä epätieteellisillä
selittämiskokeilla, jotka olettavat kelttiläisten
kansojen ja kielten vaikutusta erinäisissä
hämärissä kansatieteellisissä ilmiöissä, sanoissa ja
paikannimissä, usein kaukana kelttiläisten sekä
nykyisiltä että entisiltä asuma-aloilta. Useimmin
tällaiset kirjailijat eivät ensinkään tunne
kelttiläisiä kieliä eikä kelttiläisten historiaa. Sen
jälkeen kuin Zeuss ..Grammatica celtiea"
teoksellaan 1853 laski pohjan tieteelliselle kelttiläisten
kielten tutkimukselle, on k. vähennyt. J. J. if.

Keltti, kylä Iitin pitäjässä Iveltinkosken
kohdalla Kymin varrella. Suuren pohjan sodan
aikana sinne rakennettiin etuvarustus Vikiän
kestikievarin läheisyyteen ja takavarustus
„Kruu-nun aittojen" luo, joiden lounaispuolella silloin
oli vanhempia vallituksia. 20 p. toukok. 1790
ruots. kenraalimajuri Pauli karkoitti sieltä
voimakkaamman ven. osaston. V:n 1808 sodan
puhjetessa K:ssä oli pieni rajavartiosto, joka 21 p.
helmik. taistelutta peräytyi venäläisten tieltä.

Keltti, muinaistieteellinen nimitys
eräänlaisille pronssi (harvemmin rauta-) kirveille, joissa
ei ole ollut vartta varten silmää; o n s i k e
1-t i s s ä (ks. Esihist. ajanjaksot,
kuva-taulu 111:16) varsi on pistetty umpinaiseen, itse
esineeseen kantapäästä aukenevaan putkeen;
v a r s i k e 11 i s s ä (ks. Esihist.
ajanjaksot, kuvataulu 111:8) keltin kanta-pää on
pistetty päästään halkonaiseen polvikkaaseen
puuvarteen. Onsikeltit ovat varsikelttejä
myöhäi-semmät; rautaisia onsikelttejä tavataan vielä
kansainvaelluksen ajalla. A. il. T.

Kelttiläinen kirkko (myös
Irlantilais-skottilainen kirkko), kelttiläisten iirien
asumaan Irlantiin kristinuskon 300-luvun
lopulla sinne tullessa muodostunut kirkkokunta,
joka syrjäisen ja kansainvaelluksen johdosta
(v:sta 410) täydellisesti eristyneen asemansa
vuoksi kehittyi katolisesta kirkosta ja sen
vaikutuksesta itsenäistyneeksi kirkkokunnaksi.
Lähetyssaarnaajat, jotka enimmäkseen olivat
kreikkalaisia munkkeja, liittyivät toiminnassaan
asukkaiden yhteiskunnalliseen klaani-jakoon:
kutakin kristinuskolle voitettua klaania varten
perustettiin luostari, jonka apotti tuli piirin
ylimmäksi kirkolliseksi johtajaksi. Kooman vaatimaa

set kansat ja kielet 688

arkkipiispallista kirkko-oikeuden käyttöä ei
tunnustettu. Munkit eivät olleet luostareihinsa
sidotut, vaan saivat liikkua lähetysmatkoilla missä
tahtoivat. Useita vanhoja kirkollisia tapoja
säilyi. Selibaatti, kanoninen oikeus ja latinainen
messu eivät saavuttaneet hyväksymistä:
jumalanpalvelus suoritettiin kansankielellä. Mainittavaa
dogmaattista erikoiskehitystä ei kuitenkaan
tapahtunut. Irlannin apostoli Pyhä Patrik
(k. 401) yritti kyllä saada maan katolisen kir
kon alaiseksi; hänen onnistui käännyttää suurin
osa saaren asukkaita, mutta kirkon
erikoisluonnetta hän ei saanut muutetuksi. Päinvastoin kir
kon itsenäisyys vahvistui ja siitä tuli ei
ainoastaan kreikkalaisen, vaan myös latinaisen sivis
tyksen tyyssija aikana, jolloin raakuus oli
vallitsevana muualla Euroopassa. Kelttiläiset
munkit harjoittivat lähetystyötä varsinkin Englannin
länsirannalla, kelttiläisessä Bretagnessa ja
varsinkin Skotlannissa, jonne lahjakas Columba
vanhempi (k. 597) perusti Iowan (Ionan)
luostarin, jonka apotti tuli kirkon johtajaksi.
Columba nuorempi vei sittemmin kelttiläisen
kristillisyyden, munkkilaisuuden ja kirkolliset tavat
luoteiseen Ranskaan, Saksaan, Sveitsiin ja
Italiaankin. Tämän lähetystoimen mukana tuli
katolisessa kirkossa käytäntöön kelttiläisen kirkon
vaatima maallikoiden yksityisrippi ja erikoiset
hengellisten rippikäsikirjat. Syvemmän
synnintunnon juurruttaminen germaanilaiseen käsityk
seen ja kristinuskon ydintotuuksien
selventäminen ovat kelttiläisen kristillisyyden
erikois-ansioita. 600-luvulla oli kelttiläisen kirkon
vaikutus Keski-Euroopan maissa suurempi kuin
roomalaisen katolisuuden. Käänteen tässä teki paavi
Gregorius Suuren alkuunpanema Englannin
lähetystyö. 60-vuotisen ankaran kilpailun jälkeen
katolilaisuus voitti Hin luostarista johdetun
kelttiläisen lähetystoiminnan. Anglosaksilaiset
lä-hetysmunkit ryhtyivät jatkamaan kelttiläisten
työtä, ja näin näiden jälkimäisten uskonnollinen
vaikutus mannermaalla lakkasi vähitellen.
Samalla vanhat kirkolliset tavat alkavat väistyä
roomalaiskatolisten tapojen tieltä, ensiksi
Irlannissa, jossa katolilaisuus saa puolelleen muutamia
vaikutusvaltaisia kirkonmiehiä. V. 797
pohjoisesta tulleet viikingit tekivät Irlantiin hävitys
retken, jolloin oppineet munkit pakenivat manner
maalle vieden mukanaan tieteensä ja
sivistyksensä. Huomattavin heistä oli Scotus E r
i-g e n a. Skotlannissa varsinainen
katolilaistumi-nen tapahtui vasta kuningas Malcolm III: n
(k. 1093) ja hänen poikansa David I:n (k. U53)
aikana, Irlannissa taas sen jälkeen kuin Englan
nin kuningas Henrik II 1172 oli valloittanut s.ia
ren. [H. Zimmer, „Keltisehe Ivirche" (Hauckin
„Realencyclopädie etc."), J. B. Bury, „Life of
St Patric" (1905).]

Kelttiläiset kansat ja kielet. 1. Kansat.
Kelttiläiset, kerran mahtava ja laajalle ulottunut
indoeurooppalainen kansanheimo, esiintyy tällä
nimellä jo varhain kreikkalaisessa ja
roomalaisessa kirjallisuudessa (kreik. keitot t. galatai, lat.
celtce). 6:nnella vuosis. e. Kr., kun he ensi
kerran esiintyvät historian näyttämöllä, tapaamme
heitä Pohjois-Ranskassa, keskisen Reinin ja
El-ben välillä nykyisessä Reinin maakunnassa.
Harzissa ja Türingerwaldissa, Baierissa,
Böömissä ja Tonavalta Alpeille asti. Germaaneille

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0370.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free