Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kelttiläiset kansat ja kielet - Kelttiläisten kansain kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
695
Kelttiläisten kansain kirjallisuus
696
p:n katoaminen, esim. iiril. athir „isä"
verrattuna latinan pater sanaan. Keskenään
kelttiläiset kielet jakaantuvat kolmeen ryhmään:
man-nermaankelttiin, britannilaiseen ja
goidelilai-seen. Mannermaankeltti eli gallialaisten kieli
on hyvin vanhanaikuinen: siitä on kuitenkin
säilynyt hyvin vähän muistomerkkejä: n. 30
poh-loisetruskilaisilla. kreikkalaisilla ja latinaisilla
kirjaimilla kaiverrettua piirtokirjoitusta, eräs
pieni sanaluettelo 5:nneltä vuosis. ja joukko
paikan- ja henkilöiden nimiä. Britannilaiseen
ryhmään kuuluvat kymrin ja bretonin kieli
sekä niiden välirenkaana ollut, toista vuosisataa
sitten kuollut kornin kieli. Tämän ryhmän
tunnusmerkkinä on että kic on muuttunut p:ksi,
esim. lat. quatuor ..neljä" sanaa vastaa kymr.
pedicar. mutta iiril. eethir (c = k). Nämä kolme
kieltä olivat noin v:een 1100 hyvin lähellä
toisiaan. Britannilaisten kielten vanhimmat
muistomerkit ovat v:n 800 tienoilta. Goidelilaiseen
ryhmään kuuluu iirin, manxin ja gaelin eli
skotin kieli. Keskimäinen näistä, jota puhutaan
Man-saarella, on häviämässä; sitä osaavat enää
vain vanhat kalastajat. Sekä manx että gaelin
kieli ovat syntyneet iiristä, Man-saari ja
Skotlannin ylämaat ovat näet saaneet asukkaansa
Irlannista. Iirin kielen vanhimmat
muistomerkit ovat etupäässä Etelä-Irlannissa tavattavat
hautakiviin kaiverretut piirtokirjoitukset,
luvultaan n. 300. Muutamien niistä arvellaan
olevan aina 4:nneltä vuosis., siis roomalaisajalta
asti. Ne ovat piirretyt omituisella n. s.
ogam-kirjaimistolla. Siinä osoitetaan eri aakkoset
viivoilla. joiden äännearvo riippuu piirtojen
lukumäärästä (1-5) ja paikasta. Kirjalliset
muistomerkit alkavat 8: unelta vuosis.
Britannialaisesta ryhmästä eroaa goidelilainen m. m. siinä,
että jälkimäisessä jokainen kerake e:n ja i:n
edessä on muljeerautunut. Yhteistä kaikille
kelttiläiskielille on seuraava piirre, jonka kautta
sanan kerakkeet ovat joutuneet suurten
muutosten alaisiksi. Sanan alkukerake näet muuttuu
edellisen sanan loppuäänteen mukaan, iirissä
tämä tapahtuu kolmella, kymrissä neljällä eri
tavalla. Kahden ääntiön välissä on iirissä s, j
ja v kadonnut, k muuttunut A-äänteeksi, f
d-äänteeksi ja p /:ksi. Kun lisäksi korottomat
ääntiöt aikain kuluessa ovat kadonneet ja
kak-soisääntiöt tulleet yksinkertaisiksi, ovat
muutokset melkoiset. Ne tulevat kirjoituksessa
kuitenkin huonosti esille. Se on näet vielä osaksi
sama kuin tuhat vuotta sitten ja on siis
nykyisestä kielestä jäänyt hyvin takapajulle.
Havainnollisesti tätä osoittakoon seuraava
esimerkki: kirjoitetaan oidce snmna, äännetään
ihe lianne. [d’Arbois de Juftainville, „Les
Cel-tes" (1904); Dottin, ..Manuel pour servir à
l’é-tude de 1’antiquité celtique" (1906) ; H. Zimmer,
..Sprache und Litteratur der Kelten"
(kokoelma-teoksessa ,.Kultur der Gegenw art" Teil I, Abt. XI,
1.); sama, ..Der Pankeltismus in Grossbritannien
und Irland" ja ..Die keltisehe Bewegung in
Ir-land" sekä ,.Die keltisehe Bewegung in der
Bre-tagne" (aikak. ..Preuss. Jahrb.", 1898-99) :
Zeuss-Ebel, ..Grammatiea celtica" (1871); H. Pedersen.
..Vergleichende Grammatik der kelt. Spraehen"
(1909 -); Vendryes, „Grammaire du
Vieil-Irlan-dais" (1908); Thurneysen, „Handbuch des
Alt-Irischen" (1909) ; Loth, „Chrestomathie bre-
|ton ne" (1S90): Holder. „Alt-Celtischer
Spraeh-satz" (1908): Stokes-Bezzenberger, „Vrkeltiseher
Sprachschatz" (1894).] ,/. ./. M.
Kelttiläisten kansain kirjallisuus. Keltti
Iäisten kulttuuri on hyvin vanha. Jo sinä aikana,
jolloin he olivat kielellisesti verraten yhte
näisiä, heillä oli erityiset luokat miehiä
hoitamassa henkisen kulttuurin tarpeita. Druidit
olivat pappeja ja kansan johtajia vaaran
uhatessa. Siksipä roomalaiset keisarit Tiberius.
Claudius ja Nero vainosivatkin druideja niin
julmasti, että nämä hävisivät Galliasta ja Bri
tanniasta. Yätit (sukua latinan sanalle rä:<n
= tietäjä) olivat samalla ennustajia ja tietäjiä
sekä tuomareita ja historiallisten tarujen ja
perintätietojen säilyttäjiä. Bardit lauloivat
runojansa säestäen niitä harpunsoitolla. Histo
riallisena aikana emme kuitenkaan Britannian
saarella ja Irlannissa tapaa druideja enää pap
pien ja kansanjohtajien toimessa. Iirin kielen
vanhimmissa muistomerkeissä osoittaa druid sana
jo ..noitaa", samoinkuin muinaiskelttiläinen vätii
Irlannin kristillisessä kirjallisuudessa oli tullut
„profeetan" nimeksi (iir. fäith). Sellaisena kuin
kelttiläisten kansain kirjallisuus esiintyy meille
säilyneissä lukuisissa ja osittain laajoissa keski
aikaisissa käsikirjoituksissa, se ei ole enää sisäl
lykseltään yhtenäinen. Sama kahtiajako, jonka
olemme osoittaneet esiintyvän nyt elävien
kelt-tiläiskielten välillä, pitää paikkansa myöskin
kirjallisuuteen nähden. Samoin kuin Man-saaren
ja Skotlannin kelttiläiset ovat alkuisin Irlan
nista, on myöskin iiriläisessä, manx- ja gaeli
laisessa kirjallisuudessa paljon yhteistä, ja
toiselta puolen on kymriläisen ja bretonilaisen
kirjallisuuden varhaisimmat tarun ja runouden
aiheet samaa juurta. Vanhin ja rikkain on iiri
Iäinen kirjallisuus. Kuten edellä on mainittu,
tuli kristinusko Irlantiin jo 4:nnellä vuosis.
Se tapahtui ilman väkivaltaa ja verenvuodatusta.
Iiriläisellä kirkolla ei ole marttyyrejä ja sen
tavattoman nopean sivistyksellisen nousun, joka
Irlannissa on kristinuskon sinne tultua
havaittavana, selittää kelttiläisen kulttuurihistorian
etevin tutkija. H. Zimmer, siten, että
pakanalliset druidit, jotka kouluinensa olivat olleet
sivistyksen tienraivaajia, kristinuskoon käännyttyään
sulivat munkkeihin. Iiriläisillä munkeilla on oi
lut tärkeä osa länsieurooppalaisen kulttuurin his
toriassa keskiaikana. Kansainvaelluksen
temmellyksestä erillään iiriläiset saattoivat
rauhassa keskuudessaan sulattaa ja muovailla 4:nuen
vuosis. roomalaista kulttuuria. Pian olivat iiri
Iäiset munkit koko Länsi-Euroopan opettajia
sekä kotona Irlannissa, joka samanaikaisten
todistusten mukaan 7:nnellä vuosis. oli täynnä
muukalaisten „opetuslasten laumoja", että
karolingien valtakunnassa, Sveitsissä ja
Pohjois-Italiassa. Heidän joukostaanhan 9:nnellä
vuosis. kohosi Johannes Seottus Erigena,
uskonnonfilosofian isä. Iiriläiset munkit eivät olleet
mitään synkkiä elämänpakolaisia, kuten heidän
toverinsa mannermaalla, päinvastoin heidän kult
tuurilleen tunnusmerkillistä on selvästi
elämänmyönteinen sävy. Ile eivät halveksineet
äidinkieltään, vaan käyttivät sitä kirjoituksissaan
joko yksinomaisesti tai latinan kielen ohella.
Iiriläinen kirjakieli onkin tavattoman aikaiseen
kehittynyt. Vanhimmat käsikirjoitukset eivät to-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
