- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
701-702

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kem ... - Kemi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

701

Kemi

702

jnstonsn ovat ,,Erd£ly i
Müseum"in hallussa
(Ko-lozsvftrissa).

3. Z s i g m o n d K.
(1S16-75), vnpaah., unk.
kirjailija,
snnomalehti-mies ja politikko,
toimitti, opiskeltuaan
laki-tiedettii, 1840-42
sieben-biirgeniläisen vastustus-puolueen äänenkannattajaa „Erd6Iyi Hiradft"tn,
ollen myös puolueen
johtajana vasta-avatuilla
Sie-benbürgenin manpäivillä.
V. 1846 hän siirtyi
Budapestiin liittyen
keskus-puolueen äänenkannat
ta-jan ,,1’esti Hirlap"in
toimitukseen ja oli 1S48
edustajana kansalliskokouksessa. Vilägosin
antautumisen jälkeen hän,
kansansuosiosta välittämättä,
parissa lentokirjassa
asiallisesti ja kylmäverisesti
arvosteli valtiollista
asemaa, suunnitteli tehtäviä
ja viittasi sen tien, jota
kulkien Deftk sitten
johti kansansa Itävallan

kanssa 1S67 tehtyyn sopimukseen. Samaan
suuntaan hän suurella taidolla toimi „Pesti Naplö"n
toimittajana. Jo 184G K. herätti huomiota „Gyulai
Pfil" nimisellä historiallisella romaanillaan, jota
myöhemmin seurasivat m. m. „Férj és nö" (..Mies
ja vaimo", 1852), „A sziv örvényei" (,,Sydämen
syvyydet", 1854), „Az özvegy és leänya" (..Leski
ja hänen tyttärensä", 1856). „Zord idii" (..Kolkko
aika", 1857, myös saks.) ja „A rajongfik"
(„Haa-veilijat", 1859). Enimmäkseen traagillisia
kohtaloita käsittelevissä romaaneissaan K. osoittaa
olevansa syvätietoinen ajankuvaaja ja erinomainen
sielunelämän tuntija. Hänen romaaniensa
nau-tittavuutta vähentää epätasainen suunnittelu ja
raskasluontoinen tyyli. K:n muista julkaisuista
ovat huomattavimmat elämäkerralliset kuvaukset
kahdesta Wesselényi kreivistä sekä kreivi Istvan
Széchenyi’stä (1850). Y. IF.

Kemi, kaupunki Oulun läänissä
Pohjois-Poh-janmaalla. Pohjanlahden rannalla, Kemijoen suun
edustalla, 65° 43,8’ polij.
lev. ja 24°34’ it. pit.
Greenw., sijaitsee
Sauvosaari nimisellä
niemekkeellä, joka vielä
verrattain myöhään
lienee ollut Karjalahden
erottamana saarena.
Asukasluku (1910)
2.222 lienk. (1880: 342
as.; 1890: 632 as.; 1900
1,335 as.). Kaupungin
maa-alue 643,so ha,
josta itse kaupunki-alue
72 ha. viljellyt tilukset
38.43 ha. luonnonniityt
ja laitumet 15S ha, metsät 215.ss ha: paitsi
manner-alueitaan kaupunki omistaa niemekkeen

a .Kirkl.0
b -Raalikuont
C-Koulu
d .Ruiikuhuona

8 -TullilavaDniakaaiini
f -Ksuppdhilli

9 -Vaakahuone

h Makaauni lonltcja
l -Laivavarvi

J -fckkahuone
h -Kaivoja

I -Tullikamari

m -ttiki
H

Kemin asemakaava.

edustalla olevat saaret, joista tärkeimmät:
Selkäsaari, Laitakari, Juurakko, osa Ajos-saarta
ja A’eittiluotoa.

Asemakaavaltaan kaupunki on aivan
säännöllinen: pääkadut niemekkeen suuntaan ja ristikadut
niemekkeen poikki. Pääkaduista ovat
mainittavat: Pakkahuoneenkatu, joka johtaa satamasta
suoraan rautatieasemalle sekä Yrjönkatu ja
Puistokatu; ja poikkikaduista: Maantiekitu,
jonka kautta myös käy valtamaantie pohjoisesta
etelään. Kadut ovat rakennuksiin nähden nivan
liian leveät — 13 ä 15 m ja puistokadut
puis-tikon molemmin puolin 11 il 12 m. Kaupungin
rakennuksista ovat mainittavat:
kaupungin kirkko (rak. 1902, Jos. Stenbäckin
pii-rust. muk.; 215,000 mk.), kaupungin talo
(nykyään yhteiskoulun huoneistona), palokunnan
talo, Työväenseuran talo ja idyllinen tullibuone,
joka on kaupungin ensimiiisiä rakennuksia (1872).
Yleisiä puistoja: Paviljongin mäki (jolla
sijaitseva ,,paviljonki" nyt on raatihuoneena) ja
Hahtisaari (venevalkama) ovat rippeitä ihanasta
luonnonpuistikosta, jona niemeke on aikoinaan
ollut, kasvaen pohjoispuolella koivu- ja
eteläpuolella sankkaa kuusimetsää. Toreja:
Kauppatori- tai pikemmin markkinatori. —
Kaupunkialueeseen liittyy aivan likeisesti (Maantienkadun
varrella) reservikasarmin alue rakennuksineen,
noin 10,8i ha (rak. 18S1-82; autio). —
Satama-alue: vesi-alue kaupungin omistamien saarten
ja mantereen välillä. Satama on jotensakin
tilava ja laivaliikkeelle sovelias. Vv. 1903-05 on
siinä osaksi valtion apurahoilla osaksi kaupungin
omilla varoilla laajennettu laituria (laivalaituri
ja makasiinilaituri 213 m) ja uusi laajennus on
suunniteltu. Satamaa on myös ruopattu ja sen
syvyys on nykyisin: sisäsataman 13-15 m (eräs
kohta 10 m), keskisataman 16-19 m ja ulkosata-

Kemin kaupungin vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0377.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free