Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kemi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
701
Kemi
703
mau 20-24 m. Tornion radasta (valmistui 1903)
on rakennettu haararata satamaan. Satamansa
vuoksi K. tulee aina olemaan Perä-Pohjolan
keskus ja tätä sen asemaa on Kemin-Rovauiemen
rata (valmistui 1909) lujittava.
Kaupungin meno- ja tuloarvio v:lle 1910
oli Smk. 173,935:17, taksoitus 49.471:45.
Huomattavimmat menoerät ovat: opetuslaitokset
kansakoulu, yhteiskoulu, alempi
käsityöläis-koulu) 72,329:94, velkojen korot 8,218:03,
kaupungin virastot 10,689:44, kunnallishallinio
9,533:87, köyhäinhoito 8,819:—, poliisilaitos ja
vankila S,89S:S6, palolaitos 2.970:34,
katuvalaistus 4,989:43, kiinteistöt ja yleiset työt 28,905:46.
— Kaupungin omistama kiinteistö arvioitu (1909)
383.562:43 nik:ksi; velat 135.785:78.
Kirkollisverot 1909-10 27.492:11 (mk. 1:30 100:lta).
Kirkon rakentamiseen otetusta lainasta maksamatta
1911) 161,990:84. Kaupungin osuus
anniskelu-yhtiön voittovaroista 1910 oli Smk. 41,755:41.
Rahastoja (1910): J. G. Snellmanin
lahjoitusrahasto (korot vuosittain köyhien
perheiden jouluavuksi) 5,000:—; Kemin
sairashuone-rahasto 3,119:27; Aleksanteri II:n
stipendirahasto 8,299:56; Topelius-rahasto 2,451:59;
Suomal. yhteiskoulun stipendirahasto 1,608:71;
Kansansivistysrahasto 1,052:64;
Vaivaistalora-hasto 262:20; Kemin työväen sairas- ja
hautaus-apukassa 6,202:63. Kunnallisten virastojen ohessa
on kaupungissa tullikamari (v:sta 1872),
postitoimisto (v:sta 1873) ja sananlennätinosasto (v:sta
1884, jolloin se siirrettiin Karihaarasta [siellä
v:sta 1874] kaupunkiin). Piirilääkärin
asemapaikka. Ruotsilla ja Saksalla on edustajanaan
varakonsulit. — Kouluja: kansakoulu (perust.
1878, v:sta 1S95 6-luokkaisena; oppilaita 1910
syysi. 201 ; paitsi tuntiopettajaa 6 vakinaista
opettajaa), alempi käsityöläiskoulu; 8-luokkainen
yhteiskoulu (syksystä 1897; suunniteltu alkuaan
5-luokkaiseksi, laajennettiin 1901,
täysiluokkai-nen v:sta 1903; oppilasmäärä (1910) " 147 — 70
poikaa ja 77 tyttöä), naiskäsityökoulu- (1893,
valtioapu 1,700, anniskeluyhtiön voittovaroista
1,500; oppilaita 48). — Kirjastoja: Kau-
Kemin kaupungin kirkko.
pungin lainakirjasto (per. 1879, 1910 2,300 nid..
vuotuinen kustannus 1,800 mk. anniskeluyht.
voittovaroista; lainauksia viime vuosina
1,478-1,634), Työväenyhdistyksen lainakirjasto. —
Sanomalehti ä: Perä-Pohjalainen (1897) 3 kert.
viikossa. Yhdistyksiä ja seuroja:
kansa-ja muiuaistieteellinen museo (kokoelmat pienet),
Kauppaseura, Liikeapulaisyhdistys. Tehdas- ja
käsityöläisyhdistys, raittiusseura.
Työväenyhdistys ja sen voimisteluseura ..Into", Vapaaehtoinen
palokunta ja sen voimisteluseura ..Kunto",
Purjehdusseura, Soitannollinen seura, Työväen
sai-ras- ja hautausapukassa. — Telefoni on
kahdella yhtiöllä: Kemin telefoniosakeyhtiö (1896;
48 tilaajaa, niistä 28 kaupungissa) ja
Telefoni-osuuskunta Pohjola r. 1. (1908; tilaajia 118, uiistä
106 kaupungissa). — Pankkeja: Kaupungin
säästöpankki (per. 1907), säästöönpanijain
saamiset 1910 Smk. 89,689:06; Kansallisosakepankin
(1892) ja Pohjoismaiden osakepankin (1898)
haarakonttorit. — Teollisuuslaitoksia
ja liikeylitiöitä: puunjalostustehdas, konepaja
(omist. Ulén & Castrén), Björkmanin
nahkurin-liike, Laitakarin saha (omistaa
Puutavaraosake-yhtiö Kemi) ja kaupungin lähimmässä
naapuruudessa Karihaaran saha (omistaa Kemi-yhtiö).—
Matkustajalaivaliike etelään (Ouluun) rautatien
tultua lakannut, paikallislaivaliike Tornioon ja
välilaitureihin Kuusiluodon ja Röytän suluille
kerta päivässä. — Välitön tavaranvaihto
ulkomaiden kanssa on melkoinen: tullikamarin
kanto 1910 oli Smk. 326.549:12, tuonnista
204.472:23 ja viennistä 121,072:57. Tärkein
vientitavara on puu; v:n 1910 vienti: sahatukkeja
157,639,;ös m3, paperipuita ja propsia 6,636,«s7 m3,
sähkölennätinpylväitä 855,sa, lankkuja, battensia
ja lautoja lll.127.8io m3, pienempää sahattua
puutavaraa 21,210,85! m3 ja puuhiiliä 32,160 hl. —
Tuonti sataman kautta kesällä 1910: 14.916,084
kg-
Kemin kaupunki on maamme nuorimpia.
Kemijoen suu on ammoisista ajoista saakka ollut
pohjoisen Pohjanmaan tärkeimpiä kauppapaikkoja,
vaikkakin vanhimmat kauppa- ja haminapaikat
ovat sijainneet itse joensuun varsilla ja saarella
joensuulla (Vallittu ja Haminasaari). V. 1856
Kemin kaupunki määrättiin perustettavaksi ja
1859 vahvistettiin sen asemakartta (muutettu
1870 ja 1889), mutta vasta maalisk. 5 p. 1869 tämä
,,Kemin 1. Sauvosaaren meri- ja tapulikaupunki",
jonka järjestysnumeroksi tuli 15 ja joka
nimitettiin kuuluvaksi 4:nnen luokan kaupunkeihin,
sai perustuskirjansa. Tämän perustuskirjan
nojalla se sai etuineen ja oikeuksineen ikuiseksi
omaisuudekseen alkuperäisiltä omistajilta
kaupungin asemaksi ja maaksi lunastetut
perintötilat: Meritäikkö 1. Tuomas, Lehtitäikkö,
Sauvo-saari, Ruutti ja Särkelä 1. Peurasaari, alaltaan
yhteensä ,5/10 manttaalia paitsi siitä Tervaharjun
ja Järvelän uudesta tehdyille kruununtaloille ja
kruunun rakennuksille erotettua maata.
Kaupungin varsinainen rakentaminen alkoi 1873
(ainoastaan tullikamari rakennettiin 1872).
Kaupungin asukasluku oli 1873, jolloin n. s.
manttaali-kirjoitusta ei vielä oltu pidetty, noin 120.
Kaupunki oli alussa kaikissa suhteissa Kemin
maaseurakunnasta riippuvainen. V. 1875 muutettiin
apteekki (per. 1863) maaseurakunnasta
kaupunkiin, v. 1884 sähkölennätinlaitos Karihaarasta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
