- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
705-706

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kemi - Kemi (Kemj) ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

705 Kemi —

jossa oli suuri sahalaitos ennen kaupungin
perustamista. Vasta 1899 Kemi sai maistraatin ja 1900
sen valtuusto istui ensimäisen kerran; näiden
tehtävän järjestysoikeus ja raastuvankokous
olivat siihen asti suorittaneet.

Kirkollisessa suhteessa Kemin kaupunki
kuului niinikään Kemin maaseurakuntaan, kunnes
se senaatin päätöksellä 22 p. toukok 1902 erotetiin
itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi; sai oman
kirkkoherransa 1908. Kirkko valmistui syksyllä 1902
ja vihittiin 1903. A. R-mi.

2. Kemin maalaiskunta, Oulun 1.,
Kemin khlak., Kemin-Tervolan nimismiesp.;
Laurilan rautatienasemalle kirkolta 2’/, km, Kemin
kaupunkiin n. 1 penink. Pinta-ala 573,s km2,
josta viljeltyä maata 6,344 ha (1901).
Maatilojen lukumäärä 325, manttaalimäärä 39 ’/,„,
talonsavuja 325, torpansavuja 38 ja muita
savuja 1,235 (1907). 7,191 as. (1909), joista 0»%
ruotsinkielisiä (1900). 623 hevosta ja 2,520
nautaa (1908). — Kansakouluja 7 (1911).
Kunnanlääkäri. Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Karihaaran saha, Helistön saha ja mylly. —
Vanhoista muistomerkeistä mainittakoon
katoliselta ajalta oleva, jo ammoin käyttämättömäksi
jäänyt kivikirkko, jonka holvissa raamatullisia
maalauksia.

3. Kemin maaseurakunta,
konsistoril-liuen, Kuopion hiippak., Kemin rovastik.,
perustettiin n. 1250 (Pohjanmaan vanhimpia
seurakuntia) ; 19:nnellä vuosisadalla ovat siihen
kappeleina kuuluneet Simon ja Tervolan pitäjät sekä
Kemin kaupunki. Nykyinen kirkko rak. kivestä
1824-27 keisari Aleksanteri I:n määräyksestä.
Silloinen kirkko, rak. 1795-99, purettiin keisarin
käskystä huonoutensa tähden. h. U-ncn.

Kemi (ven. Kemj.). 1. Vienan kuvernementtiin
kuuluva piirikunta Vienanmeren ja Suomen rajan
välissä, ulottuen pohjoisessa aina Kannanlaliden
perukkaan ja etelässä Aunuksen lääninrajaan
asti, käsittäen siten koko Vienan-Karjalan ynnä
lisäksi vielä maa-alueita sen ulkopuolellakin,
kuten Vienanmeren rannikkokaistaleen ynnä osia
aina Uikujoen itäpuoleltakin; pinta-ala 45,479 km2
(Strelhitski’n mukaan); asukasluku 42,242
henkeä. josta määrästä karjalaisia 28,022 (1907),
loput pääasiallisesti Vienanmeren rannikolle
asettuneita venäläisiä. — Pannikkolaisteu
pääelinkeinona on kalastus. Pääasiallinen saalis on seitiä
(Vienanmeren silliä), turskaa, kuoreita, lohta ja
kampelaa sekä lisäksi vielä mursuja ja valaita
Jäämeren rannikolta (Murmanin ranta), jossa
tuhansittain K:n piirikunnan asukkaita käy
vuosittain kalastamassa ja riistanpyynnissä. Paitsi
kalastusta harjoitetaan rannikolla
laivanrakennusta, merenkulkua ja sahateollisuutta. Sisämaan
asukkaiden tärkeimmät elinkeinot ovat kauppa
(kulkukauppa Suomen puolella), kalastus ja
metsästys. Maanviljelys ja varsinainen karjanhoito
ovat aivan sivuasemassa; poronhoito on
kuitenkin verrattain tärkeätä. Viljellään vähissä
määrin ohraa, ruista ja perunoita. V. 1894 oli K:n
piirikunnassa 3,351 hevosta, 8,887 nautaa, 13,158
lammasta ja 10,776 poroa. V. 1893 lasketaan ka
lastuksen piirikunnan omista vesistä tuottaneen
84.277 ruplaa ja Jäämeren rannikolta 133,960
rupi., kulkukaupan 34,615 rupi. ja petoeläinten
metsästyksen 3.46S rupi.; sahalaitosten tuotanto
oli sam. v. 809,200 rupi. (suurimmat sahat
Kou-23. IV. Painettu 12

Kemia 70G

dassa). — Suurimmista joista mainittakoon:
Kouta-, Kalga-, Kemi-, Suijun-, Uiku- ja
Suma-joet (ks. n.). Järvistä ovat huomattavimmat:
Kouta-, Pää-, Tuoppa-, Tiiks- ja Kuntijärvet. —
K:n piirikunnan ainoa kaupunki on sen
piirikau-punki Kemi. Kauppaloita: Suma. — K:n
piirikunnan läpi kulkee Vienankaupungista Kuollaan
vievä valtapostitie pitkin Vienanmeren
rannikkoa. — 2. Piirikaupunki Vienanmeren rannalla
Kemijoen suussa pääasiallisesti mainitun joen
vasemmalla rannalla ja joen molempien
suuliaa-rain välisellä Lepostrovin saarella. Asukkaita
2,870, joista karjalaisia 364 (1907). Posti- ja
tulli-toimistot, sananlennätinasema, kansainväliseen
verkkoon kuuluva ilmatieteellinen asema, lääkäri,
apteekki, sairashuone, piirikunnankaupungin
hallintovirastot, poliisilaitos, vankila,
sahalaitoksia. V. 1591 mainitaan K. kuntana, joka sam. v.
lahjoitettiin Solovetskin luostarille. Pietari I:n
aikana siirrettiin Kemin linna luostarilta
Petroskoin rautavalimon piiriin, mutta annettiin
1711 luostarille takaisin. Kaupunginoikeudet K.
sai 17S5 ja siirrettiin silloin piirikuntineen
Aunuksen käskynhaltijakuntaan; Vienan
kuvernementtiin se palautettiin jälleen 1802. — V. 1825
suuri tulipalo hävitti kaupunkia. — K. on
Vienanmeren rannikon tärkeimpiä liikekeskuksia.

L. n-nen.

Kemia on yleisen luonnontieteen haara, jonka
tehtävänä on tutkia aineiden sisäistä
kokoonpanoa ja aineosia (kemiallista kokoomusta) ja
niitä ilmiöitä, jotka aikaansaavat muutoksia
aineiden kokoomuksessa (kemiallisia ilmiöitä).
Yleinen kemia koettaa selvitellä
kemiallisten ilmiöiden yleisiä perusteita ja lakeja. A n
a-lyyttisen kemian tehtävänä on
yhdistettyjen aineiden hajoittaminen ja näiden eri
ainesten osoittaminen. Epäorgaaninen kemia
käsittelee alkuaineita ja näiden muodostamia
yhdistyksiä, jotka ovat epäorgaanista alkuperää
tai ovat tällaisista aineista johdettavissa. O
r-gaaninen kemia on oppi hiiliylidistyksistä,
jotka muodostavat ne pääainekset, joista
orgaaninen (elimellinen) luonto on kokoonpantu. IC:n
sovelluttaminen erilaisille aloille ja eri tehtäviin
on usean tieteenhaaran tai käytännöllisen
opin-haaran perustana, kuten fysiologisen
kemian, lääketieteellisen kemian,
farmaseuttisen kemian,
oikeustieteellisen kemian, maanviljelyskemian,
kemiallisen teknologian, metallur
g i a n y. m.

Itsenäisenä selväpiirteisenä tieteenä k. on
verrattain nuori, mutta yksityisten sen alaan
kuuluvien ilmiöiden tunteminen on hyvin vanha,
kuten eräiden metallien valmistaminen
malmeistaan, lasin valmistus, värjääminen, käyminen
y. m. Ensimäisenä yrityksenä selvitellä
aineiden kokoomusta ja syytä niiden muutoksiin
voidaan pitää Aristoteleen oppia neljästä
elementistä: tulesta, ilmasta, vedestä ja maasta,
joka kauan oli vallitsevana tällä alalla. Nämä
aineet olivat kaikki samaa materiaa, mutta
saivat erilaisen luonteen niihin liittyvistä
ominaisuuksista ja ne edustivat niin ollen niitä erilaisia
ominaisuuksia ja olotiloja, missä kappaleet
esiintyvät. Erilaisten aineiden muuttaminen toisiinsa
oli niinmuodoin mahdollinen toteuttaa lisäämällä
tai poistamalla määrättyjä ominaisuuksia. Tähän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0379.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free