- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
711-712

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kemiallinen ilmiö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

711

Kemigrafia

— Kemijoki

712

Kemigrafia [kerni = kemia, ja kreik. graphein
= piirtää), kaikkien niiden menetelmien
yhteisnimi. joiden avulla syövytystä käyttäen
valmistetaan painolaattoja (kliseoita) kuvien
painamiseksi painokoneessa. Kemigrafisten menetelmien
avulla valmistetaan siis sekä ne painolaatat,
joiden painavat s. o. värillisen jäljennöksen antavat
pinnanosaset ovat koholla laatan pinnasta
(auto-t y p i a. fototypi a. ks. n.) sekä sellaiset
painolaatat. joissa painavat (väriä antavat)
pinnanosaset ovat syvennyksinä laatan pinnassa (esim.
heliogravyyri). Koska väripainoon (paitsi
litografiseen) käytetään samanlaisia klis-joita
kuin autotypiat. kuuluu väripainokin (esim.
kolmi- ja neliväripaino; ks. Väripaino)
kemi-grafian alaan. Nykyaikainen kemigrafia
kävt-cää tärkeänä apuneuvonaan valokuvausta.
Jäljennettävät esineet kiinnitetään valokuvauksen
avulla metallilevyn pintaan, jossa syövytys
sitten, kulloinkin käytettävän monistusmenetelmän
mukaisesti, suoritetaan. — Kemigrafisiin
laitoksiin (tehtaisiin) on usein yhdistettynä
mvös litografia, kivi- ja kirjapainokin.

S. V. Tl. (d L. H.)

Kemijoki. 1. (ruots. K emi el f), pituus 425
km, Suomen pisin, vesirikkain ja mahtavin
joki. Sisävesineen tämän vesistö on 53,143 km2.
Se syntyy useista virroista, joista etäisinten
alkulähteet ovat n. 330 km:n päässä toisistaan.
Itäisimmällä tämän vesistön latvahaaroista,
Kemijoella, jota pidetään päävirtana, on lähteensä
Lahkijängän suossa likellä valtionrajan suurta
vedenjakajaa n. s. Maanselkää, sen paikan
läheisyydessä, josta Nuorttijoki saapi alkunsa.
Tasainen kangas, Sotataival (ks. t.), erottaa kaksi
mainittujen jokien lähdehaaraa. Tämän taipaleen
yli vedetään veneet toisesta vesistöstä toiseen.
Tavallisilla jokiveneillä pääsee K:ea ylös
Niva-tunturin tienoille saakka, ja tulva-aikana aina
pienten tunturijokien suihin asti. Ensimäinen
suurempi lisäjoki on Värriöntunturilta tuleva
Yärriöjoki. Myöskin tämä on jokivenein
kuljettavaa tunturien juurille asti. Asumuksia ei
kylläkään vielä ole kummankaan joen varrella, mutta
sinne on yritetty perustaa kruununtorppia hyvän
metsästyksen ja kalastuksen vuoksi. K:n ja
Värriöjoen yhtymäpaikalla on suuri, verrattain
varakas Martin kylä, jolla on kalavesiä
kymmeniä kilometrejä kaikille neljälle ilmansuunnalle
jokia pitkin. Martin alapuolella K. vastaanottaa
oikealta soiden läpi virtaavan, Arajärvestä
tulevan Arajoen. Vähän matkaa alempana virtaavat
yhteen K. ja melkein yhtä vesirikas, aivan
vastakkaiselta suunnalta tuleva Tenniöjoki.
Yhtyneet K. ja Tenniöjoki virtaavat Savukosken
kylästä vuolaana jokena luultavasti
jääkauden-jälkeisessä laaksossa Pelkosenniemeen, missä se
yhtyy K:n toisiin lähdehaaroihin. Savukosken
kylä sijaitsee vanhalla asutuspaikalla, sillä
täällä oli jo keskiajalla lappalaisten asuina
Kemikylä. Savukosken ja Pelkosenniemen välillä
K. vasemmalta saa suurilta niityiltä ja
metsämailta tulevan lisäjoen. Vuotoksenjoen. Keväällä
tämä osa K:ea tavallisesti on tukkeja täynnä,
sillä kruunu myy paljon metsää sen ja sen
sivujokien varsilta. Kerrotaan, että joskus on päästy
moottoriveneellä Savukoskelle saakka, mutta tämä
on tuskin mahdollista, jollei suuri K.
Pelkosenniemen luona ole tulvillaan, niin että vesi pa-

toutuu sivuhaaraan eikä pääse vapaasti
virtaamaan pois. Toinen suuren K:u latvajoki on
Luiro (ks. t.). Kolmas ja paraiten tunnettu
lähdehaara on Kitinen (ks. t.; nimi myös
Kit-tinen). Joskus kaukaisessa muinaisuudessa
Kemijärvi on ulottunut Pelkosenniemeen saakka.
Kolmelta eri suunnalta, kolmelta suurelta haaralta,
on virtaava vesi kuljettanut tähän järven
soraa, hiekkaa ja liejua, muodostaen suistomaan,
joka on kasvamistaan kasvanut; yhäkin tn
suistomaa muodostumistilassa. Kemijärveen
laskiessaan K:lla on suppilonmuotoinen suu. Siinä
nähdään hietasärkkiä, jotka joka vuosi
muuttavat paikkaansa, ennenkuin ne ikiajoiksi
kasvavat kiinni rantoihin taikka muihin
matalikkoihin. muodostaen uusia delttasaaria tai
-niemekkeitä. Höyrylaivat kulkevat esteettä
Kemi-järvestä Pelkosenniemeen, ja tukkilauttoja
hinataan K:ea alas Kemijärveen, jossa ne kootaan
vietäviksi pienemmissä jokilautoissa K:n
alajuoksua alas. Pitkin K:n vartta leviää laajoja
heinäviä niittyjä, jotka keväällä suureksi osaksi
ovat tulvan alla; kylät ja talot ovat rannoilla
pitkissä riveissä. Vaikka Pelkosenniemen ja
Kemijärven välillä K. saa ainoastaan
vähäpätöisiä lisäjokia, ovat nämä kuitenkin tärkeitä,
sillä ne kulkevat läpi alavien maiden ja ovat
vene-kululle sopivia melkein latvoilta asti. Niin
pääsee esim. hyvän matkan Pyhäjokea ylös,
vaikkapa moottoriveneellä, ja jokiveneellä pääsisi
melkein Pyhätunturin juurelle. Toinen
samantapainen joki on Javarusjoki. Muut ovat
vähemmän tärkeitä. — Kemijärven Tossanselän
eteläkolkasta eli Luusuasta K. alkaa kulkunsa
mereen. Ensin se juoksee melkein suoraan
etelää kohti Juujärveen ja tekee sitten polven
lounaaseen suuren lisäjokensa Auttijoen suulle asti.
Luultavaa on, että maakuoren siirrosviivat
määräävät täällä joen suunnan. Suurin lisäjoki
tällä välillä on Juujoki, joka on
samansuuntainen kuin Soininjoki. Auttijoen suusta K.
kääntyy lopullisesti länsi-luoteeseen ja yhtyy
lisä-jokeensa Ounasjokeen (ks. t.) Rovaniemen luona,
nähtävästi ikivanhassa laaksouomassa. Molemmin
puolin kohoaa vähän matkan päässä korkeita
rantavuoria, paikoittain oikeita vaaroja, ja
laakso on uurtautunut syvälle niitten väliin.
Tämän vuoksi K. vastaanottaa vain lyhyitä
sivujokia, paitsi kahta suurempaa, jotka
keräävät vetensä kaukaa näiden laaksosivujen
ulkopuolelta. Ne ovat: pienempi Vanttausjoki, joka
tulee melkoisesta Vanttausjärvestä, ja pitkä
Raudanjoki (ks. t.). Keväällä, K:n ollessa
tulvillaan, Ounasvaaran, Rovaniemen ja Vitikan
rannan välinen seutu on kokonaan veden alla.
Ennen muinoin lienee täällä ollut suuri järvi, jonka
molempien jokien tuomat kerrostuma-ainekset
vähitellen ovat täyttäneet. Tässä niin muodoin
on n. s. sisämaan suisto, joka sitten muuttui
rämeeksi ja vihdoin niityksi (ks. R o v a n i e m i).
Rovaniemeltä mereen K. virtaa ikivanhassa
laaksossa, joka luultavasti oli paljoa ennen
jääkautta muodostunut semmoiseksi, mikä se
nyt on, ainakin pääpiirteissään. Tämä leveä
laakso ulottuu Kivalonselänteestä Airinselän
rinteelle. Laakso on näin mitaten noin neljän
peninkulman levyinen. Lisäjoista mainittakoon
Välijoki, joka pitkän matkaa juoksee pitkin
laaksoa. Vuorikumpuja on siellä täällä laak-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0382.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free