- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
713-714

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kemijärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kemijärvi

714

sossa, todistaen kulutuksen tapahtuneen
epätasaisesti. Löyhemmät vuorilajit ovat enemmän
kuluneet, kovemmat vähemmän. Kovalajiset
vuoret ovat laakson muodostuessa jääneet kummuiksi.
Lopullisesti tuli sitten jääkauden maajää ja
muovaili laakson oman tapansa mukaan. Ja kun
jää suli, tulvi jäämeri yli koko seudun. Meren
vähitellen vetäytyessä takaisin muodostui tänne
suuri lahti, ja tämän lahden perukkaan kasautui
jokien tuomia lietekasoja, muodostaen tällä lailla
sarjan peräkkäisiä suistomaita, joihin sitten ioki
on uurtanut uuden uomansa. K:n suuhun on
paraikaa muodostumassa eräs Suomen suurimpia
suistoja. Alalaaksossa on hyviä niittyjä ja
peltoja sekä joen molemmin puolin kauniita taloja
pitkissä riveissä. Veneliikenne on Rovaniemen
radan valmistuttua taantumistaan taantunut,
mutta tukinuitto on entisellään. Suiston
ulkosaarilla on suurenmoiset sahalaitokset (ks. K e m
i-y h t i ö). Joen poikki vie Suomen suurin
rautatiesilta. Taivalkoskessa on joen vesimäärä mitattu:
se on 350 m1 sek:ssa matalanveden, 700 m1
keski-veden ja 3,500 m1 sek:ssa korkeanveden aikaan.
K:n syvyys vaihtelee 3.6 ja 9 m:n välillä, paitsi
koskissa, joissa usein ei ole vettä kuin 0,« m.
Virran nopeus on 4 km tunnissa, mutta
kevättulvan aikana toukokuun lopulla sen nopeus on
melkein kahta vertaa suurempi. Silloin sattuu
toisinaan tulviakin, jotka tekevät rannanomistajille
paljon vahinkoa, hävittävät heidän
pyydyk-siänsä, vieläpä rakennuksiakin ja viljavainioita.
K:ssa kestää korkeavesi 3 ä 4 viikkoa, mutta
korkein vesi kestää ainoastaan noin 10 päivää. K:n
alajuoksussa on joskus huomattu kaksi tulvaa,
ensimäinen kun lumi sulaa likimmäisissä
lisä-vesistöissä, toinen kun sulavesi latvahaaroista
ehtii alas. Vesimäärän vuotuinen vaihtelu on
rautatiesillan luona n. 5,s m, mutta sanotaan
muutamissa joen osissa voivan nousta n. 9 m vii
matalanveden pinnan. K:n korkeimmat kosket
ovat: Juukoski, 9 m putouskorkeus;
Petäjäkoski. 6.9 m; Narkauskoski, 6.* m;
Vastaus-koski. 6.6 m; Taivalkoski, 5,s m ja
Valajan-koski, 4.7 m putouskorkeus. Pisimmät kosket
ovat: Valajankoski, 5,000 m, Juukoski ja
Kel-tastenrinne, 2.000 m. Vastauskoski, 1.500 m
sekä Kuukkanen, Pirttikoski. Säpsänkoski ja
Puurosenkorva, 1,000 m. Lohenpyynti, ennen
hyvin tärkeä, on viime vuosina keskimäärin ollut
noin 50,000 kg. J. E. E.

2. (ven. Kemj). Joki Vienan-Karjalassa. Sen
laajan vesialueen laskujoki, joka käsittää
suuret Kuittijärvet (ks. t.) lisävesineen aina
Kuusamosta ja Suomussalmen rajoilta saakka, ja
myöskin sen, jonka vesiä Tsirkka k
emi-joki Kivi-, Luva-, Kiimas- ja Njuokkajärvistä
ynnä lukuisasta joukosta pienempiä järviä
mainittujen kaakkoispuolelta tuo etelänpuolelta heti
K:n lähtökohtaan Jyskyjärven luona.
Varsinainen K. alkaa Alakuittijärven eteläpäästä,
kulkee etisin itäkoillista, sitten itäkaakkoa kohti ja ;
laskee Vienanmereen itäkoillissuuntaisena:
pituus lähes 150 km, leveys suupuolella keski
määrin 200-400 m ja syvyys enimmäkseen n.
1*1,-2*1, m; joessa on pitkin matkaa vuolaita
koskia. joista kuitenkin suurin osa on veneillä
laskettavia, lukuunottamatta kuuluisata Usmankoskea
(ks. t.) ja paria muuta. K:n huomattavin lisäjoki
on (Tsirkkakemijokea lukuunottamatta) pohjois-

I puolelta laskeva Sompajoki. — Kemijoki
vesistöineen muodostaa Koutajoen vesistön kanssa
Vienan-Karjalan tärkeimmät vesikulkutiet. —
Kemijoen suussa on Kemin kaupunki, muuten sen
rannikot ovat erämaata ja erittäin
harvaanasuttua seutua; koko matkalla suusta
Ala-Kuitti-järvelle saakka on ainoastaan 4 kylää: Usmana,
Paanajärvi (Poanarvi), Suopassalmi ja
Jysky-järvi (Jyskärvi), joista kahden ensiksimainitun
väliä n. 80 km. [A. V. Ervasti, „Muistelmia
matkoilta Venäjän Karjalassa" sivv. 42-61.]

L. H-nen.

Kemijärvi (ruots. Kemiträsk). 1. Kunta
Oulun 1.; pääosa kuuluu Kemin kihlakuntaan,
Kemijärven nimismiespiiriin, pienempi palanen
Lapin kihlakuntaan, Sodankylän itäiseen
nimismiespiiriin: kirkolle Rovaniemen
rautatienase-malta n. 85 km, kirkonkylä Kemijärven
pohjoisen osan luoteisrannalla, lähellä Kemijoen
laskupaikkaa Kemijärveen. Pinta-ala 3.466 km1, josta
viljeltyä maata 5,936 ha (1901). Maatilojen
lukumäärä 303, manttaalimäärä 15B/„, talonsavuja
303, toipansavuja 57 ja muita savuja S73 (1907).
5,576 as. (1909), miltei kaikki suomenkielisiä;
828 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 494 (1901). 488 hevosta,
2,515 nautaa (1908) ja 4,959 poroa (1907). —
Kansakouluja 2 (3 opett.) (1911). Kunnanlääkäri
ja apteekki; säästöpankki. —
Luonnonnähtävyyksistä mainittakoon jylhänkaunis Pyhätunturi
(ks. t.) Sodankylän rajalla. — Teollisuuslaitoksia
puuttuu. — Kirkolta venekulku Kemijokea ja
Kitistä myöten Sodankylän kirkolle. — 2. S e u r
a-kunta, konsistorillinen, Kuopion hiippak.,
Kemin rovastik.; alkujaan Kemin kappeli, sai oman
kirkon jo 1639, erotettiin omaksi pitäjäksi 1776,
johon silloin myös liitettiin Kuolajärven alue
Kuusamosta (Kuolajärvi omaksi khrakunnaksi
1S57). Kirkko, puusta, rak. 1831-32, korj.
perinpohjin 1892. [Hj. Appelgren,
..Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Kemin kihlakunnasta" (Suom.
muinaism -yhd. aikak. V, sivv. 3-9, 24-25, 36-37,
48, 61, 72-81).] L. H-nen.

3. Järvi heti pohjoispuolella pohjoista
napapiiriä, n. 2° 30’ Helsingistä itään. Kemijärven
pitäjässä, suurin Kemijoen läpivirtaama järvi.
Ignatiuksen mukaan se on 125 neliövirstaa
(142.S km3) laaja. Sen pituus linnuntietä
laskupaikasta, Luusuasta, etelässä Häntälän talon
rannalle pohjoislahden perukassa on 27 km; sen
suurin leveys Antinselän eteläosassa 6,5 km ja
Kelloniemestä Pärin talon rannalle 7 km, mutta
Antinselän länsirannalle etäisyys on kaikkiaan
24 km. Järven allas on Ignatiuksen mukaan
„noin 4 tai 5 syltä syvä" (= 7.J-9 m), siis
verrattain matala. Sen vesimäärä on n. 426 m5, sen
rantaviiva n. 246 km pitkä. Tarkempia
mittauksia ei kuitenkaan vielä ole olemassa. K:n muoto
on sangen omituinen. Oikeastaan siinä on kolme
eri järveä: Ammä- ja Kirkonselän järvi, joka
ulottuu Häntälänlahdesta Lehtelänsalmeen:
Askon- ja Hietaselänjärvi Lehtelänsalmesta
Raakun-joen suuhun ja Antin-Tossanselänjärvi,
Kurkilahden perukasta Luusuaan. Järvi on
muodostunut useista eri altaista, joilla kullakin on
oma syntvmähistoriansa. Joskus maailmassa 011
täällä tapahtunut vajoamisia, ja niiden
siirroslinjat kulkevat säännöllisesti luoteesta kaakkoon.
Sitten maajää on liikkunut samaan suuntaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0383.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free