Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kemijärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
715
muovaillen näitä altaita, ja lopullisesti Kemijoki
on purkanut Kirkonselkääu suunnattomia
kerros tumis joukkoja. Vielä jääkauden jälkeen K. on
ulottunut Pelkosenniemelle saakka, siihen missä
Kitinen. Luirojoki ja Yläkemijoki yhtyvät, mutta
a ikojen kuluessa suisto on kasvanut
kasvamistaan eteläänpäin, kunnes se nyt heiuärikkaine
liejujoukkoineen lähenee kirkkoa. — Ennen
muinoin oli K:ssä paljon lohia, ja ne lienevät
houkutelleet ensimäiset asukkaat tänne. 1600-luvun
keskivaiheilla vain lappalaiset siellä
kalastelivat. Ensimäinen suomalainen, nimeltä Paavo
Pelkonen, muutti K .lie vähää ennen 1663
Lumijoelta. Nyt on kalastus huonontumistaan
huonontunut, johon lienee syynä liian ankara
kalastaminen ja ennen kaikkea tukinuitto.
Vuosittain kulkee tämän järven kautta miljoonia
tukkeja, pääasiallisesti kruunun suurista metsistä
Sodankylässä ja Kuolajärvellä. Liike on
verrattain vilkas. Järvellä liikkuu useita
hinaajalai-voja, joista suurimmat ottavat myös matkustajia,
ja moottoriveneitäkin. Purjeveneillä myös
kuljetaan. vaikka purjehtiminen on jokseenkin
vaarallista kovien tuulenpuuskien ja lukuisien
matalikkojen tähden. Höyryveneet kulkevat
Pelkosenniemelle saakka, moottoriveneet vielä
etäämmälle, kunnes kovat kosket tulevat vastaan. K.
on luonnonihana järvi, erittäin keskiosissaan,
missä rannat ovat jylhät ja kallioiset.
Pohjoisessa ja monen lahden perukassa on alavia,
heinäisiä tulvamaita. J. E. R.
Kemin kihlakunta käsittää Kemin, Tervolan.
Simon, Alatornion, Karungin, Ylitornion,
Turtolan, Kolarin, Rovaniemen, Kemijärven ja
Kuolajärven kunnat, Oulun lääniä. L. B-nen.
Kemin Lappi. Ruotsin vallan aikana
Pohjois-Lappi jaettiin Kemin ja Tornion Lappiin.
Pohjoisosa nykyistä Lappia kuului ennen muinoin
Norjan 1. Tanskan Lappiin. Kemin Lappiin
kuului ennen vv:n 1808-09 sotaa vain Sodankylä
(Kittilä) ja Utsjoki (Inari), Tornion Lappiin
Enontekiö. Suurimmat lappalaiskylät, jotka
maksoivat veroa Ruotsin kruunulle, olivat
aikaisemmin: Maanselkä, Kuusamo, Kitka, Salla 1.
Kuola-järvi, Kemikylä (Tenniöjoen ja Kemijoen
yhtymäkohdalla), Sodankylä, Kittilä ja Sompio. Nämä
kyläkunnat vastaavat jokseenkin nykyisiä
pitäjiä: Kuusamo, Kuolajärvi, Sodankylä ja Kittilä.
Kemin Lapissa asui ennen lappalaisia, n. s.
metsälappalaisia, jotka elivät kalastuksella ja
metsästyksellä. Poroja siihen aikaan pidettiin
vain vähässä määrässä. Pari sataa vuotta sitten
siirtyi tänne suomalaisia ja Vienan karjalaisia,
ja lappalaiset suomalaistuivat verkalleen tai
muuttivat pohjoisemmaksi. Peurat, majavat ja
saukot olivat paras metsänriista ennen aikaan,
ja näiden nahoilla lappalaiset maksoivat veronsa.
Usein sekä suomalaiset että karjalaiset
tunkeutuivat tänne lappalaisten maahan veroja
nostamaan tai ryöstämään. He tulivat kesäisin jokia
pitkin, ja liike Jäämeren, Vienanmeren ja
Pohjanlahden rantojen välillä oli siihen aikaan
verrattain vilkas. J. E. R.
Kemin rovastikunta käsittää Kemin
kaupungin, Kemin, Simon, Tervolan, Karungin,
Alatornion. Tornion (johon kuuluu myös Tornion
kaupunki), Ylitornion, Rovaniemen, Kemijärven
ja Kuolajärven pitäjät, Kuopion hiippakuntaa.
h. B-nen.
716
Kemin tuomiokunta käsittää seuraavat
kä-läjäkunnat: 1. Pudasjärvi ja Taivalkoski; 2.
Kuusamo; 3. Kemi, Simo ja Tervola; 4. Ii,
Kuivaniemi, Kiiminki, Haukipudas ja
Ylikiiminki. Vaasan hovioikeuden alainen. L. B-ncn.
Kemisti (ks. Kemia), kemian tutkija.
Kemistikongressit. Sovelletun kemian alalle
rajoittuvia yleisiä kemistikongresseja on pidetty
Brysselissä 1894, Pariisissa 1896 ja 1900,
Wienissä 1898, Berliinissä 1903, Roomassa 1906,
Lontoossa 1909. Kongressit järjestää pysyväinen
hallinto ja niissä käsitellään kemiallis-teknillisiä,
analyyttisiä, tulliteknillisiä, oikeudellisia y. in. s.
kysymyksiä.
Kemitypia (kerni = kemia, ja kreik.
iypoa-jäljennös), menetelmä, jonka avulla valmistetaan
sinkistä, kuparista t. m. s. painolaattoja
tavallista painokonetta (kohopainoa) varten.
Metallilevyn pintaan tehty piirros syövytetään kuten
syväsyövytyksessä yleensä (vrt. esim.
Fototy-p i a) ja syövvtyssyvennykset täytetään sitten
helposti sulavalla metalliseoksella; sitten
kaadetaan levyn pinnalle jotakin levyä syövyttävää
happoa; happo syövyttää metallipintaa pois,
jota-vastoin piirroksen muodostava metalliseos jää
kohokuvana jäljelle. Kemitypiamenettelyä
käytetään nykyään enää varsin vähän; sen sijalle
ovat tulleet uudet, valokuvausta apunaan
käyttävät kemigrafiset menetelmät. S. V. II.
Kemi-ylitiö Oulussa, Suomen suurimpia
saha-liikkeitä, muodostettiin 1893 kahdesta
puutavaraliikkeestä: G. &. C. B e r g b o m ja J. W. S n e
11-m a n G:s o n. Alkuperäinen osakepääoma
korotettiin 1906 kaksinkertaiseksi, 7,47 milj. mk:ksi;
osakkeiden omistajina ovat edellämainittujen
yhtiöitten jäsenet sekä muutamat muut
yksityishenkilöt Suomessa; ainoastaan vähempi määrä
on ulkomaalaisten, englantilaisten käsissä. Yhtiön
muodostumisen aikaansaaja A. O. Snellman oli
sen ensimäinen toimeenpaneva johtaja (k. 1894).
Häntä seurasi hänen veljensä K. A. Snellman.
—Yhtiön sahaus on keskitetty Karihaaran
ja Laitakarin sahoihin Kemijoen ja
Köytän sahaan Tornionjoen suulla, kaikki höyryllä
käypiä; lisäksi yhtiö omisti Rovaniemen ja
Tervolan pitäjissä 3 vesisahaa, jotka pian yhtiön
perustamisen jälkeen lakkautettiin; samoin
muutettiin Kemin ulkopuolella olevat lastauspaikat
Pitkäkari ja Syväletto proomuveistämöiksi.
Yhtiön laajat metsä-alueet sijaitsevat Kemi- ja
Tornionjokien varsilla. — Sahoista suurin,
Kari-liaara, on erään norjalaisen yhtiön 1871
rakentama. Siinä on, paitsi pienempien sahatuotteiden
valmistuskoneita, 6 raamia ja 3 reunauspöytää;
höyrykone 300 hevosv. — Laitakarin sahassa,
perust. 1860, kerran uusittu ja kerran palanut,
on 5 raamia, 2 reunauspöytää y. m.; höyrykone
200 hevosv. — Röytän sahassa, perust. 1862,
kahdesti palanut, ovat koneet samanlaiset kuin
Laitakarin sahassa. — Tuotanto käsittää
puutavaraa, jota viedään ulkomaille, etupäässä
Englantiin, n. 30,000 standerttia v:ssa
(ensimäi-senä v:na 12,000 st.), arvoltaan 5-6 milj. mk.
Yhtiön „Kemi"-leimalla varustetut tuotteet ovat
monesta syystä saavuttaneet maailman
markkinoilla ensiluokkaisen tavaran maineen. —
Lastausta varten on yhtiöllä 8 hinaajalaivaa sekä
n. 125 proomua; lisäksi 5 varppauslaivaa.
Tukkien maallenostoa varten (sahaus toimitetaan
Kemin kihlakunta—Kemi-yhtiö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
